Tuplamammat 2013-2014

Pohjoistuuli pari päivää siinä meni kun kakka muuttui mangososeen näköiseksi ja sitä tuli koko ajan ja paljon. Samaan aikaan alkoi sitten iteminen kun oli masu kipiä. En tie et oliko se sitten maissi, luulen kyllä että se johannesleipäpuun uute, jota siinä myöskin on. Nyt kun on maissia myöhemmin kokeiltu, ei siitä ainakaan mangosose efektiä oo tullu :D

Pojat on parin päivän päästä jo 2kk lasketusta ja vieläkin vaan tuntuu että hitaasti mennään. Mut eik se ookin parempi, niinku sananlaskukin sanoo: "Hitaasti, mutta varmasti" :)

Ihanaa kun on aurinkoista ja lumi tuo oman valoisuutensa tähän ikuisuudelta tuntuvaan talveen. Oottelen jo sitä kun pääsis vähemmällä vaatetuksella liikkeelle. Nythän ois mainiot vaunulenkki ilmat, mutta mä oon vaan niin laiskistunut, että ei oo tuu mentyä. Oon itekseni sopinu, et kesään mennessä tiputtais näitä ylimääräsiä kiloja, mutta mutta. Aika vaan kuluu.. 4kk enään kesäkuun alkuun. Saaa nähä kuin käy :D

Mitäs muille? Vähän on hiljaista täällä palstalla ollu viime aikoina..
 
Hei pitkän tauon jälkeen taas. Meillä on pitänyt vähän kiirettä :D. Kävelemään opettelun kanssa. Päivässä on se 3 tuntia omaa aikaa+ illalla pari (mutta sillon koomaan sohvalla ja tuijotan telkkaria). Oon yrittänyt päivällä jäävän ajan käyttää liikunnan parissa, kun on tämä minimaalinen painonpudotusprojekti. Raskauskiloista ei ole enää kyse vaan niistä kiloista, jotka hiipi vyötärölle jo yritysaikana (10kg). Mä kun olen tämmönen pätkä niin ne näkyy helposti.

Meidän rakkaat pallerot on perjantaina jo 1v <3. En käsitä mihin tämä aika kesän jälkeen on oikein kadonnu :eek:. Pitäis varmaan alkaa jo valmistella niitä juhlia, mutta en ole saanut sitäkään aikaseksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Jk79
Onnea Pohjoistuulen pienokaisille nimistä sekä kasteesta!

Maibei on kuulostanut todella väsyneelle. Miten teillä menee? Miten jakselet?

Entäs Jk:n yöt?

Ommpuf:n vauvoista tulee kovalla vauhdilla taaperoita. Onnea kovasti!

Meille ei mitään ihmeellistä kuulu. Tai parempaa ehkä siinä mielessä, että olemme saaneet nukuttua koko perhe hieman paremmin kuin muutama viikko sitten. Väsymys kun menee yli minulla, niin sitten en osaa nukkua edes päivisin. KUn on sopivasti väsynyt, niin uni tulee päivälläkin. Usein.

Eilen aloitin crosstrainerilla pomppimisen. Ehdin puoli tuntia olla. Sitten teimme lasten kanssa punnerruksia ja vatsalihaksia olohuoneessa. Siis pelleilyksi meni :), mutta nyt pitää tehdä suunnitelma päähän, että mitä vatsalihaksia ja kuinka paljon, jotta tulee oikeasti tehtyä. Paino ei ole tippunut yhtään sitten marraskuun. Käsittämätöntä. Ja kumminkin olen tässä imettänyt kahta vauvaa enkä ole kuin juhlissa sortunut ahnemaiseen herkutteluun. No. Jos vaikka tuolla crosstrainerin ja vatsalihasten teon avulla saisi pullomasun normaalimmaksi.

Luistimia etsimään täytyy lähteä varastoon. Kylän luistelukenttä jäädytettiin, joten lapset innoissaan odottavat luistelemista. Koulussakin taitaa huomenna alkaa luistelut.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on pieniä vaivannut viime päivinä ja öinä se, että nenät menevät yöllä tukkoon. Eivät siis ole varsinaisesti flunssassa tai muutoin kipeänä. Vähän turhauttavaa, kun viime yönä vauvat heräsivät tukkoiseen nenään, ei nälkään. Yritin niitä sitten suolaliuoksen ja räkäletkun kanssa tyhjätä..

Jk Teillähän oli testissä se Physiomer Baby Mist... Onko siitä ollut apua?

Täällä on alettu vähän jo hymyillä muutakin kuin vatsanväänteitä. Varsinkin poika esittelee taitojaan :)

Taitaa olla hässäkkää menossa joka suunnalla, kun vähän tulee uusia kirjoituksia.. Mitähän kuuluu maibeille, Elmeriinille ja Sallalle?

Pohjoistuuli ja A&N
 
  • Tykkää
Reactions: Jk79
Kirpakasta päivää kaikille!

Omppu onnea taaperoiden vuosipäivän johdosta! :) Varmaan se aika meneekin kuin siivillä, kun on saanut arjen pyörimään alkutaipaleen jälkeen. Tässä vaiheessa vielä tuntuu aika matelevan kun odottaa sitä yötä jolloin ei tartteiskaan herätä :) Tuleekos teillä puhetta jo? Kävelyä siis harjoitellaan siellä? Kunhan ei kauhiasti tulis kolhuja..

Jenniferi kyseli öistä. Kyllä nyt tuntuu jo helpommalta, vaikka yöherätyksiä on yhä saman verran kuin ennenkin (3-4h välein). Saattaa olla niihin vaan on jo niin tottunut :D Ja kyllä osansa tekee kun on päästy noista masuvaivoista. Heräävät yöllä enää harvemmin muuten kuin syömään :)

Nostan hattua niille, jotka jaksavat liikkua. Tai edes yrittää. Nytkin laitoin pojat unille ulos ja rojahdin ite tähän sohvalle. On muka niin kylmä, etten viitti mennä käveleen. Tekosyitä, niitä riittää.

Olen ite tehny lihat ja broilerit pojille ja käyttäny kaupan pilttejä pohjana (peruna-parsakaali, bataatti-kesäkurpitsa, maissi, peruna-kukkakaali) Tänään keitin sitten itse bataattia ja parsakaali. Purkittaessa totesin, että samanhintaisiksi tulee nuo valmispohjat. Hirmuisesti ei siis säästä noissa kasvissoseissa. Liha onkin sitten eri juttu. Hinta niissä purkeissa, joissa on lihat valmiina pompsahtaakin sitten ainakin tuplasti.

Niin, mites Maibei jakselee? Sen verran harvoin enää kirjoittelet, että varmaan touhua riittää :)

Pohjoistuuli sopiko se maidonsakeuttaja teille? Oli siitä Baby mististä hieman apua silloin nuhan aikana. Piti röörit auki. Muistan lukeneeni Jenniferiltä, että heillä oli tuota tukkoisuutta kun kyse olikin maitoallergiasta.

Tässä taistelen itteni kanssa, nostaako pylly ylös ja lähteä ulos..?Ehkä meen tekee ihan pikkupikku lenkin :)

Heissan!
 
Jk ~ maidonsakeuttaja toimi kyllä pulautuksiin... toi vaan tullessaan muita oireita. Ti annoin siis ekan kerran. Ke muuttui kakka harmahtavaksi liisteriksi. Ke iltana alkoi itku ja sitä tässä nyt sit valvoskellaan. Mies valvoi huutavan tytön kanssa neljään asti. Nyt mä tulin vuorostani. Tyty nukkuu nyt vatsallaan mun rinnuksilla. Poika nukkuu sitterissä. Tyttö piereskelee jatkuvasti. Toivottavasti helpottaa tän päivän aikana.

