T
turhake
Vieras
niin tuossa se tulikin jo otsikossa, minun mielentilani tällä hetkellä.
olen töissä, mutta paikka ei ole ihannetyöpaikkani, monessakaan suhteessa. tosin olen tällä hetkellä enemmän kuin kiitollinen että minulla on edes tuo työpaikka.
huono itsetunto se vaan taaas tekee mulle tepposiaan. mulla on pari todella hyvää ystävää "vähän" paremmassa työssä kuin itse olen. siis kirjaimellisesti paremmassa. kumpikaan ei kuitenkaan koskaan kehu mitenkään työllään minulle, vaikka joskus keskusteluissa asiaa sivuttaisiinkin.nämä ystävät asuvat useide satojen kilometrien päässä, mutta olemme kuitenkin yhteyksissä; välillä useammin välillä harvemmin, mutta tietäen että toinen on siellä jossain, eikä ole unohtanut.
nyt vain taas minulle itselleni tuli sellainen olo että, olen mitätön, en osaa mitään, elämänpiirini on kapea...pelkään aina että en osaa keskutella näiden ystävieni kanssa tai yleensä kenenkään kanssa... en tiedä mistään mitään... että olen kaikesta huolimatta epäonnistunut ihminen.
en mielestäni ole näille ystävilleni kateellinen vaikka sille voi vaikuttaa. mutta en voi olla kateellinen ihmisille, jotka ovat aina ystävällisiä minulle ja perheelleni, kannustavat jne.
tunnen vain itseni kaikesta huolimatta niin turhaksi ja huonoksi ihmiseksi. sanoi mulle kuka tahansa mitä tahansa. johtuu varmaan siitäkin että mut on aina lytätty muilta tahoilta kuin näiden ystävieni taholta. en vain pysty uskomaan ja luottamaan itseeni minkään vertaa
olen töissä, mutta paikka ei ole ihannetyöpaikkani, monessakaan suhteessa. tosin olen tällä hetkellä enemmän kuin kiitollinen että minulla on edes tuo työpaikka.
huono itsetunto se vaan taaas tekee mulle tepposiaan. mulla on pari todella hyvää ystävää "vähän" paremmassa työssä kuin itse olen. siis kirjaimellisesti paremmassa. kumpikaan ei kuitenkaan koskaan kehu mitenkään työllään minulle, vaikka joskus keskusteluissa asiaa sivuttaisiinkin.nämä ystävät asuvat useide satojen kilometrien päässä, mutta olemme kuitenkin yhteyksissä; välillä useammin välillä harvemmin, mutta tietäen että toinen on siellä jossain, eikä ole unohtanut.
nyt vain taas minulle itselleni tuli sellainen olo että, olen mitätön, en osaa mitään, elämänpiirini on kapea...pelkään aina että en osaa keskutella näiden ystävieni kanssa tai yleensä kenenkään kanssa... en tiedä mistään mitään... että olen kaikesta huolimatta epäonnistunut ihminen.
en mielestäni ole näille ystävilleni kateellinen vaikka sille voi vaikuttaa. mutta en voi olla kateellinen ihmisille, jotka ovat aina ystävällisiä minulle ja perheelleni, kannustavat jne.
tunnen vain itseni kaikesta huolimatta niin turhaksi ja huonoksi ihmiseksi. sanoi mulle kuka tahansa mitä tahansa. johtuu varmaan siitäkin että mut on aina lytätty muilta tahoilta kuin näiden ystävieni taholta. en vain pysty uskomaan ja luottamaan itseeni minkään vertaa
