Turhaa ruikutusta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 09
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
0

09

Vieras
..mutta avaudunpa silti..

Ärsyttää lapseni biologinen isä, hän sanoo haluavansa tavata lapsensa, samoin väittää että lapsi häntä kiinnostaa ja että meidän pitäisi soitella useammin jne..

MUTTA hänellä ei ole aikaa nähdä tyttöä, "niin paljon kiireitä". Itse olen vielä äitiyslomalla eli minun puolestani hän voisi tulla lastaan katsomaan myös päiväs aikaan, jos iltaisin ei ehdi. Mies ei siis ole töissä eikä opiskele, ja tietääkseni hänellä ei naistakaan ole. Ja jos ilmoitan vaikka tekstarilla neukkukuulumisia, ei tule edes vastausta. Ja jos rupean kyselemään onko viesti tullut perille, tai kyselen että eikö häntä kiinnosta kuulla lapsestaan kun ei edes voida vastata viestiin niin hän vastaa todella kiukkuiseen sävyyn että kyllä kiinnostaa, miten kehtaan edes jotain muuta epäillä!

Ja ei siis ole lastaan nähnyt kuin kuvissa, eikä tiedä kuin etunimen ja syntymäpäivän. Kerran on jopa puhelimessa kysynyt että onkos vaavi paljonkin kasvanut?

Niin turhauttavaa, tekisi mieli vaan antaa olla, ja lopettaa esim. neukkukuulumisien kertominen.

Mies aina vaan hokee puhelimessa että on liian nuori isäksi, ehkä parin vuoden päästä hän olisi valmis jne.. Anteeksi mitä? En ala lapselleni selittämään että juu, isä palaa elämääsi kun on siihen valmis, ehkä 5 vuoden päästä, ehkä 10 vuoden päästä, ehkä 15 vuoden päästä.. ..ehkä ei milloinkaan.. Onneksi lapsi on vielä niin pieni että ei ymmärrä. Ja tosiaan, hän itse haluaa kertoa kavereillemme että lapsi on hänen, mutta tietenkin vasta silloin kun on siihen valmis. ;) Kai pelkää että ego jotenkin kärsii jos joku saa tietää että hänellä on lapsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Kannattaako joko puhua äijän kanssa tai sitten kylmästi jättää vain kokonaan yhteydenpito ja katsoa ottaako itse yhteyttä jossakin vaiheessa.

näin mäkin tekisin. ei kukaan jaksa loputtamasti yksin yrittää. mäkin yritin aikani ja kun lapsen isää ei kiinnostanut niin se sitten jäi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nellah:
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Kannattaako joko puhua äijän kanssa tai sitten kylmästi jättää vain kokonaan yhteydenpito ja katsoa ottaako itse yhteyttä jossakin vaiheessa.

näin mäkin tekisin. ei kukaan jaksa loputtamasti yksin yrittää. mäkin yritin aikani ja kun lapsen isää ei kiinnostanut niin se sitten jäi.



Viime neuvolan jälkeen en ole häneen edes yrittänyt ottaa yhteyttä, mutta eipä tunnu hänkään ottavan yhteyttä. Eniten ärsyttää hänen vanhempiensa puolesta jotka ovat myöskin asiasta tietämättömiä. Mutta minä en heihin voi oikein yhteyttä ottaa, tiedän kyllä missä asuvat mutta emme ole kuin muutaman kerran tavanneet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Raitalankakäärme:
Isän jättäisin "rauhaan", mutta isovanhemmille ehkä puhuisin siitä että heillä on lapsenlapsi, niin että voivat olla osa lapsen elämään, jos niin haluavat...

Se tässä vähän ongelmana onkin kun en itse osaa oikein isovanhempiin ottaa yhteyttä kun en heitä pahemmin tunne. Toisaalta taas, heillä olisi oikeus tietää, mutta osittain haluaisin myös miehen tahtoa kunnioittaa ja jos hän on päättänyt olla kertomatta niin minun on väärin heille kertoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 09:
Alkuperäinen kirjoittaja Raitalankakäärme:
Isän jättäisin "rauhaan", mutta isovanhemmille ehkä puhuisin siitä että heillä on lapsenlapsi, niin että voivat olla osa lapsen elämään, jos niin haluavat...

Se tässä vähän ongelmana onkin kun en itse osaa oikein isovanhempiin ottaa yhteyttä kun en heitä pahemmin tunne. Toisaalta taas, heillä olisi oikeus tietää, mutta osittain haluaisin myös miehen tahtoa kunnioittaa ja jos hän on päättänyt olla kertomatta niin minun on väärin heille kertoa.

Tiedätkös, tuossa miehessä on nyt jotain vakavasti vialla. Lapsi on jo olemassa... ajattele hänen parastaan. Eikö lapsella ole oikeus isovanhempiin, jos ei kerran isäkään häntä halua nähdä? Jos tuntuu että on vaikeaa ottaa yhteyttä isovanhempiin, niin mitä jos laittaisit vaikka ihan lyhyen kirjeen, kertoisit tytön nimen ja syntymäajan ja pari sanaa siitä millainen tyttö on, mukaan vaikka pari valokuvaa ja yhteystiedot. Saavat sitten itse päättää ottavatko yhteyttä vai ei...
 
Hän on rohkea kun kertoo ettei ole valmis isäksi.
(näistä varmaan jo puhuitte ennen lapsen syntymääkin)

Häntä pelottaa, ei osaa olla. Ei ole helppoa tulla katsomaan lasta, kun pelkää.

Isä voi tuntea pahaa oloa, eikä vain pysty, muttei osaa avautua.

