Toukokuiset 2025

Jee Minni! Onnea hyvistä ultrauutisista Joko meidän porukasta alkaa kaikilla olemaan ultra takana? Aika mahtavaa, että on saatu vain hyviä uutisia 🥹🥹🥹

Ja Ninnille tervetuloa mukaan keskusteluun!

Mulla alkaa vihdoin olo olla voiton puolella. Työnteosta ei kyl tullu mitään, jouduin jäämän uudestaan saikulle heti ma jälkeen ja yöllä aloin yskimään verta. Tiistaiaamuna menin sit lääkäriin. Onneksi veri oli tullut vaan yskimisestä ärtyneistä verisuonista eli ei ollu vakavaa. Keuhkoröntgeniä ei otettu raskauden takia, mut lääkäri määräsi antibiootin. Ja käynnin lopuksi hän viel pikaisesti ultrasi vauvan tarkistaakseen et kaikki on hyvin. Tuli niin hyvä mieli siitä ja siel hän jumppaili, syke oli myös ok. Tänään mulla oli crp-kontrolli ja se oli lähteny hienosti laskuun, huomenna meen töihin koittamaan yhden lyhyen päivän ennen viikonloppua.
Aika epätoivonen olo ollu tän flunssan kanssa, mutta onneksi vihdoin alkaa olla normaalimpi olo ja yskäkään ei oo enää yhtään niin paha. Mykoplasmaa se lääkäri epäili.

Mä muuten ostaa päräytin pari päivää sitten ydistelmävaunut! Tuli torissa Britax go next -vaunut vastaan (ovh yli tonnin) ja ne oli ihan moitteettomassa kunnossa, myyjä vaan halusi niistä eroon. Maksoin 55e ja hän vieläpä toi ne mulle kotiovelle. 🥹🥹 Oli kyl onnistunut kauppa, tuolla ne nyt makkarissa odottaa seuraavat puoli vuotta käyttäjäänsä Onneks ne saa kasattuna tosi pieneen tilaan.

Tänään 15+2 ja tuntuu et nyt liikkeissä on välillä jo enemmän voimaa, tulee sellasia satunnaisia muljahduksia, varmaan jotain kuperkeikkoja tms. villiä toimintaa. Mut edelleen enimmäkseen liikkeet on sellasia, et pitää pysähtyä kuulostelemaan ja tunnustelemaan niitä, ne on niin hienoisia ettei huomaa jos touhuu muuta.

#12

 

Hienoja ultra-uutisia taas lisää, mahtavaa! Ja hui kauhee kakstoista kun oot ollu pitkään ja rajusti kipee toivottavasti nyt lähtee helpottamaan jo ihan kunnolla.

Itse kävin just tänään vapaaehtoisessa niptissä ja samalla kurkattiin ultralla mitä pikkutyypille kuuluu. Siellä se köllötteli ja kasvu vastaa normaalikäyriä että hyvin menee! Tulokset tulee toivottavasti ennen itsenäisyyspäivää.

Oireet on helpottaneet suurimmaksi osaksi, satunnaisia yökkikohtauksia vielä tulee mutta harvemmin onneksi. Vaatekriisiä kyllä poden kun nyt ei enää mahdu omat housut jalkaan kunnolla. Tilasinkin mammafarkkuja jo yhden satsin mutta joku kehodysmorfia iski tilausvaiheessa ja ne oli kaikki liian isoja, piti palauttaa ja tilata uudestaan pienempiä.

 

Täällä tänään 13+6, ja kuinkas se aamu alkoikaan. Lavuaaria koristi tänä aamuna aamupuuroni. Viimeisellä vesilasi hörpyllä kävi nousemaan takaisin päin aamupalani, löytyi sieltä kaiken keskeltä maitohappobakteerikin, mut mama nappi pysyi sisällä. Oli muuten tosi huono olo sit koko aamupäivän ajan töissä, helpotti sitten kun uskalsi taas syödä. Viime viikolla ajattelin alunperin vähentää bonjestaa, ku aattelin et lomalla voisi kokeilla. Kokeillu kaatui saman tien kun ennen lomaa ryöpsäytin kahtena aamuna puurot ulos. Tänä aamuna herätessä mietin et kai nää bonjestat voisi pikku hiljaa lopettaa, mut kun taas tänä aamuna ryöpsähti niin en haluakkaan lopettaa. Se ois sit jo kuudes oksennus. Toki vähältä se kuulostaa niille jotka jatkuvasti oksentelevat.

