Toukotenavat 2017 MEIDÄN KUU <3

Ainiin en oo täällä muistanut käydä vauvoista onnittelemassa, eli onnea siis teille vauvan saaneille

Täällä ei mitään erikoista, päivät kuluu eikä vauva vielä halua syntyä

Jos ironmom yhtään mietityttää että pitäiskö tulla faceryhmään, niin lämpimästi suosittelen Meitä on siellä mukava pieni porukka. Mä oon itse myös vähän samanlainen että en kauheasti tykkää mihinkään isoihin ryhmiin kirjotella ja tykkään pysyä anonyyminä. Mut tuo ryhmä on kyllä tosi kiva

joavi & pikkuinen 38+6 (syntyispä hän kohta )

 

Meidän paketti saapui sopivasti äitienpäiväksi

Poikaolo piti paikkansa kun pieni mies saapui maailmaan eilen klo 11.19 mitoin 4095g ja 52cm, pipo 37cm

Synnytys kesti lähes kellon ympäri, mitä edelsi 2,5 vuorokauden kipeät supistukset. Mutta silti aivan ihana kokemus, tekisin koska vaan uudelleen.

Tänään vauva ja taapero tapaavat ensimmäisen kerran. Tämän äidin itkusta ei varmaan tule loppua, vielä kun on äitienpäiväkin <3

Ihanaa äitienpäivää kaikille, myös tuleville äideille

Sulkava_ ja maailman suloisin pienimies 22 tuntia

 

Mitäs tänne kuuluu? Olis kiva kuulla niiden kuulumisia ketkä ei oo facessa

Mulla tänään 39+1 eikä merkkiäkään synnytyksestä. Tai toki harkkasupistuksia tulee aina silloin tällöin, etenkin iltasin mut siihen se sitten jää. Oon nyt asennoitunu siihen että mennää sinne yliaikaiskontrolliin 29.5 - jos se nyt oikeesti nykyään on 7 päivää LA:n jälkeen. Meinasin pyytää että jos edes ballongin laittasivat jos ei muuten meinaa vielä käynnistää

 

Sulkava onnea!

Täällä on pikkuhiljaa toivuttu synnytyksestä. Synnytys oli normaali mutta mulle kivulias. Nyt mennään toista päivää ilman särkylääkettä. Kohtutulehdus tuli ja välilihan leikkaushaava tulehtui, mutta antibiootti auttoi. Viikko oltiin sairaalassa vauvan kunnon vuoksi ja nyt ollaan oltu parisen viikkoa kotona.

Vauva-arki on vienyt täysin mennessään mutta niin sen kuuluukin. Mahavaivoja on paljon, mutta kun on ainokainen mistä pitää huolehtia niin kyllä tämän jaksaa, ei tätäkään vaivaa kuukausitolkulla kestä.

Mikäs tässä kotona ollessa ja elellä vauvantahtisesti. Voittaa työssäkäynnin mennen tullen.

 

Sulkava onnea!

Täällä on pikkuhiljaa toivuttu synnytyksestä. Synnytys oli normaali mutta mulle kivulias. Nyt mennään toista päivää ilman särkylääkettä. Kohtutulehdus tuli ja välilihan leikkaushaava tulehtui, mutta antibiootti auttoi. Viikko oltiin sairaalassa vauvan kunnon vuoksi ja nyt ollaan oltu parisen viikkoa kotona.

Vauva-arki on vienyt täysin mennessään mutta niin sen kuuluukin. Mahavaivoja on paljon, mutta kun on ainokainen mistä pitää huolehtia niin kyllä tämän jaksaa, ei tätäkään vaivaa kuukausitolkulla kestä.

Mikäs tässä kotona ollessa ja elellä vauvantahtisesti. Voittaa työssäkäynnin mennen tullen.

On tuolta kesäkuisten ketjusta vilkuilemassa miten täällä on mennyt. Onnea pienokaisesta!
Itsellä oli myös välilihan leikkaushaava tosi kipeä viimeksi, pari viikkoa meni burana-panadol yhdistelmällä. Tsemppiä haavan parantelussa
Me kokeiltiin lieviin masuvaivoihin esikoiselle cuplatonia, kauhea aine eikä sopinut pojalle ollenkaan, päin vastoin pahensi vaan mahavaivoja! Sitten kuultiin että vichyä voisi antaa pienellä ruiskulla tai lusikalla, annettiin ja lisäsi röyhtäilyä, auttoi meikä ainakin just hyvin Kannattaa ainakin kokeilla, maustamatonta vichyä esim Hartwall orginal.