Mä mietin, että auttaisko korvikkeen vaihto. Kai sekin on mahdollista, et vaikka on koko ajan käytetty Nan1-korviketta, niin se alkais vasta näin myöhemmin aiheuttaa ongelmia.

Pohjoistuuli ja A&N
 
Heippa,

Kirjoitin just pitkän jutun ja se hävisi..nyt jo vauva itkee joten jää kirjoitus lyhyeen..

Pohjoistuuli, meillä pulautreluongelmaan auttoi röyhtäyttäminen vaan tosi usein(20ml välein) vaikka hidasta olikin. Kun tultiin lähemmäs 2kk niin alkoi vähentyä. Syötettiin myös mahdollisimman pystyasennossa ja heti jos tuli hikkaa tai alkoi näyttää siltä että buklaa niin heti pystyyn. Ilmeestä jo näkee milloin on vaara olemassa.. Toivottavasti teilläkin ikä auttaa.

Meillä on voitu ihan hyvin ja välillä nukuttujen paremmin ja pidempiä pätkiä. Ensi viikolla neuvola, nähdään paljonko kasvettu. Isompi tyttö nauroi eilen ääneen ekan kerran, oli kyllä ihana. :)

Terkkuja kaikille, nyt pakko mennä..
 
Heippa! Ihan hyvin täällä menee, en vaan tiiä mistä kirjottaisin ja kaikkea haluisin kommentoida mut vihdoin ku kirjotan, en koskaan muista mitään :D Pitkään kattelin, et tänne ei oo tullu kirjotuksia mut olinki unohtanu siirtyä ketjun viimeselle sivulle, et alkaa se pää täälläki lahoo ;) Tytöt nukkuu yleensä yösdä sen n 4-5h pätkän + muuta niin se on tuntunu oikeen hyvältä, vaikka väsyttäähän sitä toki silti ;)

Oltiin viikolla ensimmäistä kertaa shoppailemassa koko perhe Myllyssä ja Ikeassa :) Eihän se nyt semmonen reissu oo mitä joka päivä tekis mut hyvin se suju :)

Onnea Omppufille 1v vauvoista ja Pohjoistuulelle nimistä :) Meillä on ristiäiset kotona reilun viikonpäästä. Päädyin sit lopulta ttilaamaan kakun ja ehkä parempi niin, vaikka pitkään pohdinkin teenkö ite. Kävin just kaupungilla ristiäisasioilla ja kirjottelen tässä rinnantyhjennyslypsyn ohessa, mies tietysti tarjosi korviketta mun ollesss huinimassa. Toisesta rinnasta tuli melko nopeesti 120 ml enkä ees tyhjäks lypsäny ja vauvathan saa rinnoista vielä pumppuakin tehokkaammin irti, joten taitaa sitä maitoa riittää. Iltatankkauksella annetaan edelleen korviketta, muuten imetän tyttöjä. Nyt ollaan alettu yöks kapaloimaan noita niin nukahtavat hiukan paremmin ja jopa omaan pinnasänkyyn, niin mekin saadaan alkuillaks tilaa omaan vuoteeseen, miehen ei tarvi koko yötä pelätä, et kierähtää vauvan päälle ;)

Treenistä vielä, oon aatellu, et tarttis alkaa nyt niitä syviä vattalihaksia treenaamaan, netistä googlaamalla löytyy ohjeita. Sen verran kaukana toisistaan on vattalihakset, et jos haluu et ne joskus toipuu, ois varmaan hyvä alkaa treeni. Lantionpohjanlihaksia en meinaa enää millään muistaa päivittäin treenata. Nyt pitäis kovimpien pakkasten hellittää niin pääsee taas pidemmillekin vaunulenkeille, jos jaksaa ja ehtii ;)

Maibei
 
  • Tykkää
Reactions: Jk79
Elmeriini Mä kans toivon, että aika auttaa tohon pulautteluun. Meillä kans yritetään röyhtäyttää mahdollisimman usein. Tyttö on vaan niin kova vetää herneet nenään siitä hommasta, että ei siitä meinaa tulla mitään. Tyty vaan huutaa olkapäällä naama punaisena eikä mitään röyhtyä tule :) Mähän on arkisin yksin himassa vauvojen kanssa ja nää on samassa rytmissä.. Kun ne syö samaan aikaan, niin se se röyhtäyttäminen meinaa unohtua, kun molemmat huutaa sit naama punaisena, kun palvelu ei pelaa. Välillä sit toinen roikkuu olkapäällä ja toisella kädellä annat toiselle pulloa. Muutaman kerran ovat syöneet eri aikaan ja se onkin aika luksusta, kun saa sylitellä hetken vaan yhtä :)

Ootteko odottaneet jälkitarkastukseen asti, että ootte aloittaneet treenin ja enemmän liikkumista? Mä oon jotenkin vähän tuudittaunut siihen, että sitä ennen ei kannata oikein aloitella. Mistä lie saanut tän ajatuksen (ehkä uskottelin itelle, että ei oo niin kiire).. No, mä oon vähän käynyt kärryttelemässä, mutta ei muuta. Vatsa on oikeastaan aika samanlainen kuin ennen raskautta. Ehkä hitusen löllykämpi. Sektiohaava on jo parantunut, joten sen puolesta vois kai jotain treeniäkin ajatella.

Hormonitoiminta tuntuis palautuneen, koska tänään alkoi menkat :/ Olishan tuota voinut vielä pidempääkin olla ilman :D

maibei Pitkät vaunulenkit siintää munkin mielessä, mutta mulla on suuri ongelma se, että en oikein saa ympättyä niitä mihinkään meidän päivärytmissä :O Jotenkin tuntuu, että aina on joko vauvat syömässä tai sitten ite pitäis saada tai tehdä ruokaa..

Kai sitä vaan pitäis jättää aamu-unet vauvojen kanssa väliin, että sais aamupalan syötyä silloin. Usein jään itekin loikoilemaan tai nukkumaan heidän kanssaan ja sitten kello onkin jo jotain yhdeksän tms. Siinä onkin sitten jo uusi syöttö ja aamupesut. Ja kappas, oma aamupala kääntyykin pian lounaaksi eli kello on jo usein jotain 11. Yleensä yritän käydä sitte jossain asioilla vauvojen kanssa ennen kuin haen esikoinen päiväkodista (eli joskus 14.30-16.00 välisenä aikana). Usein vauvat vaan tuppaa syömään just tuossa kahden maissa ja lähteminen venyykin sitten jonnekin puol neljään. Ehkä tää tästä vähän helpottuu, kun nuo syöntivälit pitenee. Mä jotenkin niin odotan sitä aikaa, kun on selvät ruokailuajat :) Mä tunnustan, että en jotenkin ihan hirveästi nauti näistä ekoista vauva-ajoista. Mä odotan sitä aikaa enemmän, kun päästään soseisiin ja selkeisiin ruoka-aikoihin :) Silloin pystyy jo jotenkin rytmittämään päivää. Ja ennen kaikkea samaan aikaan syöminen on vähän helpompaa ilman röyhtyjä ja sylissä syömistä. Katotaan sitten muutamien kuukausien päästä, että oonko vielä samaa mieltä :D

Minden tytöt näyttää niin jämäköiltä :) Ja isoilta tuossa asennossa.

Meillä on ens viikolla pitkästä aikaa neuvola.. Nyt onkin oikein terkka ja lääkärikäynti. Ja samaan syssyyn ois esikoisen 4v neuvola. Se onkin täällä Helsingissä ainakin sellanen laaja tarkastus. Pitää taas täytellä niitä "arjen voimavara" -lappuja ja päihdekyselyä.

