Moido!
No tulihan meille rokko, mutta mikä rokko? Tartunta-aika oli juuri oikea enteroon nähden, eli vajaa viikko siitä altistuksesta, josta täälläkin kirjoitin, mutta hoitokaverille ei tullut mitään. Ja meidän pojalla ei ollut kuumetta, ehkä vaan ärtyisyyttä, ja sitten kohosivat näpyt. Niitä tuli tosi paljon 3-4 päivän aikana, yhteensä ainakin 50. Tosi ärtsyn näköisiä. Mutta mitään muita oireita ei sitten ollut, eikä näppylöistä tuntunut olevan mitään haittaa. Ehkä oli vähän huonolla tuulella ja öisin levoton, että saattoi vähän kutittaa. Näppyjen paikat vaan viittasivat täysin vesirokkoon. Suussa ei vaikuttanut olevan, ja käsissä ihan pari, jalkaterissä ehkä yksi. Eniten oli päänahkassa ja ohimoilla, ja sitten koko kropassa, myös alapäässä. Kun kävimme korvatulehduksen jälkitarkastuksessa, se lääkäri oli vesirokon kannalla. Silloin oli kyllä jo rupivaihe, ja ei kyllä minusta ollut selkeitä vesikelloja. Muttaaaa. Menemme vasta-ainetesteihin tässä lähiaikoina, niin selviää sitten. Tai selviää ainakin se, oliko vesirokko. Mutta tosiaan, rokko saatiin joka tapauksessa, mutta onneksi meni helpohkolla ohi! Vanhemmille ei tullut mitään.
Meillä myös pastat on lempiruokaa. Pestoa ei olla vielä edes kokeiltu, kun olen ajatellut, että se on liian suolaista, mutta ehkä vähän voisi kokeilla. Tänään maistui härkäpapu-makaronilaatikko. Parhaiten maistuvat kaikki pihvin oloiset ja näköiset jutut. Herkkuja ehkä kalapuikot (sellaiset aitolohiset), soijapullat, kaikki kasvispihvit ja soijanuggetit. Käytämme kevytluomumaitoa ja Oivariinia, kermaa, mutta harvoin, ihan prosentittomia edameja ja muuta, mutta lempijuusto taitaa yhä olla raejuusto. Pakastemustikat on ihan karkin luokkaa, suuri intohimo!
Oliiviöljyä, rypsiöljyä, siemeniä, pähkinöitä, täysjyvätuotteita, leseitä ym. käytössä. Viime viikonloppuna poju sai leipoa sämpylöitä, oli hauskaa!
Sanoja on alkanut tulla viimein. Tällä hetkellä yleisin on "kakka"
Itse asianosaista ei kyllä ole potassa näkynyt pitkään aikaan, mutta muuten potan esiin otto ja sille istuminen (vaikka pariksi sekunniksi) on tosi hauskaa. Kakkaa hoetaan pitkin kyliä
"Kukka" on suosittu myös, sillä katetaan myös sukka ja tukka. "Kakku" niin ikään, se tarkoittaa myös kahvia. Osataan sanoa myös "tee". Ensimmäisten sanojen joukossa olivat "tähti" ja "kuu". Runomiehiä
Osaa myös sanoa "kenkä", "hattu", "pupu", "pappa", "papa" (=barbapapa), "hauva", "vauva", "anna", "ota" jne. Suosittuja ovat "ihhahhaa", "kii kaa", "pii paa" ja "ding dong" eli ovikello, joka on älytön hitti juuri nyt. Pakko saada painaa aina ulkoa tullessa ja sinne mennessä. On se ihanaa kuunnella, kun uusia sanoja tulee
Ihanaa on myös joulun lähestyminen! Pari päivää sitten maalasimme valkoiselle pahville kaakaolla (mukana hieman piparkakkumaustita), leikkaan siitä sitten tähtiä joulukortteihin. Viime vuonna oli vauvan kuva joulukortissa (vain vaippa päällä ja luumuhilloa yltympäriinsä...), nyt askarrellaan itse, ja ehkä laitetaan tarrakuva mukaan. Pojun joulukalenteri on samanlainen kuin mulla lapsena: 24 mummon väsäämää huopatossua/sukkaa, joihin sitten joka yö saapuu jotakin tontun tuomaa. Lisäksi on sellainen retrokuvakalenteri vanhan ajan leluista. Aion tehdä myös jouluisen kylän, jonne sitten tulee piparkakkutalokin. En ole ikinä tehnyt, mutta nyt kauhea jouluinto! Sitten täytyy mennä joulupajoihin ja myyjäisiin ja konsertteihin muksun kaa...
Aatto ratkaistaan varmaan niin, että aamu ja puurot ja joulurauhat toisessa mummolassa ja sitten unien aikaan ajetaan toiseen mummolaan. Kuusen haluan silti kotiinkin!
Oon ollut supertyytyväinen meidän hoitojärjestelyyn. Toki jäbä aamulla aina itkee, kun lähden tai jätän hoitoon, mutta menee kuulemma alle minuutissa ohi. Hoitokaverin kanssa synkkaa, kuulemma aina halailevat ja sovussa jakavat lelut. Unetkin on maistuneet, ja ruuat. Hoitaja on ihana, joten tää oli nyt hyvä ratkaisu! Toki voi tulla eteen tilanne, että hoitaja sairastuu, ja sitten joutuu itse jäämään kahden pojan kanssa. Ja se on jotenkin ikävää, että kun pimeä tulee jo niin aikaisin, niin 16.30 tuntuu itsestä myöhäiseltä hakea poika, kun siellä pimeällä pihalla odottaa. 17 asti olisi hoitoaika, mutta ei pysty odottamaan niin kauaa...
Ajattelen vaan, että siellä se pimeällä pihalla värjöttelee... Vaikka oliskin ihan hauskat leikit menossa!
Paranemisia sairaille!