 

Moi!

Enpä ole aikoihin täällä käynyt. Onnittelut jo vauvan saaneille <3

Jaa. Omaa napaa. Täällä eilen tuli 40+0. Sen kunniaksi vedin rauhallisen äitienpäiväviikonlopun päätteeksi kunnon hormoni-itkut. Aattelin että eikö tämä nyt hyvänen aika synny ennen la:ta kuin sisaruksensa. No ei. Ei kuulu eikä näy Yksittäisiä kipeitä supistuksia kyllä tulee ja eilen kohtuu tuntuvia tunnin ajan. Mutta siinäs ne.

Mulla tuli myös joku stressi-pelko-reaktio. Kaikki kerralla. Neuvolasta kun en ole nyt tuntenut saavani juuri mitään tukea. Viime viikon käynti oli tyyliä: "ei meinaa sydänääniä löytyä","mitenhän päin tuo vauva on", "voithan sinä itse soittaa ajan äitipolille". Sijaisterkka ei osannut ottaa kantaa juuri mihinkään. Tosi epävarma olo jäi!!! Tämä samainen terkka on unohtanut useammin mun lähetteitä ym. En todellakaan luota siihen!

No sain onneksi ajan äitipolille tänään. Ja kyllä vastassa oli niin ihanat kätilöt ja lääkäri. Niin kuin arvelin, vauva on nyt la:n tienoilla 4kilonen. Mutta voi hyvin. Ja mikä parasta, sain purettua sen sen pahan olon ja pelot ammattitaitoiselle ihmiselle. Mää sain taas luoton takaisin että selviän kyllä synnytyksestä. 23.5 tämä syntyy viimeistään. Siihen ei ole kuin viikko enää.

Nyt mä lepään, teen ihania asioita ja yritän nukkua kunnolla. Valmistaudun henkisesti. Eilen tosiaan supistuksia tuli jo jonkin verran. Että ei mun kohtu ihan apaattinen ole

Ihanan lämmin ilma pihalla. Haravoida ei vain kovin voi kun selkään sattuu. Mutta auringossa voi istua ruskettumassa

Lopputsempit muillekin kärvistelijöille

Rai-da ja "mini" 40+1

 

Onnea kaikille jo jakautuneille. Täällä kuulutaan kärvistelyosastolle. Nyt menossa 38+5 supisteluja tullut joka ilta pari viikkoa, mut ei ne näytä mitään tekevän. Neuvolassa tänään samat setit - kaikki ok. No ennemmin kun myöhemmin tämäkin vaavi tulee. Pitäiskö siirtyä kesäkuun ketjun puolelle..?
Äitienpäivä oli kuten yhdestä sarjakuvasta. Pojat kyseli, että mitä muuta haluan tehdä, sitten kun formula on katsottu ennen lätkää.? Onneksi oma huumori vielä kestää. Ja vielä kun tämäkin syntyy niin on aika ukkovaltainen porukka. Mites muilla äitienpäivä? Lisäksi sain vielä jonkun järkyn flunssan. Äh. Jäätelöä on kulunut.

 

Ihanaa, että täälläkin on vielä jotain aktiviteettiä
Supistuksia tuli ekan kerran tällä viikolla jos ei menkkajomotuksia lasketa. Tosi laimeita harkkareita muttei kivuttomia kuitenkaan - wohoo! Sen jälkeen onkin alkanut tuntua painetta takapuolen ja alakerran suunnalla eli jotain merkkejä sentään ilmassa La ens La . Vielä olis neuvola perjantaina. Esikko tuli 41+3 / 40+3 riippuen mistä lasketaan eli en usko, että tämäkään tulee ennen laskettua ainakaan.

Äitienpäivä meni ihanasti ja sain herkullisen aamiaisen, kukkia ja kortin. Sitten vielä brunssi päälle .

Mitens synnytyssuunnitelmat onko kuinka monella jo mietitty. Mulla ei esikoisen osalta ollut mitään, mutta nyt ainakin muutaman jutun ehkä meinasin laittaa ylös.

