Turn-offit miehessä/naisessa YSTÄVYYTEEN liittyen

["vieras"]

Kun tällä palstalla on ollut vaikka kuinka paljon aina erilaisia turn-off ketjuja liittyen seurustelua/seurustelukumppania varten, niin kysynpä tällä kertaa, että mitkä ovat teidän mielestänne sellaiset ominaisuudet vastakkaista tai samaa sukupuolta olevissa ihmisessä, jonka kanssa et voisi olla edes ystävä tai kaveri. Siis nyt ei ole tarkoituskaan luetella niitä ominaisuuksia, että mitkä olisivat turn-offeja seurustelun suhteen vaan niitä, mitkä olisivat turn-offeja ystävyyden tai kaveruuden suhteen.

Itse olen mies ja omasta mielestäni seuraavat ominaisuudet ovat ystävyyteen liittyviä turn-offeja sekä miehissä että naisissa.

Väkivaltaisuus ja aggressiivinen käyttäytyminen.

Erittäin vakavat rikokset.

Huumeiden käyttäminen, huumeporukoihin sotkeutuminen.

Toisten ihmisten toistuva asiaton arvosteleminen ja haukkuminen.

Niin pahan luokan alkoholiriippuvuus, että ei ole mitään muuta elämää, kuin baarissa aivan koko ajan. Siis 24/7. Kyllä minun puolestani alkoholia saa käyttää ja kännätäkin, jos siltä tuntuu, mutta jos esimerkiksi yrittäisi ottaa ystävään yhteyttä ja silloin olisi aina jossain baarissa kännäämässä, niin ei se oikein nappaa sellainen.

Naisiin liittyen voin sanoa, että ystävyyden suhteen ulkonäköön liittyviä turn-offeja minulla ei tietenkään ole.

Eikä kyllä ole ystävyyden suhteen miesten suhteenkaan minulla ulkonäköön liittyviä turn-offeja.

 

["jaahas"]

no, mulla on sen verran kovat vaatimukset ennen kuin jonkun ystäväksi kelpuutan, että tuo lista ei tullut mieleenkään. Kun nyt mietin semmoisia mitkä heti mieleen nousee:

- pitää osata puhua, mutta myös kuunnella
- pitää olla melkoinen älykkyystaso ja hyvin hillitty moralismitaipumus
- älyllinen uteliaisuus pitää olla tallella ja huumorintajukin olis kiva, muttei ihan ehdoton
- tämä on lähinnä haave: kiinnostuneisuus ja myötätuntoisuus ja kritiikinkestokyky
- ei liian neuroottinen

 

["Pirtsu"]

Turn offit ovat kai ainakin minulla melko sukupuolesta riippumattomia. Ripustautuminen on todella epämukavaa. Toinen on taas minun elämäni jatkuva arvostelu - toki ystävä saa sanoa mielipiteensä, mutta en kaipaa kommentteja vaikka arkipäiväsestä kaupassakäynnistäni...

 

[Phoebsi]

Se on turn off, että ihminen ei hyväksy minua sellaisena kuin olen. Muuta en osaa sanoa.

 

["Nitta"]

No, aloittaisin kuitenkin luottamuksen/lupausten rikkomisesta - ei sellaisen kanssa minkään päälle ole mahdollista rakentaa yhtään mitään.

Nuo seriöösimmät jutut (huumehörhöilyt, jne.) eivät ole absoluuttisia stoppereita (meille kaikille voi homma kääntyä ihan väärinpäin ja silloin on nimenomaan ystävät paikallaan), mutta siihen samaan kuvioon kun iskee tuon luottamuksen ylläpitämisen, niin aika vaikea yhtälö tulee.

Toisen arvostaminen on tarpeen eli samanlainen ei tarvitse olla tai edes jakaa täsmälleen samoja arvoja kunhan fundamentit on kohdallaan - se, mikä minulle on perustavanlaatuista, ei voi olla toiselle niin köykäinen juttu, ettei kunnioita arvoani lainkaan (juu, se luottamus edelleen!).