Pohjoistuuli ja A&N
 
Täällä on tytöt keskiviikkona 6 vkoa eli aika menee vauhdilla, juurihan minä synnytin... Rytmit on vielä ihan mitä sattuu, paljon nukutaan mutta yhä enemmissä määrin myös kukutaan! Maibei kyseli riittääkö maito. Mulla on tosiaan tuo sammasongelma vieläkin mutta pahin on toivottavasti takana. Sain maanantaina Daktarin-reseptin, siinä vaiheessa rinnanpäät olivat niin haavoilla että verta valui ja söin buranaa särkyyn ihan vaan pelkästään jotta pysyisin tolpillaan imetysten välissäkin. Ei tullut enää mieleenkään antaa vauvoille rinnasta maitoa. Pumppasin sitten reilun vuorokauden, hoidin rintoja geelillä ja vauvojen suita tietenkin myös, välillä voitelin lansinohia. Pahimpien haavojen parannuttua oli pakko yrittää taas imettää, pelko oli vaan niin valtava että melkein itkin jo valmiiksi.. Olipa omituinen olo sitten kun kipu olikin pudonnut noin kymmeneen prosenttiin alkuperäisestä, ei edes varpaita tarvinnut heilutella. Nyt olen laitellut geeliä viikon verran paria välipäivää lukuunottamatta, olisi varmaan pitänyt olla skarpimpana kun vieläkin jonkun verran jomottelee. Imetys onneksi luonnistuu mutta ei se vieläkään kivutonta ja mukavaa ole, paljon mukavampaa kylläkin kuin viikko sitten! Meillä siis annetaan korviketta yhteensä ehkä noin kolme kertaa vuorokaudessa eli kummallekin 1,5 annosta. ;) Yöllä vielä monesti imetän päälle kun arvelen että tyttöjen annokset ovat jo paljon suurempia kuin mitä korviketta tarjotaan. Tekee kuitenkin mieli antaa tuota omaa maitoa kun sitä kerran on, korvike vaan nopeuttaa noita yösyöttöjä niin ehtii välillä nukkuakin.

Tytöt ovat rauhallisia, huutavat vain selkeistä tarpeista. Tänään tuli ensimmäinen tilanne että toinen oli rinnalla ja toinen vain huusi vieressä kun en voinut vaihtaa kakkavaippaa pois, tämä neiti B on tarkka kakka-asioista, ei ala olemaan hereillä kakkelit housussa. *keskeyttää kirjoituksen ja käy vaihtamassa B:ltä vaipat*

Ihania tyttöjä Mindellä :) ja Karcilla myös supersöpöt pienet, bongasin fb:n ryhmästä.

Nyt B linnottautui mun syliin niin menee hankalaksi kirjottaminen.. pitää kirjoittaa myöhemmin lisää :)
 
Pohjoistuuli täällä toinen joka "tunnustaa" ettei niin nauti ihan tästä varhaisimmasta vauva-vaiheesta. Ja meillähän se on kestänyt ja tuntuu kestävän :( Pojat viikon päästä 5kk, vasta nyt alkanut muodostumaan jotakin rytmiä, joka kyllä ei mene ihan kellontarkkuudella. Välillä aamut alkaa 7, ja toisinaa vasta 9. Aika tarkkaan kyllä syöntiväli on se 3-4h, että sen perusteella voi jo jotakin suunnitella. Edellisenä päivänä ei kyllä vielä voi tehdä mitään "aikatauluja" seuraavalle päivälle, koska aamulla vasta kun pojat heräävät, näkee nuo ruoka-ajat.

Meillä syödään 4 kiinteää ateriaa päivässä, välillä koitin jo viittä, mutta kun silläkään ei ollut vaikutusta yösyömisiin, niin jätin sen pois. Tuntui että koko päivä on vaan yhtä syöttämistä.

Mites, onko kukaan unikouluttanut vauvoja, ja missä iässä? Yleensähän se on siinä 6kk kun saa aloittaa, mutta oon miettiny et eikö toi kiinteiden määrä kuitenkin oo se, joka siihen lopuksi vaikuttaa. Luulen että meidänkään pojat ei tartteis yöllä niitä maitoja. Onkelma on taas se, etteivät päivällä juo juuri mitään. 30-60ml aterian yhteydessä. Puoli litraa nesteitä tartteis vrk saada.

Kiva kun välillä joku laittaa kuvia tänne vauvoista :) Ne on niiiin piristys ja ihanaa katseltavaa :heart: Mäkin koitin siirtää kuvia puhelimesta koneelle, mut en tie miksei onnistunu, kun ennen on. Koitan kans laitta pojista jotain, kuhan saan laitteet pelittämään :D
 
Murotar, huh, hurjan kuuloinen toi sun sammas! Noin pahasta en oo ikinä kuullukaan! Täällä tuntuu, että tyttöjen sammas olis vieläkin vähän vähentyny, en oo kyllä jaksanu hoitaa sen enempää vauvojen suita kuin omia rintojakaan... Esikoisesta vaan niin mielessä se ettei mikään tehonnu ettei jaksa edes yrittää ja kun tämä nyt vielä pysyy ihan maltillisena...

Millasia iltatankkauksia teiän vauvoilla on? Musta tuntuu, että nää meiän tytöt söis ihan loputtomasti illalla. En nyt tarkkaan muista koska alottavat, viimeistään joskus isoveljen puuroaikaan 19-20, syövät vuoron perään rintaa koko ajan kunnes eivät varmaan saa enää paria pisaraa enempää, välillä saattavat hieman torkahdellakin, lopulta annetaan korviketta ja sitäkin kaiken tuon tissittelyn lisäksi voi mennä yli 1 dl per tyttö. Siinä keskiyönkieppeillä yleensä saadaan lopulta sänkyyn ja seuraava syönti on sitten joskus 4-6 välillä. Mä yleensä vielä silloin nukahdan tyttö rinnalla, joten ei ihan hirveesti häiritse yöunia, paitsi jossain välissä pitää herätä hakemaan myös toinen tyttö rinnalle ;) Yöt menee siis aina pelkällä imetyksellä mutta toi tyttöjen iltatankkaus tuntuu kyllä hurjalta, tosin on siinä varmaan sitäkin, että haluavat vaan olla rinnalla :) Ja toisaalta varmaan tuon kovan tankkauksen ansiosta sitten nukkuvat noinkin hyvin yönsä. Onko muilla tällasta?

Viimeyönä tosin eivät meinanneet millään rauhottua muuta kuin syliin. Lopulta päädyttiin taas kapaloimaan vauvat ja mies nukutti (lue huudatti) heitä 00-02 ja antoi mun nukkua :) Että ei se tankkaustyrmäys aina tehoa mutta useimmiten kuitenkin. Sen jälkeen ensimmäinen tyttö heräs kuudelta syömään, toinen seitsemältä mutta nukahtikin samantien mun rinnalleni ja söi kunnolla vasta ysiltä.

Murotar, musta kanssa tuntuu, että aika menny tosi nopeesti. Miten voi 1,5 kk:n ikäiset tytöt tuntua jo niin isoilta, kun onhan nää vielä oikeesti pieniä ;) Kyllä se vaan niin on, että toinen (toiset) lapset kasvaa paljon nopeemmin kuin esikoinen ;)

Viikonpäästä täällä vietetäänkin sitten jo ristiäisiä :) Mitäs muut aikoo tehdä kaksosten päivänä?

