Tuntuu, että kaverini on luovuttanut lastensa suhteen... :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huolissaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huolissaan

Vieras
Yksi ystäväni jäi yksinhuoltajaksi noin vuosi sitten. Tämä oli hänen oma valintansa, mies olisi vielä halunnut jatkaa. Jotenkin silloin epäilin, että kaveri on jollain tapaa masentunut. Heidän lapsensa olivat tuolloin vasta 1,5v. ja 3,5v. ja tuntui että luovuttivat liian aikaisin. Varsinkin kun kaverin mies oli monesti tehnyt selväksi että rakastaa tätä ja on valmis tekemään töitä suhteen eteen.

Jonkun aikaa meni niin etten ollut kaverin kanssa juurikaan tekemisissä. Joka viikonloppu sieltä tuli kutsu bilettämään, mutta enhän minä nyt sellaista elämää ole kaivannut vuosiin. Lapset olivat siis joka toinen viikonloppu isällään ja joka toinen viikonloppu kaverin äidillä. Tämä tuntui kummalliselta mutta ajattelin, että ero ottaa kaverille kuitenkin kovemmalle kuin hän halusi myöntää ja tuo on jonkinnäköinen siirtymävaihe. Yritin pitää kaveriin yhteyttä, mutta jos en lähtenyt bilettämään niin minua ei kaivattu. Niinä muutamina kertoina kun nähtiin kaveri haukkui exänsä ja myös minun mieheni (koska kaikki ne on kuulemma samanlaisia) ja hehkutti kuinka ihanaa on olla sinkku kun saa mennä kuinka tahtoo jne. Mulla on kuitenkin ihan vakaa parisuhde ja nyt kolmas lapsi tulossa joten tuntui pahalta kun toinen haukkui kaikkea sitä mitä minunkin mies tekee.

Nyt kävin kaverin luona kahvilla pitkästä aikaa. Tunnelma koko asunnossa oli jotenkin ahdistava... Lapset nyt 2,5v ja 4,5v. oli vangittu telkkarin eteen katsomaan piirrettyjä. Kaikki verhot olivat kiinni keskellä kirkasta päivää. Lattaialla ei ollut mattoja koska lapset kuulemma myttää ne. Kun astuin ovesta sisään lapset kyselivät toinko syötävää. Kaverini nauroi, ettei ole vielä antanut lapsille aamiaista (kello oli 11 ja lapset olivat heränneet klo.8 ). Koko ajan kaveri puhui seuraavasta viikonlopusta kun pääsisi ulos. Lapsilla ei ollut minkäänlaisia sääntöjä enää. Kiipeilivät sohvapöydällä ja kerran ruokapöydälläkin ja kaverini totesi laiskasti "älä viitti".

Pitkä tilitys... Mutta mua kiinnostaisikin tietää että mitä voisin tehdä kaverin hyväksi? Selvästi hänen asiansa eivät ole hyvin, vaikka koittaa kovasti muuta väittää! Kaikki ilo äitiydestä on kadonnut!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rohmu:
Jos ihan ensin puhuisit suoraan kaverillesi? Sanoisit suoraan, mutta ystävällisesti miltä tuo tilanne sinusta näyttää ja tuntuu...

En tiedä... Hän on nykyään niin ehdoton, että raivoaa kaikille jotka yrittävät apuaan tarjota tai arvostelevat jollain tapaa hänen elämäänsä joka on hänen sanojensa mukaan niin täydellistä. Voi olla, että jos ilmaisisin huoleni ääneen, minulla ei olisi hänen elämäänsä asiaa enää ollenkaan.
 
Niinpä, puhu kaverille. Ei varmaan oo ihan helppo asia alkaa puhumaan mut kokeile kuitenkin.. Jos vaikka sitä kautta kaveri taas hokais sen äitiyden ilon jne.

Mulla kans yks kaveri, jonka kanssa oon ollu monia vuosia tekemisissä, sai vauvan, ja nyt tuntuu ettei kaveria kyllä kiinnosta äitiys ollenkaan :( Lapsi on koko ajan hoidossa, äiti istuu päivät pitkät koneella ja kun viikonloppu taas koittaa, yritetään mistätahansa saada hoitaja vauvalle että pääsee baariin :/ Vaikea aihe puhua kaverille...
 
Keskustele asiasta lasten isän kanssa ja sen jälkeen lasten äidin kanssa. Ei meno voi tuollaisena jatkua lasten takia. Äidin on ymmärrettävä se. Ei mitään holhoamista äidin suhteen.
 
