V
vierailija
Vieras
Tuore tutkimus paljastaa syyt Suomen vauvakatoon: matkustelu houkuttaa alejauheliha-arkea enemmän, tasa-arvo ei toteudu, työelämä vie mehut
Tiistai 12.12.2017 klo 09.59
Väestöliiton uusi Perhebarometri selvittää lastensaantiin vaikuttavia tekijöitä.
(MOSTPHOTOS)">
Monien nuorten aikuisten mielikuvissa vanhemmuus näyttäytyy vaativana elämänvaiheena, jossa ei ole sijaa omalle elämälle. (MOSTPHOTOS)
Väestöliiton Miksi vanhemmuutta lykätään? -perhebarometria varten haastateltiin nuoria aikuisia lastensaantitoiveista ja elämänsuunnitelmista. Barometrissa tarkasteltiin myös vanhemmuuden ajoitusta ja sen taloudellisia vaikutuksia eri aineistoista.
Perhebarometri paljastaa, että lapsen hankinnan esteenä on sopivan kumppanin puute, mutta lapsettomuus lisääntyy myös kumppanin kanssa elävillä.
Barometriin haastatellut nuoret korostivat, että lapsi halutaan saada valmiiseen elämään: vakaa elämäntilanne, oma kypsyys ja toimiva parisuhde koetaan lastensaannin edellytyksinä. Lapsia suunnitellaan vasta, kun opinnot on hoidettu ja on ehditty tehdä muutama vuosi töitä.
Monien nuorten aikuisten mielikuvissa vanhemmuus näyttäytyy vaativana elämänvaiheena, jossa ei ole sijaa omalle elämälle. Barometri paljastaa, että lapsettomien nuorten aikuisten mielikuvissa pienten lasten kanssa eläminen ei näyttäydy positiivisena - etenkään, jos omassa elämässä ei ole luontevaa yhteyttä lapsiin.
Lapsen saaminen nuorena liitetään myös paikalleen jämähtämiseen ja alempaan elintasoon. Perhebarometrin mukaan "Muut mielenkiintoiset asiat" ovat nousseet yhä tärkeämmäksi syyksi lykätä lasten saamista. Väestöliiton mukaan nuoret pohtivat, haluavatko he olla osa matkustelevaa ja elämästä nauttivaa lapsettomien nuorten aikuisten joukkoa, vai kuulua alennusjauhelihaa metsästäviin lapsiperheisiin.
Tasa-arvo ei toteudu
Keskeneräinen tasa-arvokehitys heijastuu nuorten mielikuviin vanhemmuudesta. Barometrin rekisteriaineistoja koskevissa tarkasteluissa havaittiin, että vanhemmaksi tulemisen ajoittaminen vaikuttaa miehen ja naisen tulokertymään eri tavoin. Isien kannattaa tulojen kannalta saada ensimmäinen lapsi noin kolmekymppisenä, kun taas naisten kannattaa lykätä äidiksi tulemista paljon pidempään.
Väestöliiton tutkijan ja Perhebarometria kirjoittamassa olleen Venla Bergin mukaan tähän voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.
- Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä selvästi suuremman riskin perheellistymisen vaikutuksista omaan elintasoon ja työuraan. Perheellistymistä helpottavassa perhepolitiikassa keskeistä olisi madaltaa rajoja perhevapaiden ja muun elämän kuten työelämän tai opiskelun välillä, Berg kertoo Väestöliiton tiedotteessa.
Tasa-arvo ei toteudu Perhebarometrin mukaan myöskään kotona ja parisuhteessa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen mielletään yhä ensisijaisesti naisten haasteeksi. Perhebarometriin haastatellut naiset ajattelivat lasten mullistavan heidän elämänsä ja ajankäyttönsä, kun miehet puhuivat puolisonsa tukemisesta. Naiset ja miehet olettivat haastatteluissa juuri naisen opiskelun tai uran kärsivän lapsista.
Perhebarometri löytyy kokonaisuudessaan täältä.