Maibei
 
Jk, tosta unikoulutuksesta, eilen kun mies huudatti noita tyttöjä yöllä, sanoi että hän lähtee unikouluttamaan näitä. Ei näin pieniä oikeasti unikouluteta mutta sitähän se käytännössä oli... Olis kiva, että oppisivat nukahtamaan toinen toisensa viereen eikä rinnalle, mistä on sitten kova vaiva vierottua. Eli ihan varmasti voit alkaa unikouluttaa poikia jos vaan jaksat, hermojaraastavaa se on. Ja nesteitähän voi lisätä puuron ja kiinteiden sekaan niin voi helpommin saada ne tarvittavat nestemäärät täyteen. Tsemppiä sulle ton nukutuksen kanssa!

Maibei
 
Maibei kieltämättä tuo sammas alkoi tuntua ylitsepääsemättömältä koettelemukselta mitä tulee tähän imetyshommaan. Onneksi sain hallintaan joten imetys jatkukoon. Sinnittelin liian pitkään sen sitruunan kanssa, sitruuna haavaisille rinnoille voi ehkä tappaa sammasta mutta muut oheisvaikutukset olivat varsin tuskalliset, pelkkä sammas tuskin sai rintoja niin huonoon kuntoon. Joka tapauksessa, onneksi on nyt tuo geeli, heti jos oireilee pahemmin niin apu on lähellä.

Meillä ei vielä iltatankata kun ei ole unirytmiäkään. Pitkiä unia kyllä osataan nukkua, tänään sen todisti neiti A jonka syötin päivällä kolmelta ja joka kiskottiin ennen kymmentä illalla kylpyyn ja syömään. Makeasti venytteli ja nautti olostaan kylvyssä ennen syöttöä eli päivän tiheä syöminen jäi varastoon. Tankkaaminen siis kyllä onnistuu.

Meillä on 8 päivä ristiäiset mutta nimistä ei ole vielä varmuutta. Hankalaa hankalaa! Hylkään kaikki "päätetyt" nimet sitten kuitenkin loppujen lopuksi. Kaksosten päivää voisi kyllä juhlistaa leipomalla vaikka kakun. Harjoituskakun ristiäisiä varten. ;)

Pohjoistuuli kyseli liikkumisista. En ole saanut vielä mitään aikaiseksi, synnytystä edeltävä liikkuminen oli täysin nollissa ja olokin on ollut sen mukainen. Perus kotityötkin nostavat jo kuntoa tällä mammalla. Ajattelin odottaa jälkitarkastukseen, toki kävelylenkkejä voisi aloitella jo mutta pitäisi alkaa tekemään jotain kuntosalitreenin tyyppistä, lisäksi ajattelin palkita itseni tästä kaksosprojektista ja ostaa kortin viereiselle ratsastustallille, voisi katsoa onko ala-asteen tunneista jäänyt mitään jäljelle. ;)

Sektiohaavaa kiristelee, luulen sen johtuvan siitä että ympäröivä nahka EHKÄ kutistuu ja haava ei ainakaan samassa tahdissa. Maha näyttää kokonaisuudessaan siltä ettei se ehkä palaudu ikinä. :D

Arki on tämmöistä up and down -meininkiä. Tänään väsyneistä väsynein päivä, talo sekaisin, tiskit ja ruoka laittamatta. Kunnes illalla pikkusisko tuli kylään, siivottiin talo, lapset laitettiin nukkumaan (tosin armottoman huudon kera, joku ihme kausi taas menossa) lämmitettiin sauna, kylvetettiin vauvat ja lopuksi syötiin herkullinen iltapala. Tuntui että kaikki on niin hyvin juuri nyt. :heart:
 
Täällä ei mitään ihmeellistä. Muuta kuin, että pojat on alkaneet vähäunisiksi. Tai ne haluaa lopettaa kokonaan nukkumisen. Illalla mennään nukkuu 18-20 välillä, syödään 2-4 välillä ja ylös halutaan 6-8 välillä. Yöllä tulee unien määräksi korkeintaan 10-11 tuntia ja tiunti heräämisestä alkaa kauhea huuto/itku/kitinä kun väsyttää mutta ei voi nukkua. Vähän alkaa väsyttää. Ja meillä SYÖDÄÄN edelleen päivällä 1-2 tunnin välein vaikka sosetta ja puuroa menee 4krt päivä. Ja määrät on kohtuullisia. Puuroa aamuin illoin desi ja siihen puoli purkkia hedelmäsosetta ja liha ja kasvissosetta 2krt pikku pilttipurkillinen. Ja kaikki nukuttamis keinot on kokeiltu, vaunuissakaan ei enään nukuta ollaan vaan hiljaa ja tuijotellaan kuomua. Vähän alkaa väsyttää tää touhu.

Meillä on lopetettu sakeuttaja kokonaan. Jipii! Meillähän oli muuten kanssa että kakka muuttui mangososeen näköiseksi ja sitä tuli usein ja masu oli vähän kipeä. 2 viikkoa kun itsepintaisesti jatko niin se alkoikin sopia pojille ja puklailu loppu kokonaan. Ennen sakeuttajaa pojat "oksensi" kaaressa kaiken ulos 2-3krt päivä.

Ikää tuli lauantaina 6kk :heart: Mahalleen käännytään jo kun vanhat tekijät ja masullaan pyöritään jo ympyrää ja pylly nousee konttaus asentoon, kuhan eivät ala kohta yrittää konttaa.

Mutta nyt on ruoka aika kun huuto kuuluu.

Sunshine ja pojat 6kk
 
  • Tykkää
Reactions: Jk79
Eihän ne pojat vielä viikon päästä oo 5kk, vaan kahen :D Pää pehmenny :D

Maibei no hyvä saada vähän tukea tolle mun unikoulutusjutulle. Muutaman viikon kun ootan, niin ollaan ees vähän lähempänä sitä 6kk.

Voi Sunshine! Meillä kans noi uniajat aikalailla samanmoiset. Miten teillä sitten päikkäreitä nukutaan? Mä yritän just parhaillaan venyttää näitä ekoja unia pidemmäx laittamalla ne jo silloin ulos. Toiset "pitkät" päikkäritkin nukutaan ulkona. Ilta on vielä hakusessa, välillä torkutaan ja eilenkin kun luulin et yöuni tuli puol kasi, ni ei. Tunnin pääst molemmat hereil, eikä nukahtaneet vasta kun puol kymppi ja toinen puol yxteist. Jos teil on joku hyvä iltarutiinitapa, niin kerro ihmeessä. Meillä koitetaan toistaa samaa kaavaa, mut ei oo tehonnu..
 
Kirpakkaa pakkasta ollut. Aika menee tosi nopeasti. Helmikuu olisi jo alkamassa.

Murotaren sammas kuulosti kyllä hirvittävältä. Minulla oli toisen lapsen vauva-aikaan juuri tuollainen ja nyt kaksosten kanssa en ottanut riskiä, että menisi noin kipeäksi. Minulla oli siis hiivasienitulehdus lääkitys viikon ajan itselläni plus se daktarin geeli. Kokonaan en ole saanut häädettyä edelläänkään vaivaa, mutta pysyy hallinnassa tuon gellin sivelyllä ja tuttien keittämisellä suht hyvin.

Minden tytöt ovat niin terhakan oloisia :). Itse en jaksa latailla kuvia aijaa.omiin.... olisi kiva laittaa tänne kuvia.