Tuntuu siltä, että kaverisi toisaalta nauttii vapaudesta ja uusista mahdollisuuksista, mutta toisaalta saattaa katua sitä, että heivasi lasten isän pois elämästään. Varsinkin, jos mies kerran olisi vielä halunnut yrittää. Ehkäpä lapsilla olis parempi olla nyt ainakin jonkun aikaa isällään. Voiskohan tälle isälle puhua siitä? Koska lapset on nyt vähän heitteillä...
 
Piti vielä lisätä että myös kaverin kielenkäyttö lasten kuullen oli kauheaa. Sana v*ttu esiintyi useasti, vaikkei tässä tosiaan enää mitään teinejä olla. Mulla oli oma 1-vuotiaani mukana joten pyysin lopulta kaveria olemaan kiroilematta. Vielä vuosi sitten kaveri oli hyvin tarkka siitä ettei lasten kuullen käytetty huonoa kieltä. Tämä kertoo jollain tavalla siitä luovuttamisesta.

Lasten hellyden kaipuun näki esimerkiksi siinä kuinka he katsoivat poikaani kun annoin tälle suukon. Sen jälkeen tönivät poikaa kilpaa kumoon, niin että lopulta istuin poika sylissä loppu ajan enkä laskenut häntä ollenkaan lattialle. Minun kieltojani lapset eivät kuunnelleet, eikä lasten äiti nähnyt tilanteessa mitään kieltämisen arvoista.
 
Yritin kerran itse puuttua tällaiseen tilanteeseen (mutta perheessä oli siis myös väkivaltaa...) ja sain syyt kaikesta omille niskoilleni ja yhteydet katkesivat...
Toivottavasti keksit keinon auttaa!
 
Lasten kannalta tosi kurja tilanne. Oireilevatko he eroa? Se nimittäin voi tulla viiveellä ja pahentaa tilannetta entisestään.

Olen oman tuttavapiirin eroista huomannut, että erotilanteessa ja sen jälkeen, kun lapset tarvitsisivat kaikkein eniten tukea ja turvaa, heidät jätetään "yksin" ja kiikutetaan milloin minnekin hoitoon, että äiti pääsee humputtelemaan ja elämään uutta nuoruutta. Toisaalta isätkään eivät tunnu ottavan sen enempää vastuuta näissä tilanteissa. Yhdessä hankitut lapset ovat yhtäkkiä kummallekin painolastia. Isovanhemmat ja muut sukulaiset yrittävät sitten paikata tilannetta koettamalla tuoda edes hiukan turvallisuuden tunnetta lasten elämään. Sydän särkyy näitä asioita seuratessa.

Sinuna ottaisin yhteyttä lasten isään ja kertoisin ajatuksistani. Tuskinpa hän tai kaverisi kiittelevät puuttumistasi asiaan, mutta lasten takia yrittäisin. Jos edes toinen heistä osaisi olla aikuinen ja vanhempi tässä tilanteessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
Tuntuu siltä, että kaverisi toisaalta nauttii vapaudesta ja uusista mahdollisuuksista, mutta toisaalta saattaa katua sitä, että heivasi lasten isän pois elämästään. Varsinkin, jos mies kerran olisi vielä halunnut yrittää. Ehkäpä lapsilla olis parempi olla nyt ainakin jonkun aikaa isällään. Voiskohan tälle isälle puhua siitä? Koska lapset on nyt vähän heitteillä...

Musta kyllä tuntuu, ettei hän oikeasti nauti siitä bilettämisestä ja menemisestäkään vaan koittaa niin vaan kaikille vakuutella. Mieheni on puhunut lasten isän kanssa (ovat lapsuuden ystäviä ) mutta tämä mies on niin katkera erosta että ei ottanut naisen ongelmia kuuleviin korviinsa. Sanoi vain että kyllä se lapset hoitaa ja se on pääasia. En usko että hän tietää tilanteesta kotona. Isällään ollessa lapsilla on kuri ja säännöt mutta kuitenkin hellyyttä ja rakkautta. Lasten ollessa isällään ollaan usein tekemisissä ja käydään koko porukka esim. HopLopissa niinä viikonloppuina. Isän kanssa lapset ovat aivan erilaisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja akka:
Nauti olostasi,lueppa tekstisi uudelleen niin huomaat miten koko ajan kehut itseäsi ja alennat kaveriasi.
Kaveri on niin huono ja sinä itse niin täydellinen ja hyvä.

