Tulevalle lapselleni olen kummeja miettinyt

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Melina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Melina

Vieras
Meinasin siis täysin sukulaisia valita kummeiksi koska nämä pelkät kaverit eivät yleensä pidemmän päälle ole osoittautuneet hyväksi valinnaksi..

No, olen aikaisemmin yhtä samanikäistä serkkuani (joka on tällä hetkellä läheisin,vaikka emme vieläkään paljon liiku yhdessä ) miettinyt jopa sylikummiksi.. mutta kun aloin tarkemmin äidin kanssa miettimään,niin tällä serkullani on 5vuotias lapsi ja hän olisi yhtälailla voinut mua silloin aikoinaan pyytää lapsensa kummiksi.. joten olenko nyt jotenkin liian "itsekäs" jos en samion häntä pyydä ollenkaan kummiksi??

Montaa olette yleensä pyytäneet kummeiksi.. onko 4 liian vähän vai olisiko 6 hyvä määrä?

Entä voinko pyytää äitini siskoa kummiksi,eli omaa tätiäni?
 
Voit pyytää vaikka äitiäsi ja kummeja voi olla 2-> niin paljon kun haluat.
Mut eikö toi ole aika tyhmä kriteeri valita kummeja et en ota tota kun ei sekää sillo mua?
 
Mun mielestä kuus on liian paljon... tosin omalla kohdalla kyllä neljäkin jo ois liian paljon :D

Ja sipulin kanssa samaa mieltä tosta en ota tota kun ei sekään silloin mua...
 
Esikoisen kummit on serkkujansa (toinen mieheni kummilapsi), kakkosen mun veli ja mun kaveri ja kolmosen miehen kaveri ja meidän yhteinen kaveri. Eli kaikki käy. 2 riittää, useemman ymmärrän vain, jos ovat 2 pariskuntaa.
 
No on ehkä itsekästä.. mutta olen minä kyllä loukaantunut tuosta asiasta ollut.
Ikää on jo 24v enkä minä ole päässyt vielä kenenkään kummiksi.

Ehkä minä sitten 5 kyselen kummeiksi.. ( veljeni ja hänen avovaimonsa, tätini sylikummiksi, ja mieheni veljen ja hänen vaimon )

 
Alkuperäinen kirjoittaja Melina:
No on ehkä itsekästä.. mutta olen minä kyllä loukaantunut tuosta asiasta ollut.
Ikää on jo 24v enkä minä ole päässyt vielä kenenkään kummiksi.

Ehkä minä sitten 5 kyselen kummeiksi.. ( veljeni ja hänen avovaimonsa, tätini sylikummiksi, ja mieheni veljen ja hänen vaimon )

Jääkö tämä kenties ainoaksi lapseksesi? Jos jo noin tarkkaan suljet jotkut pois ja pyydät "kaikki mahdolliset"?
 
Ei jää ainoaksi.. tällä hetkellä mielestäni sopivia henkilöitä vaan ei ole kuin nuo, joihin voin "luottaa" ja ovat näitä jotka pitävät eniten yhteyttä yms.

Ja mitä pahaa siinä jos oikein tarkkaan mietin kummeja??
Omat kummini eivät pahemmin yhteyttä ole minuun tai vanhempiini pitäneet.. sylikumminikin joku isän ns. kaveri joskus nuoruudestaan.. varmaan olen viimeksi ristiäisissäni häntä tavannut..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko ne kummit oikeasti niin tärkeitä? Tai ylipäätänsä lapsen liittäminen seurakuntaan? Saahan se lapsi sen nimen ilmankin.


Tottakai ne kummit on tärkeitä. Täytyyhän olla joku, joka lahjoo kalliilla lahjoilla ainakin joka toinen kuukausi...ja hoitaa aina kun tulee vanhemmille menoa.
 
Mun mielestä 4 kummia on ehdoton maksimi. Enkä kyllä ketään karsis pois vain sen takia, että joskus ei oo itseä pyytäny kummiksi (todennäköisesti ollu muitaki joista valita..).

Meijän lapsille ei varmaan tuu yhtän kummia. Jos tulee, ni vaan yks, tai yks pariskunta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Orion:
Mun mielestä 4 kummia on ehdoton maksimi. Enkä kyllä ketään karsis pois vain sen takia, että joskus ei oo itseä pyytäny kummiksi (todennäköisesti ollu muitaki joista valita..).

Meijän lapsille ei varmaan tuu yhtän kummia. Jos tulee, ni vaan yks, tai yks pariskunta.