Unikoulusta olitte kirjoitelleet. Oma esikoinen oli todella surkea nukkuja, joten kovasti tuli otettua selville erilaisia juttuja unesta sekä nukkumisesta. Kirjoitan tässä kamalassa metelissä (2, 4 ja 6 vuotiaat ovat kotona eivätkä yhtään pidä tästä ajatuksesta, että aamukahvini venyy tätä kirjoittaessa), joten en ehkä kuulosta kaikista diplomaattisimmalta. Kirjoittelen vain omia ajatuksia ajatuksenvirtana. Elkää siis ajatelko, että luulen olevani täysin oikeassa :).

Minä olen unikouluttanut omat lapseni kaikki ja tällä tarkoitan jokaisen lapsen kohdalla vähän erilaisia kikkoja, mutta ajatuksena kumminkin, että yösyömiset ja heräilyt loppuisivat tai ainakin vähentyisivät 4-7 kk ikäisenä. Esikoinen oli mahdollisimman huono nukkuja ja valvoin ensimmäiset 8 kk. Vaikka yösyömiset loppuivat 6 kk kohdalla, niin unet eivät parantuneet tuosta. 8 kk ikäisenä olin niin poikka, että pidimme kotona oikein perinteisen huudatus unikoulun ja jo ensimmäisenä aamuna heräsin täysien yöunien jälkeen ihmettelemään, miten maailma voi näyttää toisenlaiselta hyvien yöunien jälkeen. Nukkuminen ei ollut helppoa tuosta eteenpäinkään, mutta poika ei enää heräillyt viittä kuutta kertaa.

Toisen, kolmannen ja neljännen kanssa olen toteuttanut pehmeämpää tapaa. Luin Jay Gordonin pehmeä unikoulu artikkelin ja ohjeen ja se on toiminut kaikkien kanssa.

Jos ketä kiinnostaa niin voin laittaa lyhennelmän tänne vaikka luettavaksi. Omat lapseni ovat lopettaneet yösyömisen noin 6 kk ikäisenä. Neiti lopetti jo 4 kk ikäisenä. Lähtökohdat jokaisen kohdalla on kumminkin olleet aivan erilaiset eli siis kaikki lapset ovat olleet erilaisia nukkujia. Joidenkin kanssa on pitänyt edetä hissukseen ja odotella tuloksia muutaman kuukauden ja juuri tämä neiti 4 v lopetti yösyömiset kerta slaagista yhdellä itkun niiskauksella eikä tarvinnut tämän jälkeen koskaan tissiä tai syliä nukahtamiseen.

Toinen ajatus esikoisen jälkeen oli, että annan vauvat nukkua pikku sylivauvavaiheen juuri niin kuin ne nukkuvat parhaiten. Tämä on tarkoittanut, että en yritä saada vauvaa nukkumaan "oikein" ennen kuin vauvan uni muuttuu vastasyntyneen nukkumisesta isomman vauvan uneksi. Tämä tapahtuu noin 3-6 kk iässä. Ihan pikkuinen vauva on refleksien ja ns viettiensä vanki. On aivan turhaa yrittää opettaa henkiinjäämistaistelua huutavaa pikkuvauvaa nukahtamaan yksin omaan sänkyyn. Vietti pistää huutamaan kunnes pääsee turvaan lämpimään ja turvalliseen syliin. Tästä sylistä on turha laskea omaan sänkyyn vaikka uni tulisikin heti, sillä pikkuvauvan uni muuttuu syväksi uneksi noin 20 minuutin jälkeen. Siihen saakka vauva nukkuu kevyttä unta ja hyvin usein herää. Vauva saattaa myös herätä tankkaamaan ennen kuin syvä uni voittaa ja unet jatkuvat pidempään. Noin 4 kk iässä vauvan uni muuttuu muistuttamaan enemmän aikuisen unta ja noin 6 kk ikäisen vauvan uni on koostumukseltaan lähes tulkoon samanlaista kuin aikuisen. Ensin nukahdetaan syvään uneen, mistä sitten uni kevenee kohti unisyklin loppua ja uuden alkua. Unisyklit ovat vain lyhyempiä kuin aikuisella.

Jokainen ihminen herää unisyklin vaihtuessa, mutta hyvin nukkuvat vauvat ja aikuiset eivät edes huomaa tätä vaan osaavat nukahtaa takaisin uneen samantien. Huonosti nukkuvat vauvat eivät osaa nukahtaa takaisin uneen vaan tarvitsevat apua. Tutti, tissi, maito, heijaus, taputus, syli jne. Onhan näitä. No siis jokatapauksessa tuossa 4 kk iästä eteenpäin erilaisilla unikouluilla on jotakin merkitystä tai siis niistä on varsinaisesti hyötyä. On varmasti aiemminkin ja unitutkijoiden mukaan uneen ja nukahtamiseen voidaan vaikuttaa jo ihan pikkuvauvasta lähtien. Tämän lisäksi nhan jotkut vauvat ns hyviä nukkujia, että eivät tarvitse kuin muutaman kerran pientä opetusta tai tottumista uudenlaiseen nukkumisjärjestelyyn. Maibein miehen sylissä huudatus siis voi hyvinkin toimia, mutta jos ei toimi, niin minä ehdottaisin antaa vauvojen nukkua pikkuvauvavaiheen yli juuri niin kuin nukkuvat parhaiten ja sitten muutaman kuukauden kuluttua yrittää uudelleen, jolloin tuloksia syntyy paremmin. Pikkuvauva vaiheessa unesta herääminen ja nukkuminen rytmittyy aika puhtaasti energiantarpeen ja saannin mukaan, mutta kun ikää tulee hieman lisää ja esimerkiksi se uni muuttuu toisenlaiseksi, herääminen ja nukahtaminen sekä nukkuminen eivät ole niin sidoksissa siihen ruokaan vaan näihin unitottumuksiin sekä nukahtamisvaiheessa uniassosiaatioon. Pikkuvauva vaiheessa myös äidin jaksaminen saattaa olla kortilla ja hormonit eivät pysty kestämään vauvan itkua, mutta ainakin itselläni 4-6 kohdalla tähänkin tulee muutos. Vauvan itkua ei enää kuule munaskuilla, mikä saa heti juoksemaan pikkuisen luokse vaan vauvan pystyy antaa rauhallisen mielin itkeä. Itkuun tulee myös minusta vastavuoroisuutta. Enemmän ainakin. Se ei ole enää vain hengissäsäilysmihuutoa. Meillä tytöillä on alkanut tulla nyt 3 kk ikäisenä "PIdä minulle seuraa"- itkua.

Esikoista yritän opettaa nukahtamaan ja nukkumaan kuten opetetaan eli ei sylissä nukahtamista, ei tissille nukahtamista, omassa sängyssä ja pidetään siellä tassutellen. Jonkun toisen vauvan kanssa varmasti olisi toiminut, mutta vaikka kuinka tein kaikki nämä, niin vauva ei nukkunut. Nyt jälkikäteen olen miettinyt, että minun olisi pitänyt oman jaksamiseni takia pitää vauva vieressä lähellä, missä nukkui suht hyvin, jotta olisin itsekin saanut nukuttua ensimmäisten kuukausien aikana. Minun ei olisi pitänyt yrittää opettaa 1-3 kk vauvaa nukahtamaan ilmaan tissiä, sillä kulutin turhaan energiaani tuulimyllyjä vastaan. Vauva oli huono nukkuja, joten ilman taisteluja emme olisi selvinneet, mutta nyt minusta tuntuu, että opetin vauvani turhaan taistelemaan nukuttamisia vastaan ja jouduin itse valvomaan öitä, koska pidin kiinni näistä "omassa sängyssä ja ilman tissiä" opetuksista. Jos olisin kuunnellut vauvaani enemmän ja hänen luontaista rytmiään, niin en olisi esimerkiksi olettanut vauvan nukahtavan klo 22 vaikka väsyneeltä vaikuttikin.