Joku mietti et voisiko vielä saada reseptiä esim. juurikin bonjestaa, suosittelen kysymään. Itseäni arvuuutti omakannan kautta pyytää reseptin uusintaa ku oli maininta et pääsääntöisesti hoitopaikka uusii reseptit, mut oli sen joku terveyskesksus lääkäri kirjoittanut uusiksi. Pistin merkille et oli naislääkäri niin ehkä on omaa kokemusta, et pahoinvointi on syvältä.

Viikon ruokalista on lähinnä koostunut kaurapuurosta. Puoliso teki alkuviikosta jauhelihakeittoa. Se haju mikä lähti jo tekovaiheessa oli pöyristyttävä ja mietinkin kuumeisesti mitä hän mahtaa tehdä ruuaksi. Otin rohkeasti keittoa lautaselle, mutta ensimmäisen lusikan ensimmäinen puraisu ilmaisi ettei ruokaa voi vaan syödä. Eilen oltaisiin syöty riisi ja kalapuikkoja, ei uponnut taaskaan. Aamuisin syön pikapuuron, töissä syön puuroa jos vain jää aamutauolle, lounaalla eväät enkä todellakaan puuroa, tulen kotia ja syön välipalaa mitä milloinkin, tällä viikolla kolmena iltana oon iltaruuaksi syönyt kaurapuuroa ja tämän illan ruunaa helmipuuro. Puurot ovat olleet alusta asti ruokia mitkä menevät ongelmitta alas, mut onhan ne aika yks toikkosia.

Sit se tyhmä kysymys kun kaikki puhuu nt-ultrasta mikä se on? Ei ensikertalainen näitä voi tietää, mut jostain yritin oivaltaa onko se sitten niskaturvotus ultra?

Mitään äitiysvaatteita en oo ostanut, paitsi ainoastaan yhdet super paksut suksikset. Ennemmin olisin halunnut legginsit. Tulee olee pienoinen ongelma mihin mahtuu talveksi. Normaali takki mitä käytän niin muutama viikko sitten meni aamuisin sujuvasti kiinni, mut iltapäivästä kun lähti töistä niin eipäs meinannu enään kiinni mennekkään. Alkuviikosta kokeilin samaista takkia ja kiristi jo heti aamusta. Kokoilen nyt toista takkia, missä on vielä tilaa, mut näytän ihan pallolta siinä. Esimiehen ehdotuksesta kerroin tänään toiselle esimiehelle tilanteeni. Tämä ensimmäinen jää pian lomille niin kai se sit on hyvä et toinenkin tietää missä mennää. Oli onneksi hiljainen hetki menossa ettei kukaan huomannut et käytiin kolmisin keskustelua. Silti jaksan joka kerta hämmentyä miten vasta puoli aina innostuu kun kuulee raskaudesta, miten naama muuttuu iloiseksi ja onnittelluja käy satelemaan. Niin outoa.

 

Täällä tänään 13+6, ja kuinkas se aamu alkoikaan. Lavuaaria koristi tänä aamuna aamupuuroni. Viimeisellä vesilasi hörpyllä kävi nousemaan takaisin päin aamupalani, löytyi sieltä kaiken keskeltä maitohappobakteerikin, mut mama nappi pysyi sisällä. Oli muuten tosi huono olo sit koko aamupäivän ajan töissä, helpotti sitten kun uskalsi taas syödä. Viime viikolla ajattelin alunperin vähentää bonjestaa, ku aattelin et lomalla voisi kokeilla. Kokeillu kaatui saman tien kun ennen lomaa ryöpsäytin kahtena aamuna puurot ulos. Tänä aamuna herätessä mietin et kai nää bonjestat voisi pikku hiljaa lopettaa, mut kun taas tänä aamuna ryöpsähti niin en haluakkaan lopettaa. Se ois sit jo kuudes oksennus. Toki vähältä se kuulostaa niille jotka jatkuvasti oksentelevat.

Joku mietti et voisiko vielä saada reseptiä esim. juurikin bonjestaa, suosittelen kysymään. Itseäni arvuuutti omakannan kautta pyytää reseptin uusintaa ku oli maininta et pääsääntöisesti hoitopaikka uusii reseptit, mut oli sen joku terveyskesksus lääkäri kirjoittanut uusiksi. Pistin merkille et oli naislääkäri niin ehkä on omaa kokemusta, et pahoinvointi on syvältä.

