Meidän porukoilla on toyvillakoira ja tuossa jo edellä tuosta turkinhoidoista olikin hyvin. Se on iso plussa, että siitä eilähde karvaa, vaikka turkinhoito muuten viekin aikaa aika tavalla. Mutta lisään vielä, että ainakin "meidän" toy on todella vaativa virikkeiden suhteen, eli lenkkiä ja leikkiä pitäs olla todella paljon tai muuten turhautuu hirveän nopeesti ja alkaa kiusanteko. Varsinaisia pahojaan ei tee mutta jotakin pikkuilkeyttä, kuten peittojen mylläystä, tyynyjen viskelyä tai muuta vastaavaa "pikkupuuhaa". On myös erittäin itsepäinen, haukkuu kaikki mikä liikkuu ja meillä todella pahan onhgelmana on mustasukkaisuus / porukoiden vartioiminen tai vahtiminen ja kaikkien "näykkiminen". Se ei siis oikeastaan pure, mutta sillä on koko ajan suu auki ja yrittää hälppiä käsiin, kun vaan yrittää silittääkin. Tää tosin on vaan yksilöongelma, mutta tuo vahtiminen ilmeisesti kuuluu niiden luonteeseen. Eli likkakaan ei pääse ukon ja mummin syliin niin etteikö koira ole sielä kans likkaa näykkimässä.. Muuten kyllä ihana pieni kaveri!