Ikävä tilanne kaikkien kannalta.
Itse yrittäisin vielä, tosin eri konstein... on kuitenkin lapsen isä, eikä minusta nyt kuulosta täysin munapäältä vaan nuorelta, pelokkaalta, sulketuneelta.

 
Vinkkaan sen verran, ettei tuota asiaa hoideta "neukkukuulumisten kertomisella".
Siis sellaista asiaa, että toinen on liian nuori isäksi, eikä koe osaavansa olla isä.

Ei siihen paljon neukkumitat auta, voivat vaan lisää ahdistaa. Etenkään kun tämä isä ei varmaan niistä edes mitään tajua.

Olisi hyvä jos voisitte nähdä KAHDEN ja keskustella asioista, vaikka ammattilaisenkin kanssa, mikäli molemmat haluaa. Tapaa lapsen sitten myöhemmin jos pystyy. Nähkää nyt keskenänne.

Toinen vaihtoehto on että luovutatte. Mutta se on typerää, päätitte näköjään lapsen tehdä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja xx:
Vinkkaan sen verran, ettei tuota asiaa hoideta "neukkukuulumisten kertomisella".
Siis sellaista asiaa, että toinen on liian nuori isäksi, eikä koe osaavansa olla isä.

Ei siihen paljon neukkumitat auta, voivat vaan lisää ahdistaa. Etenkään kun tämä isä ei varmaan niistä edes mitään tajua.

Olisi hyvä jos voisitte nähdä KAHDEN ja keskustella asioista, vaikka ammattilaisenkin kanssa, mikäli molemmat haluaa. Tapaa lapsen sitten myöhemmin jos pystyy. Nähkää nyt keskenänne.

Toinen vaihtoehto on että luovutatte. Mutta se on typerää, päätitte näköjään lapsen tehdä...



Olen yrittänyt tapaamista järjestää myös kahden kesken sekä kertonut että haluaisin puhua hänen kanssaan kunnolla yms.. Mutta aina on jotakin miksi ei kuulemma käy, tai sitten ei vastata ollenkaan. Alkaa tuntua että minä ainoastaan yritän jotain asioiden hyväksi tehdä, ja hän antaa sellaisen kuvan että asia on hänelle ihan yksi ja sama, mihinkään ei ota kantaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja 09:
Alkuperäinen kirjoittaja xx:
Vinkkaan sen verran, ettei tuota asiaa hoideta "neukkukuulumisten kertomisella".
Siis sellaista asiaa, että toinen on liian nuori isäksi, eikä koe osaavansa olla isä.

Ei siihen paljon neukkumitat auta, voivat vaan lisää ahdistaa. Etenkään kun tämä isä ei varmaan niistä edes mitään tajua.

Olisi hyvä jos voisitte nähdä KAHDEN ja keskustella asioista, vaikka ammattilaisenkin kanssa, mikäli molemmat haluaa. Tapaa lapsen sitten myöhemmin jos pystyy. Nähkää nyt keskenänne.

Toinen vaihtoehto on että luovutatte. Mutta se on typerää, päätitte näköjään lapsen tehdä...



Olen yrittänyt tapaamista järjestää myös kahden kesken sekä kertonut että haluaisin puhua hänen kanssaan kunnolla yms.. Mutta aina on jotakin miksi ei kuulemma käy, tai sitten ei vastata ollenkaan. Alkaa tuntua että minä ainoastaan yritän jotain asioiden hyväksi tehdä, ja hän antaa sellaisen kuvan että asia on hänelle ihan yksi ja sama, mihinkään ei ota kantaa.


Miten tämä kaikki alkoi?
Halusiko hän yleensäkään lasta, oliko mukana raskausaikana?

Jos ei halunnut... ei sitä voi häneltä vaatia. kaikista ei ole vanhemmiksi, vaikka haluaisivat.
 
Raskaus oli vahinko, ja päätös pitää lapsi minun. Hän ei tähän sanonut juuta eikä jaata. Ja sen ymmärrän että kaikista ei ole vanhemmiksi, ja ihan aluksi miehellekkin sanoin että se on hänen oma asiansa miten haluaa jatkossa, haluaako olla lapselleen isä vaiko poistua kokonaan elämästämme. Ja ilmeisesti hän on valinnut jotakin tältä väliltä, olisi ilmeisesti pitänyt tarkemmin kertoa että kaksi vaihtoehtoa. Ja se isänä olo ei silti tarkoita että hänen kanssaan olisin perhettä perustamassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 09:
Raskaus oli vahinko, ja päätös pitää lapsi minun. Hän ei tähän sanonut juuta eikä jaata. Ja sen ymmärrän että kaikista ei ole vanhemmiksi, ja ihan aluksi miehellekkin sanoin että se on hänen oma asiansa miten haluaa jatkossa, haluaako olla lapselleen isä vaiko poistua kokonaan elämästämme. Ja ilmeisesti hän on valinnut jotakin tältä väliltä, olisi ilmeisesti pitänyt tarkemmin kertoa että kaksi vaihtoehtoa. Ja se isänä olo ei silti tarkoita että hänen kanssaan olisin perhettä perustamassa.

No asia on niin, ettei hän ole valmis isäksi, ei koe itseään isäksi, ei halunnut ehkä sellainen ollakaan MUTTA ei ilmeisesti halua olla paha eli ns. pakottaa aborttiin, eikä lakata kokonaan vastaamasta puhelimeen.

Ehkä pitää antaa olla, antaa hänen soittaa jos soittaa...
 

Yhteistyössä