Tukiperhe, ja kenelle se kuuluu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lex
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Lex

Aktiivinen jäsen
25.12.2005
6 572
2
36
Olen miettinyt, millä perusteella kunta myöntää tukiperheitä lapsiperheille.

Lähipiirissäni on 3 usean lapsen yksihuoltajanaista, jotka kokevat kyseisen palvelun heille kuuluvan.

Jokainen heistä on sitä mieltä, että mitään muuta (lastensuojelullista) perustetta tai ongelmaa pärjäämisen kanssa ei ole, mutta täytyyhän yksinhuoltajankin saada "omaa aikaa".

Itse olen kyllä taipuvainen siihen mielipiteeseen, ettei kunnan velvollisuus ole tätä "omaa aikaa" järjestää, tuen saaminen kuuluu kriisiin ja todelliseen avun tarpeeseen lapsen kehityksen turvaamiseksi.

Etenkin, kun ne lapset on tehty ihan itse ja omasta halusta, vieläpä näissä tapauksissa sellaisen miehen kanssa josta ei voi mitenkään kohtuudella ajatella olevan apua lasten hoitamisessa.

Saako kuitenkin yksinhuoltaja tukiperheen "helposti", vai edellyttääkö kunta jotain tiettyjä ehtoja?

Mitä mieltä?
 
Niin ja lisään vielä, että kaikilla esimerkin naisista ovat lapset olleet päivähoidossa heidän ollessaan joko pienimmän kanssa tai muuten itse kotona, onhan siinäkin jo herran tähden aikaa itselle.
 
Tukiperhe ei minusta kuulu yhtään kenellekään, mutta sellainen voidaan myöntää, jos perheessä jaksaminen sitä vaatii. Minusta pelkästään se, että on yksinhuoltaja, ei ole riittävä edellytys, vaan jotain muutakin täytyy olla.
 
En tiedä oikeasti millä perusteilla sen saa. Mutta jos yksinhuoltajan on vaikea jaksaa, eikä hänellä ole mitään tukiverkkoa, toivoisin hänen sellaista palvelua saavan. Vaikka lapset onkin valinta, yksinjääminen voi tulla yllätyksenä. Ja näkisin sen ennaltaehkäisevänä palveluna.

Tosin toivoisin muidenkin saavan apua sitä tarvitessaan. Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Monesti ennaltaehkäisevä palvelu on halvempaa kuin korjaava.

Itse olin yksinhuoltaja vuosikaudet, mutta minulla oli hyvä tukiverkko ja vain yksi helppo lapsi, joten en koskaan kokenut tarvitsevani mitään tukitoimia.
 
Tottakai minäkin toivoisin jokaisen saavan ennaltaehkäisevää apua tarvittaessa, mutta jos vanhempi itse sanoo ettei muuta avuntarvetta ole, vaan tarkoitus on käyttää tukiperhettä korvaamaan puuttuvaa toista huoltajaa "oman ajan" saamiseksi?
 
Yksinhuoltajuus yksistään ei voi olla peruste tukiperheen saamiseen, minusta tukiperhe on se lastensuojelullinen toimenpide joka suodaan erilaisissa kriiseissä painiskeleville perheille.
 
Itse olen totaaliyh. Lapseni ei saanut tukiperhettä, kun itse sairastuin vakavasti ja kasvaimet veivät voimani (hoidot ja leikkaukset olivat rankkoja). Itkien, voimat täysin loppu, pyysin lastensuojelusta ja PeLa:sta apua. Ainoa apu, mitä saatiin oli lapselle polkupyörä, jota hän ei sairautensa vuoksi pystynyt edes käyttämään. Lapsi siis pitkäaikaissairas monella tapaa.
 
[QUOTE="mä";25786247]Itse olen totaaliyh. Lapseni ei saanut tukiperhettä, kun itse sairastuin vakavasti ja kasvaimet veivät voimani (hoidot ja leikkaukset olivat rankkoja). Itkien, voimat täysin loppu, pyysin lastensuojelusta ja PeLa:sta apua. Ainoa apu, mitä saatiin oli lapselle polkupyörä, jota hän ei sairautensa vuoksi pystynyt edes käyttämään. Lapsi siis pitkäaikaissairas monella tapaa.[/QUOTE]

Juuri näin! Sinä et saanut, vaikka todella olisit enemmän tarpeessa kuin moni muu... Voimia!:flower:
 
Meillä on ollut lapsia kolmesta eri perheestä. Kaikilla on kyllä ollut todellinen tarve tukiperheelle; perheessä rankkoja sairauksia, mielenterveysongelmia, lapset oireilevia yms. Ei kaikkea kaikissa perheissä mutta paljon enemmän kun vain yksinhuoltajuus...
 
Poika jo on täysi-iäinen ja asuu omillaan. Pojan isän ( alkoholiongelmainen ) laitoin nostelemaan pojan ollessa 6kk. Itse olen lastekoti- ja sijaisperhekasvatti, lopulta totaaliyksinhuoltaja: ei sukulaisia eli olimme pojan kanssa kahden. Ennen poikaa käytin enemmän ja vähemmän alkoholia.
Sijaisperhe meille tyrkytettiin vedoten puuttuviin sukulaisiin ja alkoholitaustaani, vaikka juomisen lopetin sinä päivänä kun sain tietää poikaa odottavani enkä edelleenkään ole ratkennut - ja poika täyttää ensi toukokuussa 19v.
Loppujenlopuksi poika hyvin harvoin kävi tukiperheessä, koska mielestäni en sellaista tarvinnut ja poika ei niissä oikein viihtynyt: lähti itkien ja tuli itkien. Hänenkin paikkansa siis olisi voinut antaa jollekkin, joka sitä todella olisi tarvinnut. Tukiperheistä kun muutenkin on armoton pula!!
 
Tukiperhe toimintaa ei täällä anneta jotta äiti pääsee bilettään.
Taustalla pitää olla ongelmia ja niihin juuri tuo biletys ei tuo apua, lähinnä pahentaa.
Yh voi itse myös etsiä tukiverkkoa. Ei ole pakko elää erakkona.
 
Tukiperheistä on niin kamala pula, että myös ls-asiakkaat joutuvat odottamaan helposti vuodenkin ennen kuin heille voidaan tätä tukimuotoa tarjota. Näin ainakin pk-seudulla, joten en usko, että tukiperheitä edes riittää ennaltaehkäiseväksi työmuodoksi (harmi!).
 
mä en uskaltaisi antaa lapsiani tukiperheelle, kun ei voi oikeasti olla varma millaisia ovat ns. kulissien takana eli tottakai sitä esiinnytään soskuille parhaimmillaan ja muillekin tahoille mut todellisuus on usein jotain muuta.Miettikää vanhemmat ennen kun suostutte mihinkään tällaiseen.
 

Yhteistyössä