Noin neljän kuukauden kohdalla minä olen alkanut vähentää yösyöttämisiä. Enää ei ole kysymys siitä, etteikö vauva pysyisi hengissä, vaikka ei saisi jokainen tunti maitoa ja jokaiseen herätykseen ei tarvita tissiä tai tuttipulloa. Olen siis opettanut nukahtamaan takaisin uneen ilman imemistä sekä olen alkanut opettaa itsekseen nukahtamista. Tähän ikään saakka olen antanut vauvan nukahtaa niin kuin uni on parhaiten tullut, mutta noin 4 kk ikäisenä olen alkanut pehmeästi muuttamaan sylissä ja tissisuussa nukahtamista toisenlaiseksi. Olen onnistunut tähän mennessä jokaisen kohdalla. Nykyisin eskarilainen oli kova luu, sillä hän eli ja nukkui tissisuussa eikä syönyt tuttia. Neiti taas tarvitsi yhden illan ja yön, ja nukahti siitä lähtien itse. Kaksi vuotias uhmakkaamme oli näiden välimaastosta. Yhdeksän vuotias esikoinen alkoi nukahtamaan itsekseen sen perinteisen unikoulun jälkeen 8 kuukauden ikäisenä ja nukkui omassa sängyssään siitä lähtien. Kaksi vauvaa olen pitänyt perhepedissä pitkään, mutta neidin siirsin omaan sänkyyn hyvin nopeasti 6 kk ikäisenä, sillä häiriintyi vieressä nukkumisesta. Erialisia siis ovat olleet nämä vauvat.

Vauvojen yö ei ole saman kuin leikki-ikäisen yö. Meillä vauvojen yö alkaa noin klo 23 ja vauvojen yö päättyy 05-06. Tässä välissä ei tarvita maitoa kokoajan, mutta ennen yön alkamista ja heti yön päätyttä saa syödä. Vauvat eivät ole heränneet tuolloin 05 aikaan vaan jatkaneet syömisen jälkeen uniaan muutaman tunnin.

Jk taisi kirjoittaa, että vauvat eivät nukahteetkaan yöunille klo 20 vai 21. Minä olettaisin vauvan heräävän tuon jälkeen vielä, sillä se varsinainen yö ei ole vielä alkanut. Tai siis yleensä vauvojen yöunet alkavat vasta myöhemmin. Jk:n vauvoilla tietenkin on kaksi ikää. Minusta hieman kuulostaa siltä kuin vauvat eivät olisi sen ikäisiä unien suhteen kuin syntymäikä antaisi olettaa. Eli siis yöuniaika alkaisi vielä myöhemmin kuin olettaisi noin puoli vuotiaalla alkavan. Siirtäisin niitä iltatoimia myöhemmäksi, jotta rutiinit tulisivat tehtyä lähempänä oikeaa yöunille käyntiä.

Meidän kaksoset tuntuvat olevan erilaisia nukkujia. Alli nukahtaa itsekseen helposti ja on ihan vastasyntyneenä jo tehnyt niin. Aliina taas tarvitsee syliä, tuttia ja sitä taikka tätä eikä yksikseen nukahtaminen onnistu. Allin kanssa emme varmastikaan tarvitse kovasti mitään kikkakolmosia, jotta nukkuminen ja nukahtaminen sujuu helposti, mutta Aliinan kanssa joudumme opettelemaan itsekseen nukahtamista, mikä taas auttaa kovasti kokonaisten yöunien nukkumisessa. Katsotaan katsotaan. Vielä pienet saavat nukahtaa juuri niin kuin parhaiten nukahtavat ja saavat nukkua ihan miten päin tahansa, jotta me muutkin saamme nukuttua edes jotenkin.

Puuh.... kamalan pitkästi ja vieläkin tulisi tekstiä, mutta nyt päivän hommiin.

Muokkailtu hieman. Pointti oli, että mielestäni pikkuvauvan on parempi antaa nukkua niin kuin hän parhaiten nukkuu ja nukahtaa kunnes vauva kasvaa sen verran, että äidillä hormonit ovat hieman tasaantuneet, vauvalla on jonkunlaista rytmiä nukkumisissa, unta ei säätele energiantarve ja vauvan uni ei ole sitä vastasyntyneen unta. Vähän isomman vauvan itkusta myös tunnistaa jo ihan toisella tavalla sävyjä ja tarkoituksia, joten protestoivan vauvan nukkumistaistelua on helpompi kuunnella, kun pystyy lukemaan, mistä on kyse. Vastasyntyneet helposti menevät hysteeriseksi heti, mutta 4-6 kk ikäisen vauvan itkusta jo kuulee, onko kyse todellisesta hädästä vai nukahtamisen vaikeudesta.
 
Viimeksi muokattu:
Tosta unikoulusta. Niin kuin tossa aiemmin Jk:n kanssa todettiin niin yleinen suositus taitaa tosiaan olla, ettei niitä suositella alle 6kk ikäisille. Tuo meidän tapaus koski yhtä yötä, yhtä tuntia ja yhtä vauvaa, joten kuten sanoin niin en nyt sitä varsinaiseksi unikouluksi sanoisi. Se mitä itse pidän tärkeämpänä on nukahtamisrutiinien luominen. Jos vauva oppii nyt nukahtamaan rinnalle, se tekee sitä varmasti myös 6 kk:n iässä. Meidän tytöt on aika helppoja ja kun nyt kerta on tällainen aivan erityisluontoinen mahdollisuus, että heillä on toinen toisensa ja mielellään vierekkäin ovat niin miksipä ei :)

Hormooneista, itse koin tilanteen toisin päin, että alussa sieti juurikin niiden hormoonien ansiosta mitä vaan ja ajan myötä alkoi sitten väsymys painamaan. Ensimmäiset 3 kk meni helposti, puolivuottakin vielä menetteli mutta viimeiset 9-12 kk alkoi olla jo rankkaa. Ja vieläkin herään myös esikoisen ääniin, helpotti kun hänet siirrettiin omaan huoneeseen :)

Me kokeiltiin esikoisen kanssa myös unikoulua, lähinnä nukahtamisongelmaan, ei niinkään rinnaltavieroitukseen, varmaan joskus lähempänä 1v. Luin silloin mm Unihiekkaa etsimässä -kirjan, jonka eri unikouluvaihtoehtoja kokeiltiin soveltaen, lähinnä huudatusta, pistäytymistä ja tassuttelua. Mutta niinhän se on niitten kuin monen muunkin asian laita, että mikä sopii yhdelle ei välttämäti sovi toiselle, kokeilemalla löytää omansa.

Maibei ja tytöt
 
Juu, en mäkään vielä lähde noita unikouluttamaan, mutta nukuttamisrituaalia koitan muokata parempaan suuntaan. Meillä itketään sen vuoksi, jos nukkumaanmeno viivästyy ja väsymys menee yli. Parhaiten nuo nukkuu kun iltapuuron antaa siinä seitsemän hujakoilla ja iltatoimet sen jälkeen. Usein vaan aika loppuu kesken, ja tuo poikien unille laitto venyy. Jos meillä pojat valvoisi tuonne puoleenyöhön, olisi elo kyllä raastavaa täällä. Itkua, huutoa ja palaneita hermoja. Kyllähän nuo muutama kuukausi sitten vielä nukkuivat miten sattuu, mutta nyt ovat alkaneet noudattamaan jonkinnäköistä rytmiä. Yhteenveto on siis, että äiti saisi muuttaa iltarytmiään :D
 
Pientä hiljaiseloa... Olin alkuviikosta vatsataudissa ja nyt meinaa pukata flunssaa. Molemmat vauvat on tukkoisia edelleen ja nyt pojalla on vielä silmätulehdus. Torstaina käytiin neuvolassa terkalla ja lääkärillä. N. 7 vkon mitat on pojalle 5260g / 57, 2cm ja tytölle 4955g / 56,8 cm. Lääkärissä oli kaikki ok. Pojalla todettiin napatyrä, mut sitähän nyt vaan seuraillaan. Pitäis hävitä itestään parin kk aikana kai.