No kyllä minä olen kaukana täydellisestä, eikä ollut tarkoitus vaikuttaa mitenkään itsekeskeiseltä. Mutta kyllä minua huolettaa kun toinen ei saa äitiydestään enää mitään irti, vaikka selvästi siitä vielä reilu vuosi sitten nautti ja lapset olivat hänelle kaikki kaikessa. En yritä alentaa kaveria vaan miettiä kuinka voisin auttaa häntä. Tiedän että osaa olla loisto äiti!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
Tuntuu siltä, että kaverisi toisaalta nauttii vapaudesta ja uusista mahdollisuuksista, mutta toisaalta saattaa katua sitä, että heivasi lasten isän pois elämästään. Varsinkin, jos mies kerran olisi vielä halunnut yrittää. Ehkäpä lapsilla olis parempi olla nyt ainakin jonkun aikaa isällään. Voiskohan tälle isälle puhua siitä? Koska lapset on nyt vähän heitteillä...

Musta kyllä tuntuu, ettei hän oikeasti nauti siitä bilettämisestä ja menemisestäkään vaan koittaa niin vaan kaikille vakuutella. Mieheni on puhunut lasten isän kanssa (ovat lapsuuden ystäviä ) mutta tämä mies on niin katkera erosta että ei ottanut naisen ongelmia kuuleviin korviinsa. Sanoi vain että kyllä se lapset hoitaa ja se on pääasia. En usko että hän tietää tilanteesta kotona. Isällään ollessa lapsilla on kuri ja säännöt mutta kuitenkin hellyyttä ja rakkautta. Lasten ollessa isällään ollaan usein tekemisissä ja käydään koko porukka esim. HopLopissa niinä viikonloppuina. Isän kanssa lapset ovat aivan erilaisia.
Johtunee siitä että lasten äiti kantaa yksin sen arkivastuun ja isälle sitten suodaan ne juhlahetket joita myös järjestetään kun omatunto soimaa ja tavataan lapsia vain joka viikonloppu.Helppoko se siinä tilanteessa on olla kiva isi kaksi päivää.
 
Isä ei siis selvästikään tiedä, ettei äiti jaksa hoitaa lapsia kunnolla. Ehkä kannattais vedota siihen isään nimenomaan, että puuttuis asiaan. Voit kertoa mitä tuolla kaverin luona näit ja kuulit. Tiedätkö yhtään syytä, miksi nainen halusi erota tästä miehestä?
 
Minä tunnen monta yh:ta ja kyllä he bilettävät järjestään melkein joka viikonlopun, kun lapset ovat isällään. Ja kyllä - vaikka lapset ovat isälläänkin niin siltikin nämä lapset käyvät myös mummulassakin yötä eli äiti saa lisää vapaata siitä. Onko se siis huono? Eli jos olet yh niin lapset ei saa käydä mummulassa yötä ettei äiti vain pääse liian helpolla?

Eroaminen on taatusti rankkaa etkä sinä tiedä millaisia taustoja heidän erollaan on ja miten helposti/vaikeasti itse prosessi on edennyt. Kyllä siinä voi mennä mieli matalaksi.

Toisaalta et tiedä sitäkään, että oliko tuo äiti väsynyt vain juuri tuona päivänä eikä jaksanut komentaa lapsia vain juuri sillä hetkellä.

Ja tuo miten lapset katsoi sinua, kun pussasit vauvaasi niin.... öh.... kyllä meidänkin lapset katsoo hymyillen jne kun joku pussaa vauvaansa, vaikka he itsekin saavat suukkoja.

Olen siis sitä mieltä, että sinä olet vain yksi joka haluaa nähdä haaskan siellä missä sitä ei edes ole.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
Tuntuu siltä, että kaverisi toisaalta nauttii vapaudesta ja uusista mahdollisuuksista, mutta toisaalta saattaa katua sitä, että heivasi lasten isän pois elämästään. Varsinkin, jos mies kerran olisi vielä halunnut yrittää. Ehkäpä lapsilla olis parempi olla nyt ainakin jonkun aikaa isällään. Voiskohan tälle isälle puhua siitä? Koska lapset on nyt vähän heitteillä...