Viikon ruokalista on lähinnä koostunut kaurapuurosta. Puoliso teki alkuviikosta jauhelihakeittoa. Se haju mikä lähti jo tekovaiheessa oli pöyristyttävä ja mietinkin kuumeisesti mitä hän mahtaa tehdä ruuaksi. Otin rohkeasti keittoa lautaselle, mutta ensimmäisen lusikan ensimmäinen puraisu ilmaisi ettei ruokaa voi vaan syödä. Eilen oltaisiin syöty riisi ja kalapuikkoja, ei uponnut taaskaan. Aamuisin syön pikapuuron, töissä syön puuroa jos vain jää aamutauolle, lounaalla eväät enkä todellakaan puuroa, tulen kotia ja syön välipalaa mitä milloinkin, tällä viikolla kolmena iltana oon iltaruuaksi syönyt kaurapuuroa ja tämän illan ruunaa helmipuuro. Puurot ovat olleet alusta asti ruokia mitkä menevät ongelmitta alas, mut onhan ne aika yks toikkosia.

Sit se tyhmä kysymys kun kaikki puhuu nt-ultrasta mikä se on? Ei ensikertalainen näitä voi tietää, mut jostain yritin oivaltaa onko se sitten niskaturvotus ultra?

Mitään äitiysvaatteita en oo ostanut, paitsi ainoastaan yhdet super paksut suksikset. Ennemmin olisin halunnut legginsit. Tulee olee pienoinen ongelma mihin mahtuu talveksi. Normaali takki mitä käytän niin muutama viikko sitten meni aamuisin sujuvasti kiinni, mut iltapäivästä kun lähti töistä niin eipäs meinannu enään kiinni mennekkään. Alkuviikosta kokeilin samaista takkia ja kiristi jo heti aamusta. Kokoilen nyt toista takkia, missä on vielä tilaa, mut näytän ihan pallolta siinä. Esimiehen ehdotuksesta kerroin tänään toiselle esimiehelle tilanteeni. Tämä ensimmäinen jää pian lomille niin kai se sit on hyvä et toinenkin tietää missä mennää. Oli onneksi hiljainen hetki menossa ettei kukaan huomannut et käytiin kolmisin keskustelua. Silti jaksan joka kerta hämmentyä miten vasta puoli aina innostuu kun kuulee raskaudesta, miten naama muuttuu iloiseksi ja onnittelluja käy satelemaan. Niin outoa.

Joo se nt=niskaturvotus ihan niin kuin ajattelit

Mä en kyllä pysty enää käyttämään muita ku äitiyshousuja, ostin niitä torista paketillisen ja sit sain kaverilta myös tosi paljon, ni onneks on varsinkin housuissa varaa valita. Omat paidat nyt onneks menee vielä varmaan aika pitkälle.
Takit on onneks sellasta mallia, et toivottavasti menis vielä monta kuukautta kiinni mut saa nähdä.

 

Mulla pahoinvointi on nyt toista päivää ollut tosi vähäinen! Toivottavasti alkaa helpottamaan enkä tarvitsekaan lääkettä.

Mutta heti, kun pahoinvointi alkoi helpottaa niin alkoi sellainen paine kävellessä mahan alapuolella lantion kohdalla. Soitin neuvolaan ja sanoi ettei ole vaarallinen, mutta seuraan, että paheneeko. Ehkä johtuu siitä etten enää liiku tavalliseen tapaan kuin ennen raskautta.

Äitiysfarkkuja olen nyt tästä viikosta eteenpäin pitänyt. Normifarkut ja itse asiassa alushousut aiheutti pahoinvointia, kun kiristi. Mammahousut helpotti selkeästi pahoinvointia. Vähän on liian isot ja pitää nostaa kokoajan, mutta eiköhän nekin vielä pieneksi muutu, hah! Paidoista tosin alkaa olla puutetta, kun monet kiristää.

PS! Alkuviikosta kerroin tiimipalaverissa kaikille vauvasta. Nyt ei tarvi enää piilotella, mikä on iso helpotus.

tänään 13+5

 

Mulla pahoinvointi on nyt toista päivää ollut tosi vähäinen! Toivottavasti alkaa helpottamaan enkä tarvitsekaan lääkettä.

Mutta heti, kun pahoinvointi alkoi helpottaa niin alkoi sellainen paine kävellessä mahan alapuolella lantion kohdalla. Soitin neuvolaan ja sanoi ettei ole vaarallinen, mutta seuraan, että paheneeko. Ehkä johtuu siitä etten enää liiku tavalliseen tapaan kuin ennen raskautta.

Äitiysfarkkuja olen nyt tästä viikosta eteenpäin pitänyt. Normifarkut ja itse asiassa alushousut aiheutti pahoinvointia, kun kiristi. Mammahousut helpotti selkeästi pahoinvointia. Vähän on liian isot ja pitää nostaa kokoajan, mutta eiköhän nekin vielä pieneksi muutu, hah! Paidoista tosin alkaa olla puutetta, kun monet kiristää.

