Tunnen itseni jotenkin paremmaks.. Onko muita?

[apapap]

En tahtois tuntee näin. Tunnen itseni siis jotenkin paremmaks ja ylemmällä olevaks, kun he, jotka elää tukien varassa Perheessä on kaks työssäkäyvää aikuista ja yks pieni lapsi, pari autoo pihassa ja omakotitalo. Katselin sitä "perintönä köyhyys" ja huomasin ajattelevani, että "voi voi, menkää töihin." Lähipiirissäni on myös tuilla eläviä, kuten äitini. Hän jaksaa joka puhelussa paasata, kuinka vähän kelasta saa ja sossukaan ei mitään anna. Kerran hän oli huolissaan, että tuleehan hänelle varmasti kahden viikon rahat.

Olen itse elänyt myös tukien varassa opiskeluaikoina ja laskenut joka ainoan pennin, jotta saan rahat riittämään. Siks mun ehkä pitäis ymmärtää heitä, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua tehdä töitä.

Onks muita? Ja osaaks joku kertoo, että millä tämmösestä ajatusmaailmasta pääsee eroon?

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Minä ainakin tunnen itseni paremmaksi ihmiseksi, kuin esim. eilen.
Ehkäpä ap:nkin kannattaisi pyrkiä tuntemaan itsensä vielä paremmaksi. Ja olemaan joka päivä parempi ihminen.

 

["hmm"]

Tässä taannoin tapasimme kaverimme vuosien takaa. Vietimme yhdessä opiskelu aikaa ja lähtökohdat olivat kutakuinkin samat. Siis tapasimme mieheni kanssa samaan aikaan kuin tämä toinen pariskunta. He muuttivat täältä pois ja perustivat perheen samoihin aikoihin kuin me täällä. Nyt heillä on tilanne, että ovat eronneet, lapset asuvat äitinsä kanssa joka tulee toimeen kohtuullisesti ja näkevät isäänsä kerran viikossa. Tämän miehen elämä on mennyt alaspäin kuin lehmän häntä, koska jätti kaiken vaimolleen. On raha vaikeuksia ja paljon muuta ongelmaa, asuu huonossa lähiössä jne.

Meillä taas on asiat kerrassaan loistavasti. On vakituiset työpaikat, monta lasta jotka pärjäävät loistavasti elämässään, suhde paremmassa kunnossa kuin koskaan eli rakkautta riittää, omakotitalo, vene, asuntovaunu, kaks autoa, maallista omaisuutta siis niin paljon etten tässä jaksa ees kaikkea luetella ja matkustelemme... Meille tuli RIKOLLINEN olo. Hävetti niin paljon, että emme kehdanneet kertoa juuri mitään elämästämme, kun kaveri kertoi omastaan. Niin vaikeaksi elämä oli hänellä muuttunut. Ei ole enää rakkautta, ei omaisuutta, ei itseluottamusta, ei mitään. Vain lapset joita saa nähdä kerran viikossa ja työpaikka. En tuntenut lainkaan ylemmyyttä vaan alemmuutta siitä, että elämä on kohdellut meitä hyvin. Ja tulee olo, että voi kun voisi auttaa tätä kaveria nousemaan jaloilleen.

 

[Asset]

Minun mielestäni sinulla on oikeus tuntea itsesi paremmaksi kuin tuilla elävät lusmut. Sinä työskentelet oman hyvinvointisi eteen ja maksat samalla lusmuilijoiden lusmuilun. Itsekkin olen elänyt tuilla ja elän edelleen. Monta vuotta olin tekemättä mitään kun en lukion jälkeen päässyt töihin. Nyt opiskelen taas ja olen saamassa ammattia. Elän niukasti, koska en jaksa samalla tehdä töitä kun opiskelen. Lusmuilijat eivät ansaitse sympatiaasi. Menkööt töihin jos ei rahaton elämä kelpaa. Vaikka itse elän tuilla tällä hetkellä, en valita siitä muille. Teen töitä itse sen eteen, että elämänlaatu paranee enkä odota muiden maksavan elämistäni. On vastenmielistä kuinka laiskat ihmiset valittavat, että tarvitsivat enemmän muiden tienaamaa rahaa ilmaiseksi

 

[PaulKohelo]

Ap sulla on harhoja! Hanki apua.

 

[juuh]

En tahtois tuntee näin. Tunnen itseni siis jotenkin paremmaks ja ylemmällä olevaks, kun he, jotka elää tukien varassa Perheessä on kaks työssäkäyvää aikuista ja yks pieni lapsi, pari autoo pihassa ja omakotitalo. Katselin sitä "perintönä köyhyys" ja huomasin ajattelevani, että "voi voi, menkää töihin." Lähipiirissäni on myös tuilla eläviä, kuten äitini. Hän jaksaa joka puhelussa paasata, kuinka vähän kelasta saa ja sossukaan ei mitään anna. Kerran hän oli huolissaan, että tuleehan hänelle varmasti kahden viikon rahat.