• Epiduraali / Spinaali HETI kun sen saa, mieluiten epiduraalikatetri koska en halua useampia pistoja
• Ei kalvoja puhkaista ennen puudutusta
• Ponnistus kyljeltään tai pystystä
• Passiivinen ponnistus
• Ammeeseen ennen epiduraalia jos mahdollista

Ponnasin esikoisen kyljeltään ja avotarjonnasta huolimatta kesti 5min ja ihan muutamalla tikillä. Ja perhehuoneeseen haluttas. Fiilikset kyllä vaihtelee aika kiitettävästi synnytystä kohtaan jännityksestä odotukseen

Ironmom ja 39+4 ?

 

@Sulkava_ Paljon Onnea
@Rai-da onneksi pääsit polille, ihan käsittämättömältä tunaroinnilta kuulostaa - olis mennyt järki multakin. Onneksi sait luottamuksen takaisin. Pärjäät varmasti hienosti!!

 

Kiva kuulla teidän kuulumisia VV! Vauva-arki vie kyllä mennessään

NM81 Meillä meni äitienpäivä aika perinteisesti, sain aamupalan ja pojan tekemän lahjan + kortin sänkyyn. Sitte vielä mentiin anopille syömään Tuo 5-vuotias vaan harmitteli etten voi pitää hänen tekemää rannekorua sitten kun olen kuollut Vakavia mietteitä on ollu lähiaikoina tuolla pojalla..

Synnytys En ole varsinaisesti tehny mitään suunnitelmaa, ajattelin että josko menis taas ilokaasun ja epiduraalin voimin. Yritän päästä liikkumaan mahdollisimman paljon ja koittaa eri asentoja ponnistusvaiheessa. Omassa mielessä miettiny että pitää ottaa ihan rauhassa se ponnistusvaihe. Viimeksi oli pitkittyny ponnistusvaihe ja imukuppi. Aloitin ponnistamisen liian aikaseen ja täysillä tietenkin. Luulen myös etten osannu ponnistaa oikeessa kohtaa..

Tänään käyty neuvolassa (39+3), eikä siellä mitään. RR hyvät, HB hyvä, vauva liikkui ja sydänäänet ok, paino noussa raskaudessa vajaa 5kg Ens viikolla vielä pitäis mennä käymään ja sittenhän se oliskin jo yliaikaikontrollin vuoro. Edelleen vahvasti uskon että käynnistykseen mennään

 

Heippa.

Meille monen päivän käynnistyksen tuloksena syntyi pitkän ja tuskallisen ponnituksen tuloksena loppujen lopuksi syntyi imukupilla peikkotukkanen 38+4rv 15.5. Klo:23.39 poika 3890g ♡♡ Oli isompi kuin koko arviossa.
Vauva oli väärällä tarjonnalla tulossa ja erittäin jumissa, ympärillä oli lääkäreitä, kätilöitä, lastenlääkäri ja saatiin vauva ulos olin lähellä joutua hätäsektioon, mutta ei leikattu välilihaa, en repeytyny mistää. Huomenna päästään kotiin ♡

HooKoo82 & poitsu pian 2vrk ♡♡

 

@HooKoo-82 Huh. Kuulostaa rankalta. Onneksi lopputulos on ihana.

@ironmom Kaikki mömmöt ajattelin pyytää mitä mahdollista. Edellinen kesti 18h, joten varmaan toi epiduraali on parempi, kun oon käsittänyt, et spinaalin saa vaan kerran ja se pitäisi ajoittaa just oikeaan aikaan. Lisäksi jos tällä kertaa selviäisi ilman imukuppia ja leikkausta, niin olis jees. Muuten oikeestaan ihan sama.

NM + kaveri *poks* 39+0 -odotellaan

 

@HooKoo-82 wow, siellä on ollut ihan todella tiukat paikat. Sitkeä mimmi olet, kun kuitenkin vaikutat pärjänneen kaiken keskellä hienosti ja jaksat tännekkin kirjotella . Suuret onnittelut peikkopojasta . Onneksi vältyit repeämiltä ja hätäsektiolta.

Spinaali voidaan laittaa kyllä useampaan kertaan käsittääkseni, mutta vaatii aina uuden piston. Voin olla väärässäkin, kun sitä kai usein just käytetään jos synnytys etenee nopeasti oikein ajoitettuna. Mäkin siksi epiduraalia toivon.

Meinasin kyllä huomenna vielä lähteä stadikalle uimaan 39+6 jos kerran lämmintä on luvattu. Naikkarilta sai luvan uimiseen kuhan ei o vedet menny. Pitää varmaan alkaa pitää sairaalakassia ja pyyhkeitä autossa varmuuden vuoks. Supparit täällä loppuneet ja ajoittaisia superväsypäiviä lukuunottamatta olo on ihan normaali. Olis kyllä ihan kiva jo päästä tästä massusta eroon mutta neiti tulkoon kun on valmis eipä tässä mikään hengenhätä ole ollessa

Ja neuvolaankin taidan vielä ehtiä höpöttelemään mikä on kyllä ihan kivaa kun tullaan niin hyvin juttuun .