PS! Alkuviikosta kerroin tiimipalaverissa kaikille vauvasta. Nyt ei tarvi enää piilotella, mikä on iso helpotus.

tänään 13+5

Mitkä teidän kaikkien (jotka siis tutkitutitte/halusitte katsoo) ne trisomia-riskiluvut oli? Mulla sikiötä varten 1:17000, 1:100000, 1:100000. Kätilö sanoi että todella hyvät luvut (toki ne ikäriskiluvut oli sit alhaisemmat mut silti nekin tosi kaukana niistä rajoista). Yllätyin kyllä kun ikää pian 34.

Mä ajattelin xonveaa jatkaa vielä muutaman pvn, oon ottanu 1 tabletin illalla mikä auttanut hyvin.

Mä kerroin esihenkilölle viime viikolla kun se oli huolissaan kun oon ollut niin kipeä ja väsynyt itkettiin yhdessä sit ilosta neukkarissa onnea on ihana esihenkilö!

 

Hain farkkutilauksen postista ja yhdet kolmesta hyvät, muissa vyötärö jää tosi epämukavalle korkeudelle eikä tunnu hyvälle. Itkin täällä sitten hormonihöyryissäni noita typeriä housuja ja mies jo pelästyi että joku on pahemminkin pielessä, hups

 

Hain farkkutilauksen postista ja yhdet kolmesta hyvät, muissa vyötärö jää tosi epämukavalle korkeudelle eikä tunnu hyvälle. Itkin täällä sitten hormonihöyryissäni noita typeriä housuja ja mies jo pelästyi että joku on pahemminkin pielessä, hups

Mä tilasin kans parit housut, saa nähdä onko hyvät en kestä yhtään vaatteita jotka puristaa!

 

Minä olen ostanut torista muutamia äitiysvaatteita, mutta ne leggarit jotka vaatepaketissa tuli, on ihan liian isot vielä. Kun taas toiset leggarit jotka ostin myös torista, on jotenkin liian tiukat sen kuminauhan kohdalta ja muuten vielä löysät. Ehkä myyn ne eteenpäin… Omat vaatteet kyllä vielä mahtuu hyvin (ei farkut kuitenkaan ) mutta ajattelin ostaa isommat sukkikset nyt viikonloppuna, kun omat jo puristaa. Ystävä, joka sai vauvan kuukausi sitten, lupasi myös antaa paketin äitiysvaatteita kun nähdään <3 olen vähän katellut torista myös takkeja, mutta en ole ostanut vielä.

 

Itse en oo enää viimeseen pariin vuoteen käyttänyt farkkuja, toki niitä hyllyllä on. Mut niihin en varmasti mahdu ku ovat ihan ihonmyötäiset. Töihin on hyvä mennä collareissa ja vapaa aikani olen vielä liikkunut nahkahousuissa, niissä ei oo nimittäin vyötärössä nappeja ja vetskareita vaan jonkinlainen resori. Vielä eivät ole vatsan seudulta puristaneet ja hyvin ovat mukana menneet. Sit kun en niihin mahdu niin varmaan siirryn täyspäiväisesti collareihin. Mietin myös jos kokeilis sitten paksuja sukkahousuja / legginsejä ja siihen sit joku neulemekko tai joku muu pitkä helmainen. Myöskään muutamaan vuoteen en oo enää käyttänyt ihon myönteisiä pitkähihasia ku aina oli joku akka kimpussa olenko raskaana kysymyksillä. Tympäännyin ja luovuin perus pitkähihasista ja vaihdoin löysiin neuleisiin ja colitsi paitoihin. Puoliso varautui tulevaan ja osti mulle joulupaidan, heh koossa xl, eipähän tarvinnut kaupassa sovitella varmasti mahtuu päälle.. Mut se takki tulee olee ongelmalla.

Tänään tasan 14. Ajatella toinen kolmannes menossa.

 

Noista sokerirasituksista, mulla todettiin radi kun odotin meidän kesäkuista -21, se oli ihan hirveä shokki, en kuulu edes ns riskiryhmään, oon normaalipainoinen ja harrastanut urheilua yli 10 vuotta. Se oli kyllä stressaavaa aikaa kun eka yritin ruokavaliolla mutta ei toivoakaan että arvot olis pysynyt kurissa, lopulta sain tbl lääkityksen sekä insuliinin. Tajusin sitten radin toteamisen jälkeen että kroppa oli oireillut juurikin niitä korkeita sokereita mutta eihän niitä osannut tulkita kun ei ollut kokemusta tai tullut mieleenkään että voisi olla radi. n