Eikös evlut-kirkossa pidä olla kummeja vähintään kaksi, jotta voi kastaa. Vai muistanko väärin? Eri asia sitten, jos ei kasta evankelisluterilaiseksi.
 
Meillä on ollut kummeja paljon, 5/lapsi (pitäen sisällään pariskunnat). Toisaalta osa kummeista on jo nyt jääneet tavallaan pois, eli käytännössä aktiivisia kummeja molemmilla on se kolme.

Itsekkäästä en tiedä mutta vähän lapselliselta tuo tuntuu rajata muuten hyvä kummiehdokas pois siksi ettei tämä aikanaan pyytänyt oman lapsensa kummiksi. Varsinkin jos tämä takia lapselta jää se hyvä kummi pois. Enemmän siis ajattelisin vain siltä pohjalta että ketkä läheisistä olisivat sopivimpia tuohon tehtävään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Orion:
Mun mielestä 4 kummia on ehdoton maksimi. Enkä kyllä ketään karsis pois vain sen takia, että joskus ei oo itseä pyytäny kummiksi (todennäköisesti ollu muitaki joista valita..).

Meijän lapsille ei varmaan tuu yhtän kummia. Jos tulee, ni vaan yks, tai yks pariskunta.

Eikös evlut-kirkossa pidä olla kummeja vähintään kaksi, jotta voi kastaa. Vai muistanko väärin? Eri asia sitten, jos ei kasta evankelisluterilaiseksi.

Niinhän se on, vähintään 2 jos meinaa kastaa.

 
Meidän lapsella on kolme kummia ja yksi niistä on pyydetty kummiksi ilman vaimoaan (mikä osoittautuikin ihan hyväksi ratkaisuksi). Mä olen itse yhden lapsen kummi, mutten juurikaan ole yhteydessä kummipoikaani. Tämä kummilapsi on mun lähisukulainen ja mut taidettiin pyytää juuri siksi, kun en ollut vielä kenenkään muunkaan kummi :whistle: . Mun mies ei ole kenenkään kummisetä eikä edes olisi kiinnostunut siitä pestistä.

Musta kummius on ylipäätään aika yliarvostettu asia. Mua ei haittaisi yhtään, vaikken olisi yhdenkään lapsen kummitäti. Musta voi tulla tärkeä ihminen jollekin lapselle siitä huolimatta. Tuntuu siltä, että tuo kummius on jokin asia, mistä pitää pikein kilpailla, että kenellä on eniten kummilapsia ja kuka pääsee kenenkin kummiksi. Musta on ihan hullua pyytää kaikki mahdolliset kynnelle kykenevät ystävät ja sukulaiset sen yhden lapsen kummiksi. Tulee aika ruuhka siellä kastemaljan vieressä...

Kummeilla on nykyään enää harvoin mitään kristillistä merkitystä, vaikka sen niin pitäisikin olla. Jotenkin tulee sellainen olo, että niitä kummeja pitää olla sen vuoksi, että edes joku sitten tuo lahjoja merkkipäivinä, jos muu suku on kaukana tai sitä ei ole. Ajatelkaa sitäkin, että sitten lapsen merkkipäivänä joudutte kutsumaan kaikki kuusi kummia perheineen juhlimaan plus kaikki mummit ja papat ynnä muut. Siinäkin tulee vähän ruuhkaa...
 
Me otettiin kans sukulaisia kummeiski kun luultiin niitten olevan "parempia" tai pysyvämpiä. Hölmöjä oltiin, ois pitäny valita vaan mun paras ystävä ja miejhen puolelta kans. Ne on ilman sitä kummin titteliä olleet 1000 kertaa enemmän lasten elämässä mukana kun ns kummit... kaduttaa nyt valinnat.

Että miettikää oikeesti semmosia ihmisä mitä haluatte ja kenen luulette oikeesti olevan kiinnostunu siitä hommasta. Sukulaisuus ei kausa kanna.
 
Me otettiin kans sukulaisia kummeiski kun luultiin niitten olevan "parempia" tai pysyvämpiä. Hölmöjä oltiin, ois pitäny valita vaan mun paras ystävä ja miejhen puolelta kans. Ne on ilman sitä kummin titteliä olleet 1000 kertaa enemmän lasten elämässä mukana kun ns kummit... kaduttaa nyt valinnat.

Että miettikää oikeesti semmosia ihmisä mitä haluatte ja kenen luulette oikeesti olevan kiinnostunu siitä hommasta. Sukulaisuus ei kausa kanna.
 

Yhteistyössä