Tulistuva lapsi-kirjan lukeneet ja/tai sellaisen lapsen omaavat!

Jos omaatte tulistuvan lapsen ja olette lukeneet kirjan ja noudatatte oppeja, niin miltä tuntuu? Jos lapsi on päiväkodissa niin löytyykö sieltä ymmärrystä näille opeille? Kyllähän kaikki lapset saadaan (varmaan) loppupeleissä nujerrettua samaan ruotuun, vailla omaa tahtoa ja pyrkimystä siihen, mutta on pahasta jos lapsi pääsee mukaan pienin päätöksien tekoon - jos sillä vältetään yksi tuhannesta päivittäisestä raivarista?

 

Kiitos vinkistä!Itselläni aika vaikea tyttö

 

Toivottavasti kirjasta on apua!

Onko linjoilla kokemusta??

 

Miks mä en tajunnu alotusta?

 

[QUOTE="Vieras";26471608]Miks mä en tajunnu alotusta?[/QUOTE]

Ehkä siks, että siinä oli aika paljon kirjoitusvirheitä, jotka heikentävät asian ymmärrustä...ääh, en jaksa korjata.

 

Kiitos! Huomenna hakemaan kirja!

 

Nostetaas tää!

 

siis mikä se ohje siinä kirjassa on?

 

voisin lukea tuon kirjan, siitä voisi olla apua tuon esikoisen kanssa :kieh:

 

Olen lukenut. Tai ainakin joitakin kohtia. Meillä on tulistuva lapsi eikä mun mielestä kyse ole ollenkaan siitä että lapset pitäisi saada samaan ruotuun. Oman kokemukseni syvällä rinta-äänellä voin todeta, että tulistuvien ihmisten kanssa on aivan äärimmäisen raskas elää....joten se mitä etsin tuosta kirjasta oli vinkit ja neuvot miten selvitä tavallisesta arjesta herkän ja herkästi nollasta kybään tulistuvan tenavan kanssa. Mutta siitä on niin kauan kun opuksen luin, etten pahemmin muista mitään...sen verran olen ihan itse huomannut, että se ei ainakaan auta asiaa jos on itse helposti tulistuva.

 

Mun pitäisi kanssa ostaa ja lukea tämä kirja sillä me saatiin siihen suositus lääkäriltä. Heidän potilaidensa vanhemmista on suurin osa kuulemma kehunut tätä kirjaa juuri siinä että oppii ymmärtämään ja lähestymään omaa lastaan paremmin. Meilläkin asustaa kotona yksi tulistuva lapsi ja lisäongelmana on vielä tuo kommunikaation puute muutamaa sanaa lukuunottamatta niin niitä haastavia tilanteita on kyllä välillä vaikka muille jakaa. Toivottavasti kirjasta on apua.

 

Kiitos vinkistä, varasin opuksen kirjastosta.

 

kiitos muistutuksesta, tänään hommaan ton kirjan!

 

Mä en ole lukenut tuota kirjaa, ehkä olisi kannattanut. Meillä asui erittäin tulistuva, suunnattomia raivokohtauksia saava lapsi ikävuosina 2-5.

Tyttö veti raivarit ja huusi, kirkui ja potki parikin tuntia ja meni päiväunille ja herättyään jatkoi taas.

Eräänkin kerran oli näitä raivareita saanut tarhassa. Jopa tarhan johtaja valitteli välillä että ei heillä ole resursseja pitää tällaisia raivareita saavaa lasta. Hän oli joutunut ottamaan tytön huoneeseensa ja ei ollut saanut mitään töitä tehtyä kun neiti oli huutanut.

Meillä tuosta onneksi päästiin ohi iän myötä ja nyt tyttö on oppinut itse hillitsemään nuo raivarit. Heiluttelee jalkojaan ja pursitaa kädet nyrkkiin ja sanoo että kiukku meinaa tulla. Välillä se tulee, välillä sen saa pois siirtämällä ajatukset muualle.