Täällä on illat ja nukkumaan meno melkoista kitinää ja huutoa. Yhtenä iltana kesti useamman tunnin ennen kuin rauhoittuivat unille. Tyttö varsinkin vaatii huomiota, kun sylkee tuttia suusta vaikka haluais sen. Sitä sitte nostellaan. Me muutettiin mun jaksamisen vuoksi nukkumajärjestelyjä niin, et vauvat nukkuu mun kanssa meidän sängyssä ja mies siirtyi työhuoneen sohvalle. Hänhän ei hoida yhtään noita yöjuttuja. Ensinnäkin on niin hyvä uninen, et saa olla melkoinen huuto, et herää.. Plus sitte se, et mä en kestä, jos se ei nuku tarpeeksi (tätä en oo kyllä hänelle sanonut :)). Sietämättömän kiukkuinen. Mulle yöheräämiset ei oo sinänsä ongelma. Meillä tuntuu vakiituneen se, että vauvat syö kerran 00-06 välisenä aikana. Viime yönä heräsivät joskus neljän aikaan, mut parin tutin noston jälkeen nukkuivat 6.30 asti. En tiedä, et mennäänkö liian myöhään nukkumaan vai mikä noi riehumiset aiheuttaa. No, näillä mennään toistaiseksi.

Pulauttelu on ehkä hitusen vähentynyt. Ehkä aika on auttanut jo tässä vaiheessa.

En muista et oliko jotain muuta. Ei ehkä. Esikoisen kohdalla ei oo ollut tarvetta unikoululle ja samoin metodein on aateltu toimia näidenkin kanssa, kun aika on siihen kypsä. Esikoinen on nukahtanut lähes aina itsekseen omaan sänkyyn. Kattellaan sitä näiden osalta sit tossa parin kk päästä. Nyt mennään näiden ehdoilla....kun ei muutakaan voi ;)

Hyviä vointeja kaikille!

Pohjoistuuli ja A&N
 
  • Tykkää
Reactions: Jk79
<3 Hyvää kaksosten päivää <3

Mikä sen yleisen kaksos/kolmos fb-ryhmän nimi on? Yritin etsiä liittyäkseni, mut enpä löytänyt... Vai oliko niin, et ne ei ota uusia jäseniä? Jos ei, niin mikä siihen on syynä?

Nimim. Matti myöhänen :)

Maibeille hyviä ristiäisiä!

Pohjoistuuli
 
Maibei kirjoitti, että jokaiselle sopii erilaiset toimintatavat. Olen ihan samaa mieltä. Osa vanhemmista ei osaa nukkua esim perhepedissä ja toinen taas ei osaa nukkua ilman vauvaa. Tai jos toiselle kaiken maailman nukuttamiset iltaisin ovat kauhistus, niin toinen taas pitää niistä illan viimeisistä hetkistä, kun saa makoilla vauvan tai lapsen kanssa sängyssä unta haeskellen.

Mutta siinä olen kyllä ihan eri mieltä, että jos vauvat nyt tottutvat johonkin (siis 1-3 kk ikäiset pikkuvauvat), niin myöhemmin on vaikea oppia toisenlaisia tapoja. Pieni vauva oppii ihan kamalasti kaikkea uutta ja mikään ei ole pysyvää. Jos nyt vauvan kanssa menee näin, niin seuraavalla viikolla voi mennäkin toisella lailla. Jos imettäminen ei onnistu ensimmäisen kuukauden aikana, niin ei kannata heittää rukkaisia tiskiin, sillä imettäminen saattaa olla opettelua ensimmäiset kolme kuukautta. Jos vauva ei suostu rinnalle tällä viikolla, niin kahden viikon harjoittelun jälkeen se voikin onnistua.

Nukahtamiseen viittaan. Minusta vauva ei edes voi oppia nukahtamaan syliin tai tottua liialliseen sylissä oloon, vaan se on lähtökohta ja vauvalle luontaisinta. Pienen vauvan kuuluu olla lähellä hoitajaansa. Pienelle vauvalla on luonnollisinta nukahtaa hoitajansa turvalliseen syliin. Tämä ei ole mitään pehmoilua vaan enemmänkin viittaus evoluutioon ja hengissäsäilymisviettiin. Vauvan yksikseen jättäminen saa sen usein itkemään hoitajansa perään, sillä se on keino pitää huolta, ettei tule jätetyksi. Lähtökohtaisesti vauvat siis eivät ole ohjelmoituja nukahtamaan erossa hoitajastaan itsekseen, joten sylissä nukahtaminen ei opeta heitä pois tästä taidosta. Onhan tietenkin sellaisia vauvoja, jotka mieluummin nukahtaa yksin omassa rauhassaan, mutta ei heitäkään voi opettaa sylissä nukahtamaan. Tällainen vauvahan itkeskelee sylissä niin pitkään kunnes vanhemmat tajuavat laittaa hänet pois sylistä nukahtamaan itsekseen.

En mitenkään päin arvostele esimerkiksi Maibei sinua (anteeksi, jos kuulostin siltä). Olenhan itsekin julman kuuloisesti unikouluttanut omia vauvojani jo 4 kk ikäisestä lähtien. Olen vain niin monen vanhemman tarinaa kuunnellut, kun vanhemmat taistelevat vauvan nukkumisten kanssa yrittäen nukuttaa vauvaa omassa sängyssään. Vanhemmat valvovat yöt ja päivät, kun vauva ei suostu nukkumaan tai nukahtamaan. Onhan vaikka mitä syitä nukuttaa vauvaa sängyssä, mutta jos se ei vain tunnu onnistuvan, niin mielelläni olen sitten ehdottantu vauvan nukuttamista vieressä, jos se onnistuu ja nukkumista lähellä, jos se tuntuu auttavan. Ne vauvat kyllä oppivat myöhemmin nukahtamaan itsekseen. Mielestäni sellainen herkkyyskausi tälle on parhaimmillaan 4 kk kohdalla (tutin poisjättäminen onnistuisi myös tässä iässä hyvin). Moni 4 kk ikäisen vauvan äiti valittelee, kun vauva tässä iässä yhtäkkiä ei enää nukukkaan hyvin tai ei suotu nukahtamaan samalla tavalla kuin aiemmin. Ennen niin hienosti tissille nukahtaminen ei enää onnistu ja yösyötöt lisääntyvät. Moni aloittaa soseet siinä toivossa, että unet paranisivat. Kyse ei ole energiantarpeen lisääntymisestä vaan unen muuttumisessa toisenlaiseksi. Ei ole väärin opettaa jo aiemminkin sellaisia nukkumisrutiineja, mutta jos vauva ei suostu nukahtamaan itsekseen, niin peli ei ole pelattu ja mieluummin kannattaa valita sellainen nukkumismuoto, mikä sille pikkuvauvalle sopii, jotta vanhempien yöt eivät olisi niin rikkonaisia ja illat niin hirvittävän raskaita, kun nukuttaminen sinne omaan sänkyyn ei onnistu.

