Tuli tuosta Hannan englannista mieleen

[Chillifinn]

Että suomalaisessa kielen opetuksessa on se vika, että puhumista ei harjoitella tarpeeksi. Esim. täällä enkuissa ranskan kielen opetuksessa puhuminen testataan jo koulussa ja ylioppilaskirjoituksia vastaavissa A-level kirjoituksissa. Puhutun täytyy olla samalla tasolla kuin kirjoitetun ja luetunkin.Koulut matkustavat Ranskaan tekemään käytännön harjoitteluja.

Minun 13-vuotias kummityttöni esimerkiksi, koulussa on enkussa kymppi, mutta sanaakaan ei brittimiehelleni suostu sanomaan... :/

Tällaisia pohtii tänä aamuna hän... :wave: <br><br>

 

[HelinäKeiju]

Mä oon aina ollu samaa mieltä asiasta. Liikaa painotetaan suomalaisessa opetuksessa kielioppia. Ei kai ne britit tai jenkitkään sitä kielioppia täysin osaa. ihan niin kun suomalaisetkaan ei osaa suomen kielioppia täysin, tai ainakin hyvin harva osaa.

 

[mustikkatassu]

totta puhut =)

 

[Ninniliina]

Totta - tai mitä nyt omista kouluajoista on noista puheharjoituksista jääny mieleen - niin jotenkin ne tuntui hyvin "turhilta ja teennäisiltä". Ts. opettajat kyllä jollain tasolla tiedostivat tuon ongelman, mutta eivät osanneet/heillä ei ollut työkaluja siihen, että olisivat ongelman osanneet ratkaista.
Samalla kun Suomessa hirveästi painotetaan sitten oikeaa kielioppia niin ei ole ihme, että ihmiset ovat arkoja avaamaan suutaan.

 

[zizilisko]

Totta. Mä olen myös joutunut todistamaan tilannetta jossa englannin opettaja takelteli joutuessaan oikeasti käyttämään kieltä

 

[hei]

Totta.

Ja se, että meillä liikaa painotetaan sitä, että pitää olla kieliopillisesti oikein, johtaa helposti siihen, ettei uskalleta sitten puhua mitään vieraalla kielellä, kun pelätään, että saattaa tulla jokin kielioppivirhe.

Siis herran jestas sehän ois ihan kamalaa, jos vaikka konsukiepre unohtuis siinä puheensorinassa. :saint:

Mutta tuo "pelko" on jokaisen korjattavissa milloin vain. Mulla oli L enkusta kirjoituksissa kun kyseiseen maahan otin ja muutin, mutta alkuun silti arastelin sitä puhetta. Mutta se meni ohi. Katosi vaan, kun puhui.

Ja oli hauska tosiaan huomata, että minä suomalaisena puhun jopa parempaa enkkua kuin monet enkut itse. Saatikka sitten se kirjoitus. Kuinka moni suomalainen yliopistokoulutuksen omaava kirjottaisi äidinkielellään vastaavia virheitä kuin Wedensday, bananna jne.

Me suomalaiset ollaan vaan kauttaaltaan liian häveliäitä.

 

[Chillifinn]

\

Totta.

Ja se, että meillä liikaa painotetaan sitä, että pitää olla kieliopillisesti oikein, johtaa helposti siihen, ettei uskalleta sitten puhua mitään vieraalla kielellä, kun pelätään, että saattaa tulla jokin kielioppivirhe.

Siis herran jestas sehän ois ihan kamalaa, jos vaikka konsukiepre unohtuis siinä puheensorinassa. :saint:

Mutta tuo "pelko" on jokaisen korjattavissa milloin vain. Mulla oli L enkusta kirjoituksissa kun kyseiseen maahan otin ja muutin, mutta alkuun silti arastelin sitä puhetta. Mutta se meni ohi. Katosi vaan, kun puhui.

Ja oli hauska tosiaan huomata, että minä suomalaisena puhun jopa parempaa enkkua kuin monet enkut itse. Saatikka sitten se kirjoitus. Kuinka moni suomalainen yliopistokoulutuksen omaava kirjottaisi äidinkielellään vastaavia virheitä kuin Wedensday, bananna jne.

Me suomalaiset ollaan vaan kauttaaltaan liian häveliäitä.

Mulla oli ihan sama...hävetti puhua enkkua esim metrossa, kun ajatteli, että ihmiset nostelee kulmiaan, nyt ei enää arista (yli kymmenen vuotta myöhemmin).

Olen myös huomannut, että tavaan englantia paremmin kuin moni paikallinen. Olen joutunut varovasti huomauttamaan esim pomoani virhellisestä kirjoitusasusta..

 

[Ninniliina]

Tässä keväällä töissä palvelin yhtä asiakasta englanniksi - hän oli ilmeisesti jonkun suomalaisen vieraana. Siinä lahjaa paketoidessa selitin heille samalla yhtä asiaa ja huomasin itsekin, että sanoin kieliopillisesti väärin yhden asian - asiasisältö taatusti välittyi kyllä oikein ja ihminen sen ymmärsi. Eikös kuitenkin herra suomalaisen pitänyt heti perään toistaa lause oikein, englantilainen sen sijaan ei siihen mitenkään puuttunut...
Teki mieli sanoa, että hittoako nyt yhdellä verbimuodolla on väliä kun ymmärrykseen kuitenkin päästiin :\|

 

[karhurouva]

Totta, totta. Koskee kaikkea kielen opetusta. Päädyinpä saksaan tuossa jokunen vuosi takaperin, takana vaan lukion saksa eikä oikeestaan sanaakaan harjoitusta suullisesti. Mutta yllätyksekseni klaarasin saksalla mainiosti. Kieliopista en tiedä, mutta tulkkasin kaverin kihlasormusostokset, sekä myöskin sormuksen pienennykset ja hakuajat sun muut. Eli asia män perille ja mulle ITSELLE oli suuri yllätys että jaa, osaan saksaa

 

[Ilonaäippä]

Tämä on niiiin totta! Itelläni just se ongelma, että englantia olevinani osaan melko hyvinkin, mutta kun pitäisi puhua sitä jonkun kanssa, niin ei meinaa saada sanaa suusta...
Ja juuri se, että kielioppivirheisiin tartutaan liikaa. Mitä se haittaa jos ei kaikki mee just oppikirjan mukaan... pääasia että tulee ymmärretyksi... =)