Turhauttavaa, kun näin varattuna huomaa omaavansa tunteita toista varattua kohtaan

["mailis"]

Meillä on nyt vuoden ajan mennyt parisuhteessa penkin alle. Ollaan väsyneitä, erityislapsi kaipaa paljon huomiota ja huolenpitoa, työt rasittaa, kotihommat jarruilee.

Olen nyt muutamien viikkojen ajan taistellut tätä ihastumisen tunnetta vastaan. Välillä se onkin vaipunut hetkeksi unohduksiin, mutta sitten kohta taas palaa takaisin ja yhtä voimakkaana.

En oikein tiedä mitä tekisin tälle asialle, kun se alkaa vaikuttaa jo muutenkin rakoilevaan parisuhteeseen. Seksi ei maistu, eikä tunnu miltään ja huomaan ajautuvani miehestäni yhä vaan kauemmas ja kauemmas.

Tämän toisen miehen ei tarvitsisi muuta kun vähän vinkkasta, niin johan olisi tämän mamman menoa. Onneksi se mies on tahollaan varattu, eikä edes tiedä tunteistani. Enkä aio ikinä ikinä ikinä kertoa.

 

["Regina"]

Onko erityislapsenne kotona, minkä ikäinen?
Onko ihastuksellasi lapsia? Onko hän kertonut oman avioliittonsa olevan "kunnossa"?
Asutteko samalla paikkakunnalla?
Onko vaimo myös tuttavasi?

 

[saman kokenut]

Se menee ajan kanssa ohitse. Minulla on ihan sama tilanne ollut, erityislapsi ja takkuileva avioliitto. Ihastukseni kohde tosin ei varattu ollut/ole.

Minä kärsin ja kärvistelin pari kuukautta. Nyt alkaa ihastus mennä ohi. Kyllähän vähän epäreilulta jotenkin tuntuu tämä, mutta minä en lähde perhettä rikkomaan ihastuksen takia. Sama arki tulisi vastaan ennemmin tai myöhemmin, vaikka puolisoa vaihtaisikin.

 

["Regina"]

Se menee ajan kanssa ohitse. Minulla on ihan sama tilanne ollut, erityislapsi ja takkuileva avioliitto. Ihastukseni kohde tosin ei varattu ollut/ole.

Minä kärsin ja kärvistelin pari kuukautta. Nyt alkaa ihastus mennä ohi. Kyllähän vähän epäreilulta jotenkin tuntuu tämä, mutta minä en lähde perhettä rikkomaan ihastuksen takia. Sama arki tulisi vastaan ennemmin tai myöhemmin, vaikka puolisoa vaihtaisikin.

Ikäkin ois kiva kuulla.

 

["mailis"]

Olen yrittänyt vakuutella itselleni, että en saavuttaisi miestä vaihtamalla mitään.

Mitä ikä tähän liittyy? Olen alta 35-v. ja lapsi on 10-v.

 

[Ihmisiä kaikki]

Aika perussettiä elämässä, ihmisillä on aivot ja kivoja tyyppejä tulee vastaan. Hyväksynnän hakua, huomioiduksi tulemista, hemmottelua, semmoisia inhimillisiä tarpeita, jotka jäävät usein arjen alle, ja joihin saman ihmisen tekemänä myös aikaa myöten turtuu,

Se ois sitten vaan aika uudistaa sitä parisuhdetta, jossa on. Mitäs meinasit sen eteen tehdä? Erityislapsi tai ei, niin kai joku irtiotto arjesta on tehtävissä?

Muihin ihmisiin on niin helppo projisoida omia tarpeitaan ja toiveitaan, ajatella, että tuo antaa minulle sen, mitä tarvitsen. Olen itsekin sortunut tuollaiseen ajatteluun, ja huomaan, että se vaanii nurkan takana aina, jos elämässä tulee takaiskuja tai arki väsyttää. Kun tuntee olevansa jotenkin huonossa tilanteessa. Hyvinä hetkinä olen kyllä vääjäämättömän rakastunut kumppaniini, mutta sitten kun tulee se hetki, että minä en riiitä itselleni, niin... Ajatukset lentävät. "Jospa, kumpa..."

Se ihan mielettömin tyyppi on kuitenkin usein se, joka jo rämpi sen suon läpi sinun kanssasi. Näytätte ehkä toistenne silmissä mutaisilta, mutta se kuuluu kuvioon. Peskää muta pois ja nähkää toisenne uudestaan.

(Myönnän, kuulosti ihan kamalan imelältä parisuhdekurssipuheelta, itseänikin puistattaa.)

 

[saman kokenut]

[QUOTE="Regina";29714579]Ikäkin ois kiva kuulla.[/QUOTE]

Olen 34, kohta 35.

 

["mailis"]

Olen 34, kohta 35.

Olisikohan sitten myöskin ikään liittyvä, kun itse täytän kohta 34 vuotta. Voihan se olla, että on myös kriisinpoikasta ja haluaa testata, vieläkö olisi ns. markkina-arvoa, vieläkö kelpaisi toisille?

Mulla on kyllä ollut kysyntää elämän varrella, paljonkin. Yksi mies oli jo ottamassa eroa minun vuoksi, vaikka olin vain kaveripohjalla, ei mitään sen syvempiä aikomuksia. :O Ei mulla ole ollut tällaista hullaantumisen tunnetta aikoihin, ei sitten niitten aikojen, kun oman mieheni tapasin. Olen yrittänyt kelailla niitä aikoja ja hakea sitä tunnetta takaisin, mitä minulla silloin oli miestäni kohtaan ja melkein onnistunutkin siinä. En tiedä, kriisiä, kriisiä ja kriisiä, siitä on minun elämäni tehty : /

 

["akka"]

Vaihtoehdot on siinä että unohtaa ihastuksensa kohteen tai tekee jotakin saadakseen hänet.
Jos oma parisuhde on huono siinäkin on kaksi vaihtoehtoa. Joko yrittää saada sen toimivammaksi ja tekee sen eteen jotakin tai lopettaa sen.
Hyvään toimivaan parisuhteeseen ei mahdu kolmatta osapuolta.