No sitten kun aloin odottaan elokuista -23 niin arvasin jo, että sama edessä. Sillä kertaa ei ollut stressiä kun kaikki oli tuttua ja tiesi mitä on edessä.
oon nyt tässäkin raskaudessa mittaillut välissä sokereita että joko ne alkaa heitellä

Ja voin yhtyä muiden fiiliksiin tuosta pahoinvoinnista! Mulla ei oo aiemmissa raskauksissa ollut tän luokan pahoinvointia mitä nyt. Etenkin iltapv/ilta on kaikista pahinta. Tällä viikolla ehkä parina iltana vähän helpottanut, vaikka eilen oli kyllä taas huono en oo pyytänyt mitään lääkettä tähän kun tää olo tuli niin yllätyksenä ja aiemmin ei oo ollut näin pahaa, jotenkin tässä nyt sitten kärsinyt vaan. Imetän vielä elokuista, oon miettinyt voisko se olla syy tähän.

Mä en tähän päivään mennessä löytänyt hyviä äitiyshousuja, joko se alamahalle tuleva sauma puristaa mahaa tai sitten housut valuu koko ajan. Ajattelin mennä tän koko talven jossain äityssukkahousuissa ja neulemekossa. Tällä hetkellä käytän Lidlistä ostettuja paksuja ”sukkahousuja” jotka venyy eikä purista mahaa Tarvii kattella jos niitä tulis lisää myyntiin sinne.

ja sulla Minni oli tosi hyvät noi riskilukemat!
Mulla oli muistaakseni se down riski joku 3500 ja sit se seuraava joku alle 50000 ja se vika kans 100000. Oon noihin ihan tyytyväinen.
mulla oli elokuista odottaessa noi lukemat ”paljon alhaisemmat” varmaan vaikutti kun mulla oli se pappa-a arvo aika matala ja sen tähden oli ylimääräinen ultra missä katsottiin istukan toimintaa ja vauvan kasvua kun se matala arvo voi lisätä riskiä ainakin noihin. Terve lapsi saatiin enkä aio nytkään enempää murehtia noista lukemista kun kaikki vaikutti olevan hyvin vaikka ainahan se olis ihanne että ne lukemat olisi just kaikki siellä 100000.

Toi on muuten jännä miten toisissa paikoissa tarjotaan toi nipt ilmaiseksi kun taas esim täällä Pirkanmaan alueella sen saa vaan jos jää tosta seulasta kiinni.

 

Joo, täällä Turussa tosiaan sai automaattisesti halutessaan suoraan ilmaisen nipt-lähetteen. Tein sen muiden verikokeiden yhteydessä kätevästi. Mulla ei ennen sitä mitään seulaa ollut. Ihan kätevä systeemi!

En oikeastaan edes tiennyt ennen tätä viikkoa, että tää oli joku paikallinen juttu, että on ilmainen ja tarjolla tosta vaan.

 

Täällä Helsingissä mä en edes näe niitä riskilukuja mistään? Kirjeessä vaan oli kohonnutta riskiä ei ole. Muistelisin, et aiemmissa raskauksissa ne on merkattu siihen kirjeeseen.
Ehkä ihan hyvä niin

Mulla on tosiaan se suhtautuminen, et mikään ultra tai testi ei ikinä voi taata tervettä vauvaa. Mun kakkonen oli tosi vaikeasti sairas ja kuoli myöhemmin sairauteensa, mut siitä ei koko raskauden aikana ollut mitään viitteitä eikä edes heti syntymän jälkeen, vaan vasta vähän myöhemmin. Ja lisäks voi olla mitä vaan neuroepätyypillistä mitä on mahdotonta edes ultrasta tai nipt:stä tai edes istukkatesteistä saada selville. Eli jotenkin ajattelen että pitää olla valmis ottamaan vastaan ja rakastamaan lasta sellaisena kuin hän tulee.

Mä kysyin ton taustani takia tota mahdollisuutta nipt-tutkimukseen, mutta kuulemma siitä ei ois voinut selvittää kyseistä sairautta ja lisäksi kyseessä ei ollut periytyvä sairaus, ni uusiutumisen luokka on alle 1% ja ne sano, et kyllä ne tekee sen istukkabiopsian jos haluan, mutta ne ei suosittele sitä. Ni en sit mennyt.

Kyllä sitä aina välillä miettii vauvan terveyttä ja varmasti esim. nää pelon tunteet (siitä et sairastaminen vaikuttaa vauvaan) liittyy just mun traumaan tuon toisen lapseni kohdalla. Mut pakko vaan luottaa et kaikki menee hyvin koska se stressaaminen on paljon haitallisempaa


#12