Musta kyllä tuntuu, ettei hän oikeasti nauti siitä bilettämisestä ja menemisestäkään vaan koittaa niin vaan kaikille vakuutella. Mieheni on puhunut lasten isän kanssa (ovat lapsuuden ystäviä ) mutta tämä mies on niin katkera erosta että ei ottanut naisen ongelmia kuuleviin korviinsa. Sanoi vain että kyllä se lapset hoitaa ja se on pääasia. En usko että hän tietää tilanteesta kotona. Isällään ollessa lapsilla on kuri ja säännöt mutta kuitenkin hellyyttä ja rakkautta. Lasten ollessa isällään ollaan usein tekemisissä ja käydään koko porukka esim. HopLopissa niinä viikonloppuina. Isän kanssa lapset ovat aivan erilaisia.


Kerro siis isälle se mitä näit ja koit äidin luona käydessäsi ja kerro mielipiteesi, että isä voisi nyt olla parempi huoltaja (jos olet sitä mieltä). Tällä menossa lastensuojelun kuuluisi puuttua asiaan, jos isä ei sitä tee (olen entinen lastensuojelun sosiaalityöntekijä).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
Isä ei siis selvästikään tiedä, ettei äiti jaksa hoitaa lapsia kunnolla. Ehkä kannattais vedota siihen isään nimenomaan, että puuttuis asiaan. Voit kertoa mitä tuolla kaverin luona näit ja kuulit. Tiedätkö yhtään syytä, miksi nainen halusi erota tästä miehestä?

Heillä ei vaan kuulemma ole koskaan "synkannut". Mielenkiintoista sinänsä hankkia sellaiseen suhteeseen kaksi lasta. Tiedän kyllä että mies oli suhteessa ihan tosissaan ja ero tuli hänelle aika puun takaa. Siksi kai pitääkin exäänsä nyt etäisyyttä.

Enkä vähättele sitä yh-äitiyden rankkuutta. Oma mies on reissuhommissa (vaikkei se nyt sama asia olekaan) ja tiedän että yksin lasten kanssa voi olla todella rankkaa. Toivoisinkin kai että kaveri myöntäisi tarvitsevansa apua ja ottaisi sitä vastaan. Eikä vain linnottautuisi lapsineen neljän seinän sisälle odottamaan viikonloppua että pääsee taas bilettämään...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Riittu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
Tuntuu siltä, että kaverisi toisaalta nauttii vapaudesta ja uusista mahdollisuuksista, mutta toisaalta saattaa katua sitä, että heivasi lasten isän pois elämästään. Varsinkin, jos mies kerran olisi vielä halunnut yrittää. Ehkäpä lapsilla olis parempi olla nyt ainakin jonkun aikaa isällään. Voiskohan tälle isälle puhua siitä? Koska lapset on nyt vähän heitteillä...

Musta kyllä tuntuu, ettei hän oikeasti nauti siitä bilettämisestä ja menemisestäkään vaan koittaa niin vaan kaikille vakuutella. Mieheni on puhunut lasten isän kanssa (ovat lapsuuden ystäviä ) mutta tämä mies on niin katkera erosta että ei ottanut naisen ongelmia kuuleviin korviinsa. Sanoi vain että kyllä se lapset hoitaa ja se on pääasia. En usko että hän tietää tilanteesta kotona. Isällään ollessa lapsilla on kuri ja säännöt mutta kuitenkin hellyyttä ja rakkautta. Lasten ollessa isällään ollaan usein tekemisissä ja käydään koko porukka esim. HopLopissa niinä viikonloppuina. Isän kanssa lapset ovat aivan erilaisia.


Kerro siis isälle se mitä näit ja koit äidin luona käydessäsi ja kerro mielipiteesi, että isä voisi nyt olla parempi huoltaja (jos olet sitä mieltä). Tällä menossa lastensuojelun kuuluisi puuttua asiaan, jos isä ei sitä tee (olen entinen lastensuojelun sosiaalityöntekijä).

Onko joku syy että pitäisi puuttua?
Äiti saa bilettää viikonloppuisin ihan vapaasti jos lapset ovat turvallisessa hyvässä hoidossa,eli tässä tapauksessa isällä tai mummolassa.Eivät ole siis heitteillä.
Meillä ei ole aamupalaa syöty vielä ja herätty on yhdeksältä aamulla.
Meillä kiroilee sekä äiti että lapset joskus,sekään ei ole syy lastensuojeluihmisten täällä käydä.
Alkuperäistä otti päähän vain se että lapset tuuppasi hänen pikku kultamurua ja eivät olleet saaneet aamupalaa sekä äidin biletys.Varmaan on kateellinen kunnei itse saa mennä vapaasti.
 

Yhteistyössä