ANNI SAASTAMOINEN
anni.saastamoinen@iltalehti.fi
Tiistai 12.12.2017 klo 09.59
Väestöliiton uusi Perhebarometri selvittää lastensaantiin vaikuttavia tekijöitä.
(MOSTPHOTOS)">
Monien nuorten aikuisten mielikuvissa vanhemmuus näyttäytyy vaativana elämänvaiheena, jossa ei ole sijaa omalle elämälle. (MOSTPHOTOS)
Väestöliiton Miksi vanhemmuutta lykätään? -perhebarometria varten haastateltiin nuoria aikuisia lastensaantitoiveista ja elämänsuunnitelmista. Barometrissa tarkasteltiin myös vanhemmuuden ajoitusta ja sen taloudellisia vaikutuksia eri aineistoista.
Perhebarometri paljastaa, että lapsen hankinnan esteenä on sopivan kumppanin puute, mutta lapsettomuus lisääntyy myös kumppanin kanssa elävillä.
Barometriin haastatellut nuoret korostivat, että lapsi halutaan saada valmiiseen elämään: vakaa elämäntilanne, oma kypsyys ja toimiva parisuhde koetaan lastensaannin edellytyksinä. Lapsia suunnitellaan vasta, kun opinnot on hoidettu ja on ehditty tehdä muutama vuosi töitä.
Monien nuorten aikuisten mielikuvissa vanhemmuus näyttäytyy vaativana elämänvaiheena, jossa ei ole sijaa omalle elämälle. Barometri paljastaa, että lapsettomien nuorten aikuisten mielikuvissa pienten lasten kanssa eläminen ei näyttäydy positiivisena - etenkään, jos omassa elämässä ei ole luontevaa yhteyttä lapsiin.
Lapsen saaminen nuorena liitetään myös paikalleen jämähtämiseen ja alempaan elintasoon. Perhebarometrin mukaan "Muut mielenkiintoiset asiat" ovat nousseet yhä tärkeämmäksi syyksi lykätä lasten saamista. Väestöliiton mukaan nuoret pohtivat, haluavatko he olla osa matkustelevaa ja elämästä nauttivaa lapsettomien nuorten aikuisten joukkoa, vai kuulua alennusjauhelihaa metsästäviin lapsiperheisiin.
Tasa-arvo ei toteudu
Keskeneräinen tasa-arvokehitys heijastuu nuorten mielikuviin vanhemmuudesta. Barometrin rekisteriaineistoja koskevissa tarkasteluissa havaittiin, että vanhemmaksi tulemisen ajoittaminen vaikuttaa miehen ja naisen tulokertymään eri tavoin. Isien kannattaa tulojen kannalta saada ensimmäinen lapsi noin kolmekymppisenä, kun taas naisten kannattaa lykätä äidiksi tulemista paljon pidempään.
Väestöliiton tutkijan ja Perhebarometria kirjoittamassa olleen Venla Bergin mukaan tähän voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.
- Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä selvästi suuremman riskin perheellistymisen vaikutuksista omaan elintasoon ja työuraan. Perheellistymistä helpottavassa perhepolitiikassa keskeistä olisi madaltaa rajoja perhevapaiden ja muun elämän kuten työelämän tai opiskelun välillä, Berg kertoo Väestöliiton tiedotteessa.
Tasa-arvo ei toteudu Perhebarometrin mukaan myöskään kotona ja parisuhteessa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen mielletään yhä ensisijaisesti naisten haasteeksi. Perhebarometriin haastatellut naiset ajattelivat lasten mullistavan heidän elämänsä ja ajankäyttönsä, kun miehet puhuivat puolisonsa tukemisesta. Naiset ja miehet olettivat haastatteluissa juuri naisen opiskelun tai uran kärsivän lapsista.
Perhebarometri löytyy kokonaisuudessaan täältä.
ANNI SAASTAMOINEN
anni.saastamoinen@iltalehti.fi