Hyviä ja aurinkoisia tunnelmia mammoille vauvoineen .

Ironmom ja pikkuninja 39+5

 

Hei.
Onnittelut kaikille jo nyytin syliin saaneille ja sempit kärvistelijöille

Jospa minäkin kerron vähän kuulumisia. Nyt siis menossa 38+5. Joulusta asti pitäny ottaa rauhallisesti ku on niin helposti supistellut mutta kätevästi ne on nyt loppua kohden loppuneet lähes kokonaa. Tää on nii kummallista,esikoisesta oli sama homma. Eilen sain vähän suppareita aikaseks ku kyykistelin pihalla. Toisaalta nyt juuri on flussa ja hirvittävä kurkku kipu päällä että ihan hyvä jos ei sairaana tarvitse synnyttää. Voikohan se tarttua vauvaan jos se nyt sattus syntymään? Vointi on ihan jees mitä nyt muutamia raskauden mukana tuomia vaivoja lukuunottamatta. Paino noussu tähän mennessä vain 5 kg,esikosta tuli 14kg.Luulen sen johtuvan siitä kun olen ollut glut.ruokavaliolla tammikuusta alkaen kun ei maha enää kestänyt.Samoin herkuttelujen vähentyminen on vaikuttanut kun radi todettiin vkolla 32. Kivunlievityksenä varmaan epi juurikin siitä syystä ettei pistosta tarvitse tehdä useasti ja vaikutus pitempi.

Mukavaa kevättä, jospa se aurinkokin alkaisi sieltä enemmän paistelemaan

 

Kärsivällisyyttä odottelijat! Omasta synnytyksestä tuntuu olevan ikuisuus eli reilu kolme viikkoa.. Miulla pari päivää ennen synnytystä alkoivat kipeät supistukset ja naamaa turvotti . Synnärillä kipuiltiin viisitoista tuntia, kalvot puhkaistiin ennen ponnisteluja joka kesti 40 minuuttia. Kivunlievityksenä oli kaikki ilokaasusta eppariin ja kohdunkaulan puudutukseen, liekö reipas puudutusten käyttö syynä liian pitkään ponnistusvaiheeseen, miulla loppui voimat kesken mutta onneksi kätilöt ja mies tsemppasi niin että loppuun päästiin! Miulla oli pari päivää joka ikinen lihas ruhosta kipeenä mutta voisin kyllä lähteä tuohon jo uudestaan.. Pientä nyt kasvatetaan kovasti, imetyksessä on alkukankeutta mutta ilman lisäruokaa on pärjätty.

 

Täällä tänään 40+2 ja edelleen kasassa. Eilen kävin neuvolassa ja samaa tasasta rataa mennään tän raskauden suhteen. Varattiin aika ens maanantaille yliaikaikontrolliin, sillon 41+0. Ajattelin vonkua ballongia sillon, jos se sais vaikka synnytyksen suht luonnollisesti käyntiin. Th tosin sanoi että jos antavat vaan uuden ajan taas viikon päähän niin sit pitäs ens viikon lopulla mennä vielä neuvolaan. Arg. On se kumma jos tää mukula ei jo kohta synny

 

Viikkoja 41+1. Meinaskohan tää sittenkään syntyä... Turhauttaa niin paljon, että vedin äsken lounaaksi pakkasesta kaksi rasiaa mokkapaloja. Pitäs varmaan mieluummin vedellä jotain parsakaalikeittoa, niin ei ois pikkusella niin hyvät oltavat.

Tänään neuvola, sunnuntaina kaiketi yliaikaiskontrolli (ei oo kyllä vielä kutsua kuulunut) ja kai tän on pakko viikon päästä syntyä.

Oon koittanut suht normaalia elämää elellä, käydä ihmisten ilmoilla, treeneissä koiran kaa, pihahommia, kaupoilla pyöriä, lenkkeillä. Ihmiset kauhistelee, miten uskallan vielä kotoa lähteä ja etenkin autolla ajaa. Mä en vaan uskalla olla enää kotona kun seinät kaatuu päälle ja mielikuvitus vauvan voinnista lähtee laukalle.

