Tuli mieleen tuosta että isommat lapset vahtii pienempiä sisaruksiaan(toisessa ketjussa puhetta), että missä se kohtuullisuuden raja menee?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mitä mieltä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mitä mieltä

Vieras
Yhden kaverin lapsi on 10v ja joutuu tosi usein iltaisin ulkoilemaan 3v sisaruksensa kanssa ja vahtii muutenkin tätä usein kun äiti käy kaupassa tai jopa oluella. Lapsi valittanutkin että kun aina joutuu katsomaan pienemmän perään. Ei ole pahemmin ulkona tämä lapsi vaan joutuu ilmeisesti katsomaan sisarensa perään. Missä kohtuus? Äiti yksinhuoltaja ja tämä vanhin lapsi on ottanut vanhemman roolin.:(
 
mä jouduin kans hoitamaan sisarukseni kun vanhemmat alotteli perheyritystä Olin 10 kun hoidin kolmea nuorempaa. Tein ruuat ja kaikki että vanhemmat sai olla yötä myöten töissä. Kyllä olen katkera kun nyt aikusena ymmärrän että multa "vietiin" nuoruus. En saanu koskaan mennä kavereitten kans tai harrastaa mitään ku aina piti sisaruksia hoitaa. vanhemmat vielä syyllisti sanoen et kuinka he joutu kersana töitä tehä: mähän pääsen vielä vähällä!
 
.kyllä ennen aikaankin isommat hoiti perheen pienimmät . Minun äitini on 1947 syntynyt. Ja hän on perheensä vanhin lapsi. Hän hoiti pienempiä sisaruksiaan, koska äiti ja isä olivat navetalla, pellolla jne. Hän kävi tarvittaessa pyörällä/kävellen kaupassa, teki ruuat päivittäin jne. Teki myös peltotöitä, eikä valittanut. Sellaista elämän kuuluu olla. Ei lapsien tarvitse vain leikkiä. 10vuotiaalle on jo tosi iäkäs, eli osaa hoitaa vaikka pienempääkin lasta ja tehdä ruuat jne. Varsinkin jos se on tyttö, niin kotileikkiähän se on tavallaan. Kun nykyajan tenavilla ei ole sisaruksia niin ne leikkii tuota samaa nukeilla.
 
Aikanaan mun teini-ikäinen kaverini oli vastuussa kehitysvammaisesta siskostaan viikon tai kaksi kerrallaan kun yh-äiti oli laivalla töissä.

Sisko oli kaveriani vuoden vanhempi, ei siis lapsi mutta huollettava kuitenkin. Tämä alkoi kun kaverini oli n. 14 v ja kesti joitakin vuosia.

Kiltisti ystäväni velvollisuutensa täytti, mutta muutaman vuoden jälkeen tuli aikamoinen kriisi ja pesäero perheeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lex:
Aikanaan mun teini-ikäinen kaverini oli vastuussa kehitysvammaisesta siskostaan viikon tai kaksi kerrallaan kun yh-äiti oli laivalla töissä.

Sisko oli kaveriani vuoden vanhempi, ei siis lapsi mutta huollettava kuitenkin. Tämä alkoi kun kaverini oli n. 14 v ja kesti joitakin vuosia.

Kiltisti ystäväni velvollisuutensa täytti, mutta muutaman vuoden jälkeen tuli aikamoinen kriisi ja pesäero perheeseen.

Mun ex työkaveri joutui kanssa hoitamaan 12 vuotiaana isäänsä jolla oli syöpä,oli todella huonossa kunnossa,hänen äitinsä oli kanssa laivalla töissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pee:
.kyllä ennen aikaankin isommat hoiti perheen pienimmät . Minun äitini on 1947 syntynyt. Ja hän on perheensä vanhin lapsi. Hän hoiti pienempiä sisaruksiaan, koska äiti ja isä olivat navetalla, pellolla jne. Hän kävi tarvittaessa pyörällä/kävellen kaupassa, teki ruuat päivittäin jne. Teki myös peltotöitä, eikä valittanut. Sellaista elämän kuuluu olla. Ei lapsien tarvitse vain leikkiä. 10vuotiaalle on jo tosi iäkäs, eli osaa hoitaa vaikka pienempääkin lasta ja tehdä ruuat jne. Varsinkin jos se on tyttö, niin kotileikkiähän se on tavallaan. Kun nykyajan tenavilla ei ole sisaruksia niin ne leikkii tuota samaa nukeilla.

Kyllä se leikki vaan on lapsen ensisijainen "työ". Munkin vanhemmat oisivat saaneet palkata hoitajan kotiin, ei mun velvollisuus ois ollu hoitaa sisaruksia. Olivat iältään 1, 2 ja 4 vuotiaat, en ees tajua kuinka selvisin siitä vastuusta! Hengissä ovat ja hyvinvoivia nykyisin, kaikki pitkästi yli 20. Mut mun lapsuus ja nuoruus kyllä meni hukkaan siinä, eikä varmasti ois ollu mun velvollisuus heitä hoitaa!
 