Olen itse elänyt myös tukien varassa opiskeluaikoina ja laskenut joka ainoan pennin, jotta saan rahat riittämään. Siks mun ehkä pitäis ymmärtää heitä, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua tehdä töitä.

Onks muita? Ja osaaks joku kertoo, että millä tämmösestä ajatusmaailmasta pääsee eroon?

No mietit vaikka että mitä teet työksesi. Onko siitä maapallolle ja jälkipolville enemmän haittaa kuin hyötyä. tai mitä hyötyä tai haittaa susta on ollut maapallolle, eliöille, planeetalleja sen hyvinvoinnille. Kummasta teistä on ollut enemmän haittaa , susta vai tuilla eläjistä?


suurin osa työpaikoista riistää ja tuhoaa ja aiheuttaa pahoinvointia. parasta olisi jos kaikki tekisivtä oikeaa työtä. keräisivät tai kasvattaisivat ravintonsa, tehtäisiin kaikki itse. näin jäisi jälkipolville mahdollisuus elää.

 

[nops]

En tahtois tuntee näin. Tunnen itseni siis jotenkin paremmaks ja ylemmällä olevaks, kun he, jotka elää tukien varassa Perheessä on kaks työssäkäyvää aikuista ja yks pieni lapsi, pari autoo pihassa ja omakotitalo. Katselin sitä "perintönä köyhyys" ja huomasin ajattelevani, että "voi voi, menkää töihin." Lähipiirissäni on myös tuilla eläviä, kuten äitini. Hän jaksaa joka puhelussa paasata, kuinka vähän kelasta saa ja sossukaan ei mitään anna. Kerran hän oli huolissaan, että tuleehan hänelle varmasti kahden viikon rahat.

Olen itse elänyt myös tukien varassa opiskeluaikoina ja laskenut joka ainoan pennin, jotta saan rahat riittämään. Siks mun ehkä pitäis ymmärtää heitä, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua tehdä töitä.

Onks muita? Ja osaaks joku kertoo, että millä tämmösestä ajatusmaailmasta pääsee eroon?

Tuo, että mainitset autot ja omakotitalon, kertoo aika paljon. Samoin se, että niputat yhteen kaikki tuilla eläjät. Sinut on aivopesty arvottamaan kaikki tiettyjen normien mukaan. Oletat, että materiaalinen menestys on merkki paremmuudesta, ts. olet tyypillinen suomalainen työnpalvoja.

 

[Isämies]

Heh heh, aloittaja teki virheen siinä, että hän ei tuonut riittävän selkeästi esiin sitä, että kaikki hänen materiaalinen menestyksensä on silkkaa sattumaa ja johtuu siis vain ja ainoastaan erittäin hyvästä tuurista. Hän ei siis tietenkään voi olla millään elämänalueella yhtään lahjakkaampi tai ahkerampi tai mitään muutakaan, kuin tukien varssa sinnittelevä kanssaeläjänsä. Jos hän olisi muistanut nämä asiat mainita, niin kenenkään ei tarvitsisi vaivautua paheksumaan.

 

["hmm"]

En paheksu itse tätä ap:n ajatusta, koska itse pidän itseäni vain ahkerana ja säästäväisenä työntekijänä ja siksi joskus ihmetyttää tuilla elävien laiskuus. Mutta halusin vain kertoa tuolla tuttavani kertomuksella, että kaikki huono-osaiset ja syrjäytyneet eivät ole laiskoja työttömiä tuillaeläjiä ja että hieman onneakin tarviitaan elämään. Tämä kyseinen kaveri on nimittäin tunnollinen ahkera työntekijä, mutta ero vei pohjan pois elämältä. Niin on voinut käydä myös monelle tukia saavalle ja ovat siksi toimintakyvyttömiä. Se ei ole laiskuutta. Tuossa ohjelmassa kävi ilmi, että sen miehenkään työn saanti sairauden vuoksi ei ollut mikään helpoin tehtävä. Onneksi sai työtä ja oli siitä onnellinen. Eli en laiskana pitäisi. Ukoisin että näitä laiskoja tuilla eläjiä on kuitenkin vain kourallinen koko väestöstä ja muut tarvitsisivat myös jotain muuta kuin rahallista tukea elämäänsä, jotta pääsisivät jälleeen yhteiskuntaan kiinni.