Oliko muita yliaikaisia samanlaisin ajatuksin?

 

Kirjoittelen nyt ekaa kertaa. Pitayah minulla on tänään 41+0. Aika samat fiilikset. Olen myös pyrkinyt olemaan liikkeellä. Viime päivinä huimaus on tosin vähän hidastanut menoa. En uskalla siksi enää rattiin. Minulla on jo tällä viikolla yliaikaiskontrolli ja toivon, että käynnistävät heti maagisen 42+0 saapuessa eli viikon päästä. Helpottavaa kuulla, että ei ole tuntemusten ja ajatusten kanssa yksin. Minulla mahailee tosi rauhallinen vauva mahassa, joten sitäkin saa stressata.

 

Täälläkin vauvakuplassa oltu ja eletty kohta pari viikkoa, facebookkiin oonkin päivitellyt mutta tänne ei oo tullut kirjauduttua. Meidän suloinen esikoispoika siis syntyi vauhdikkaasti kohta kaksi viikkoa sitten ja vauvaelämä vienyt mennessään Kovasti pieni kasvanut ja tänään neuvolassa syntymäpaino ylitetty +100g ja pituutta tullut syntymän jälkeen jo hurjat 4cm! On yämä vain ihanaa <3

Tsemppiä vieläodottajille, ei oo enää pitkään jäljellä!!!

 

@joavi @Babies @Nasu4ever 40+5 tänään ja todellaki, todellaki, todellaki saisi jo syntyä. Esikoinen antoi selkeitä merkkejä ennen LA ja siitä sitten voimistuen synnytykseen asti. Odotin samaa mutta..EI mitään. Olen uinut, lenkkeillyt, painanut puutarhahommia yms. SEKÄ vain levännyt ja rentoutunut. Molempieb tulos sama - ehkä 10 pientä supparia 2vkon aikana, ei limatulppia nada .
Pysyn kyllä liikkeessä ja yritän vaan elää normaalielämää koska muuten hajoaa pää, v=%€£¥ ja huolestuttaa. Nkl kävin jo kerran käyrillä kun en saanut vauvaa liikkeelle. Ilm.vaan oli unilla.
Ens vkol sit neuvolaan ja varaan ajan yliaikaiskontrolliin. Täällä pks seudulla itse varataan vissiin 41+5 elikkäs viikon päähän.
Vähän kyllä hämää nää kaks laskettua aikaa eli varhaisultra ja np, kahden päivän heitto.
JA voisin myös jo vetää lättyyn näitä "vieläkö yhtenä kappaleena" "ei sinne kukaan ole jäänyt" "no varmaan sitten joudutaan käynnistykseen" .
Mut hei perseestähän tämä on mut koitetaan kestää - päivä kerrallaan! Olis ees kiva tietää onkos siellä edes paikat sinnepäinkään vai onko tää homma ihan jäissä
Ironmom ja muuttohaluton prinsessa

 

Jep, pää hajoo, jos ei elä normiarkea - onneks fyysisen kunnon puolesta pystyy siihen. Tänään iltapäivällä yliaikakontrolli - sanoivat että valmistaudu a) jäämään b) 42+0 odotteluun. Huoh. Niin ristiriitainen olo!

Hajoo kans pää noista kyselijöistä vaikkei kukaan pahaa tarkoitakaan. Yks vakio on kans : "ilmoita sit heti kun alkaa tapahtua!" No ei ala tapahtua . Enkä varmasti ilmoita ennen kun tää näkee päivänvalon. . Setä lohdutti, että serkku syntyi vain 17 päivää yli lasketun. Sukuvika siis! . Neuvolatäti puolestaan oli optimistinen ja varasi kotikäynnin jo ens torstaille. Jännä nähdä kumpi skenaario toteutuu, tänään iltapäivällä ollaan ehkä viisaampia!!!!!

Lisäks mua on ruvennut jännittää onko tää sittenkään tyttö! Oleellista juuri nyt .

T pitayah ja jäätelöbaarin tarjoiluihin pahasti koukuttunut mahamönkerö 41+3

 

@Pitayah mä varasin just myös yliaikaiskontrollin ja sain ohjeen ottaa mukaan neuvolakortin ja kärsivällisyyttä - miten niin yliaikamammat vähän pinna tiukilla .
Sitten tietenkin jännittää kaikki se käynnistykseen liittyvä, että jos joutuu osastolle jossa pitää olla yöt yksin. Kiva sit jos on kovat kivut ja yksin siellä ähkit hyvällä tuurilla jonkun elämäänsä kyllästyneen kätilön armoilla. MUTTA yritän olla maalaamatta piruja seinille ja ajatella positiivisesti mutta se on niin hankalaa välillä samperi .