Jaa-a...mihinköhän se rajan voisi vetää. Mielestäni 10-vuotias on ehdottomasti liian nuori ottamaan vastuuta muista ...paitsi jonkun verran itsestään. Pieniä hetkiä voi 10v pienempiä lapsia n. yli 3 vuotiasta "hoitaa", mutta vastuu silloinkin pitäisi olla aikuisella.
 
Siinä "toisessa ketjussa" varmaan jo tuli selväksi, mitä mieltä olen sisarusten hoidattamisesta vanhemmilla sisaruksilla. Todellakin, sinne meni lapsuus ja nuoruus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pee:
.kyllä ennen aikaankin isommat hoiti perheen pienimmät . Minun äitini on 1947 syntynyt. Ja hän on perheensä vanhin lapsi. Hän hoiti pienempiä sisaruksiaan, koska äiti ja isä olivat navetalla, pellolla jne. Hän kävi tarvittaessa pyörällä/kävellen kaupassa, teki ruuat päivittäin jne. Teki myös peltotöitä, eikä valittanut. Sellaista elämän kuuluu olla. Ei lapsien tarvitse vain leikkiä. 10vuotiaalle on jo tosi iäkäs, eli osaa hoitaa vaikka pienempääkin lasta ja tehdä ruuat jne. Varsinkin jos se on tyttö, niin kotileikkiähän se on tavallaan. Kun nykyajan tenavilla ei ole sisaruksia niin ne leikkii tuota samaa nukeilla.

Eli sa saat vaan paneskella ja kersat hoitaa toisensa? tai se vanhin tietty...
Ihan eri mieltä.
Ne jotka ne tekee, ne hoitaa. vastuullisempaa ja helvetillisempää työtä ei ole kuin toisten passaaminen.
 
Mun mielestä raja menee siinä että käyttää lapsia lapsenvahteina. Esim. jos rupeaa perustamaan yritystä niin on todellakin väärin jättää pienemmän isomman katsottaviksi. Sopivaa minusta on sellainen että katsotaan silloin kun vanhemmat esim. laittaa ruokaa, nostaa perunoita, siivoaa jne eli tehdään rauha vanhemmille. Samoin esim. kauppareissun ajan. Mutta ei tosiaankaan ryyppyreissun tai muun huvittelun vuoksi.

Se että lapsi leikkii jotain asiaa, ei tarkoita että sen kuuluisi oikeasti elää sitä! Vai oletko pee sitä mieltä että 4-vuotiaat leikkii lääkärileikkiä joten sen ikäsenä vois jo sit oikeastikin aloittaa?

miksi, miksi ihmeessä ihmiset tekee lapsia jos niitä ei itse hoideta?
Alkaa tämä salaisuus tässäkin käydä päivänselväksi. Eli esim. se miksi neljän lapsen vanhemmat täällä palstalla päivittelee kuinka jotkut voi väsyä yhden lapsen kanssa =(
 
Jotkut perustelevat pikkusisaruksen hoitamista sillä, että sisarusten välit tiivistyisivät. Näin mullekin on asia kotona perusteltu. Mä tosin olen ollut lapsenvahtina vain sen verran, että ärsytti; ei se mun lapsuuttani pilannut. Taisin olla pari kertaa viikossa kohtuulliset ajat eikä todellakaan yötä myöten. Kunhan jouduin menojani suunnittelemaan :D Tätä itse pitäisin kohtuullisena. Kerran-kaksi viikossa 1-2tuntia kerrallaan. Siinä ajassa oma äiti kävi harrastamassa/vaatekaupassa/rauhassa saunomassa tms. ISompi määrä alkaa jo käydä lapselle työstä.
 
oma 11 vuotiaani vahtii silloin tällöin 7 vuotta nuorempaa veljeään, mutta niin että esim minä imuroin sisällä ja he ovat omalla pihalla tai niin että jompi kumpi vanhemmista on kuitenkin lähellä.
 
Mun siskot (7 ja 8 v vanhemmat) joutuivat kyllä vahtimaan mua kun olivat itse ala- ja yläasteikäisiä. Eivät ole valittaneet näin jälkeenpäin. Ei nyt kaiket päivät mutta esim. kesäisin kun vanhemmat olivat töissä.

Ryyppyreissuja ei ollut, eli äiti ja isä kävi ehkä kerran vuodessa pikkujouluissa, jos sitäkään.

Ja mun lapsuus oli siis 70-luvulla.
 
Minä ja veljeni hoidimme yli 10 vuotta nuorempaa siskoamme yhden kokonaisen kesän. Kyllä vitutti, muut kaverit pääsivät uimaan yms. hauskaa pitivät. Minä olin sidottu kotiin.
 

Yhteistyössä