Minusta myös itsekseen nukahtaminen ja yösyöttöjen vähentäminen tai lopettaminen kulkevat käsi kädessä. Vauvanhan on nukahdettava monta kertaa yössä aina unisyklin vaihtuessa. Jos vauvaa opettaa illalla nukahtamaan itsekseen, niin on johdonmukaista noudattaa samaa kaavaa myös yöllä heräämisten yhteydessä. Suurimmalla osalla vauvoista ei ole mitään ongelmaa vaan vähitellen yösyötöt vähenee ja nukkuminen onnistuu mallikkaasti, mutta jos sitten tuleekin ongelmia ja yösyöttöjä alkaa olla enemmän kuin 1 kk kohdalla, niin itsekseen nukahtaminen ja yösyöttöjen lopettaminen tukevat toisiansa.

No. Kunhan kirjoittelen. Nukkuminen on jotenkin todella lähellä sydäntä näiden omien huonosti nukkuvien vauvojen takia. Olen myös itse taistellut väsymyksen ja nukkumisen vähyyden kanssa ja niin kovin soisin varsinkin uusille vanhemmille leppoisampaa vauva-aikaa kuin mitä esikoisen kanssa koin. Minä siis tiukasti opetin vauvaa nukahtamaan itsekseen ihan synnäriltä saakka ilman mitään varsinaisia tuloksia.

Minulta on kysytty, miten jaksan näin monen pienen kanssa ja miten olen jaksanut vauva-ajat sekä yösyötöt ym. Minä kun olen jaksanut hyvin ja olen nukkunut itsekin ihan riittävästi, vaikka vauvat ovat olleet melkoisen persoja yöllisille heräämisille. Syy on ollut ja on puhtaasti se, että ensimmäiset kuukaudet olen pyrkinyt mahdollisimman vauvantahtiseen nukkumiseen ja heti kun vain on yhtään tuntunut siltä, että vauvan yösyömiset ovat enemmänkin tarvee saada apuja nukahtamiseen, niin olen aloittanut itsekseennukahtamisharjoittelut sekä yösyöttöjen vähentämiset. Nyt kahden hyvin erilaisen vauvan kanssa nukkuminen on kyllä ollut vähän haasteellista, mutta nyt tuntuu siihenkin löytyneen hyvä kompromissi, mikä antaa minullekin hyvät yöunet.

Pohjoistuuli: Meillä on ihan sama, että mies tarvitsee enemmän unta kuin minä, joten hän ei hoida yösyöttöjä. Mies nukkuu eri huoneessa. Alkuyön nukumme romanttiset kainalokkain olohuoneen lattialla ja mies siirtyy siitä omaan sänkkyyn, kun aloitan yösyöttämiset. Noloa.... minä nukun ja nukahdan paremmin, kun mies on vieressä. Kun nukuin yksin meidän makuuhuoneessa, en oikein saanut unta. Vauvat nukkuvat sittereissä alkuyön. Aliinan syötän sitterissä maaten patjalla puoli unessa. Jos uni ei meinaa tulla vauvalle, niin otan hänet viereen patjalle. Kun Alli herää sitterissään, niin otan hänet viereen patjalle toiseen päähän. Aamulla siis kun heräillään niin vauvat ovat patjan eri päissä päät eri suuntiin ja minä jomman kumman vauvan vierellä. Näin ei tarvitse pelätä sängystä putoamisia tai peittojen heilahtelua naamalle ja kaikken parasta - patjalla on helppo kääntyä sen vauvan viereen, joka tarvitsee äitiä vierelle. Yleensä Aliina kyllä nukkuu sitterissä koko yön, sillä jotenkin tuo pää ylöspäin asento on hyvä. Näin siis toinen pää patjasta on tyhjä ja voin ottaa 2 vuotiaan sinne nukkumaan huonoina öinä. Reppana riiviöllä on nyt mustasukkaisuutta ja murhetta, kun äiti on vain vauvojen kanssa. yöt olivat tosi rikkonaisia tämän 2 vuotiaankin takia, mutta nyt kun äidin lähelle pääsee patjalle, niin tuntuu tämäkin vaihe tasaantuneen.

Pian kyllä alamme siirtyä tuonne oikeaan makuuhuoneeseen, mutta nyt olemme saaneet koko perhe nukkua hyviä yöunia, mikä näkyy vähempänä riitelynä minun ja miehen välillä ja vähempää kiukkuisuutta 2 vuotiaalla. Rivien välistä siis luettakoon, että onpa ollut hankala ja raskaskin tammikuu. Itse vielä aloin sairastaa jotakin omistuista niveltulehdusta. Kävely ei onnistu nilkkojen nivelien säryn ja kivun takia. Polvet huutavat hunajaa ja kipu on nyt myös ranteissa sekä kyynärpäissä. Kipulääkkeitä syön koko ajan, jotta pystyn kävelemään. Huomenna on taas lääkäri. Toivottavasti joku syy löytyisi tähän.

Kaikille ihanaa kaksostenpäivää!!!
 
Moikka kaikille!

Siirtyilen nyt tänne puolelle :) Laitan tämän saman tarinan tänne mitä kirjoittelin tonne odottajien puolelle. Kirjoittelen myöhemmin lisää :)

Meidän pakkaspojat syntyivät 27.1. klo.17.18/17.24. A-poika 2860g 48,5cm, B-poika 2990g 47cm. (viikkoja oli 39+1)

Synnytys sujui suht. nopsaa. Sillon ma 27.1 aamulla klo.9 puhkastiin A:n kalvot. Supistuksia ei alkanut tulemaan joten, oksitosiinitippaa alettiin antamaan parin tunnin päästä puhkaisusta, sit vasta alkoi tulemaan pikkuhiljaa supistuksia. Epiduraalin pyysin klo. 14.30 ja pudendus tuli perään, supistusten teho laski. Oksitosiini oli nostettu jo 250 ml. Pusersin lähes ilman suppareita pojat ulos kun olin täysin auki jo klo 15.00, ponnistusvaihe kesti aika kauan kun en saanut suppareista mitään apua ja niitä tuli harvakseltaan. Mutta kaikki oli sitten ohi jo 17.30. Synnytyksestä jäi hyvä mieli vaikka oli se melkoista touhua taas. Pieni paniikkikin siinä B:n kanssa tuli kun sen kalvojen puhkaisun jälkeen sen napanuora alkoi syntyä ja syke laski 60:neen. Mun piti täydellä voimalla pusertaa se ulos ja kiwi-imukupilla vetivät auttavan vedon. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. :)

Molemmat ovat kovia syömään ja nukkumaan. :) Päästiin torstaina jo kotiin. Täällä sitä nyt harjoitellaan tuplavauva-arkea. On tää kyllä ihanaa ja aika rauhallista ainakin vielä ;)

Minttu ja pojat 1 vko
 
Onnea Minttumalle! :)

Jk, ihanaa kun vähän rytmiä alkaa muodostumaan :)

Jenniferi, mä kanssa nukahdan paremmin miehen viereen :) Ihanaa kun jaksat kirjottaa noin paljon uniasioista!

Pohjoistuuli, se fb-ryhmä Kaksoset&Kolmoset on muuttunut suljetusta salaiseksi eli tarvitset jonkun ryhmän sisäisen henkilön kutsumaan sua sinne. Pistä mulle täällä viestiä niin voin kutsua sut! Lisäksi on olemassa avoin ryhmä Monikkovanhempien avoin gruppi minne voi liittyä.

Täällä meni tosiaan kaksostenpäivä ristiäisten merkeissä + pojan 2v:tä juhlien! :) Juhlat oli oikein onnistuneet.

Maibei + A ja E
 
  • Tykkää
Reactions: Jk79

Yhteistyössä