Eli takaisin pihahommiin ja jäätelönsyöntiin vaikka tosiaan pitäsköhän vaihtaa vähän heikompiin tarjottaviin, että kyytiläinen kyllästys ja poistus.

Yritetään kaivella sitä päivanpaistetta persiistä että tässä selvitään järjissään

 

Ironmom - todellakin kärsivällisyyttä tarvitaan . Vaikka ainakin täällä olivat kyl niin myötätuntoisia ja elivät aidosti rinnalla tätä odottajan tuskaa, että melkeen itsekin kääntyi siihen kantaan, et hei ei tässä mitään kyllä se sieltä vielä tulee . Tärkeintä ittelle oli nähdä, että kaikki hyvin, lapsivettä riittävästi yms.

Toivon kyllä sydänmeni pohjasta, että huomenna starttaava käynnistys kans starttaa. Jos vielä homma pitkittyy, niin voi olla että ei kyllä kuulu kärsivällisyys enää sen jälken sairaalakassin sisältöön. Mieskin on nyt sillä oletuksella, että edessä on 3 viikon vapaat, mut jos ei käynnistys tehoa, niin tuleekohan painetta mennä kuitenkin maanantaina vielä käymään töissä... (vaikkei tartte, mut saattaa silti kokea että tarttee jotain hommia joitaa) ja eniten vaivaa tää oma mieliala. Tänään TAAS heräsin viideltä aamulla syömään jätskiä kun en saanut liikkeitä. Enää yksi yö tätä stressaamista ja liikelaskentaa!!!! Sit ollaan onneks sairaalan seurannassa. Päivällä pikkuneiti kyllä hytkyy ja zumbaa ja bilettää minkä ehtii, mut yöt ollaan kun ei oltaisi ollenkaan olemassa. Toisaalta tietty aika ideaali, mutta kun huolet yöllä kasvaa maailman isoimmiksi niin löydän aina itseni jäätelökipolta . Tänä aamuna sain yli puoli tuntia kuulostella ennen kun neiti käänsi kylkeä ja tokaisi " antakaa mun nyt jestas sentään nukkua". Vasta nyt kahden tunnin päästä tuosta ja kunnon aamupalan ja puuhailun jälkeen alkaa mahassa tuttu ja turvallinen elämöinti. Mutta mä en missään vaiheessa uskaltanut enää uusille unille. Päikkäreitä odotellessa!

Ps. Ei tainnut sisätutkimus täällä tehota - ei niin mitään vaikutusia!

 

@Pitayah meidän vauvoilla on sama rytmi, joten niin tiedän ton tunteen!! Just täällä myös hölskytellyt mahaa ja sit tulee potku ja möyrintää että ANNA OLLA JO . Mulla sama fiilis, että pääsis jo tästä soolovastuusta kokoajan kuulostella onko kaikki hyvin . Hermoja raastavaa.

Meillä on miehellä sama juttu. Joutuu ottamaan työkeikkaa vastaan, kun ei tässä mitään tapahdu. Tosin meil mitään sovittuja lomia ei oo. Turha sitä on himassakaan toisaalta kökkiä turhan panttina. Eikä mul ole MITÄÄN tuntemuksia. Eilen taas 10h puutarhahommia/siivousta eikä yh-tään supparia aw-some. Enkä usko, että mikään maailman sisätutkimus vaikka tehtäs moukarilla auttas asiaa.

Neuvolakin on maanantaina ja kiinostaa, kun kasa . Ei siellä kuitenkaan mitään uutta selviä. Vois antaa tässä vaihees jo liuskat vaan himaan ja jos on jotain erikoista ni sit menis. Oma tyyppi on lomalla eli ei edes viihdearvoa .

No mutta ei kun taas yksi aamu hyvällä pössiksellä ylös . Isosti, hirveesti TSEMIÄ käynnistykseen @Pitayah mä lähetän täältä herkkää kohdun suuta ja suppareita niin että kun näätkin ekan käynnistysvälineen niin alkaa tapahtua!! Mä jään tänne yksin kiroilemaan .

Ironmom ja 41wk poks "jee "

 

Käynnistystsempit @Pitayah! Täällä ollaan samoissa puuhissa.