totesin taas tänään ikävän tosiasian...

[Neith]

mä en todellakaan halua tietoisesti synnyttää vammaista lasta..
olen taas pitkin päivää kuunnellut naapurista kuuluvaa huutelua, äiti isi tulkaa hakemaan, äiti isi tulkaa, äiti isi missä te olette, ja huutelijana ei ole pieni lapsi, vaan n. 30-40v mies aina kun hän on ulkona niin sama huuto, ja kun hoitohenkilökunta koittaa saada hänet sisälle niin kiroilee ja pistää vastaan ja huutaa äitiä ja isiä :/
samaten kun on muita asukkeja katsonut niin.. on kaiken näköistä syndroomaa ja eri asteista sellaista... mutta eniten tätä ajatusta aiheuttaa se mies, se on niin pitkään kuin muistan niin sitä huutanut, liki joka päivä, monta kertaa päivässä...

 

[Tessa]

Mulla on vammainen lapsi. Mut se ei huutele äitiä, kun se ei osaa puhua... (Mä rakastan sitä, enkä aio laittaa mihkään laitokseen niin kauan kuin mussa henki pihisee.)

 

[Criminal Mind]

Jos vanhemmat ei halua niin silloin ei sais tehä. Musta on kans kamalaa että sit niitä pakataan johonkin laitokseen niinku joskus -50 luvulla :ashamed:

 

[joo]

Varmaksi en osaa sanoa, mutta vähän samat mietteet minulla. Olen synnyttänyt yhden enkelivauvan ja heti sen jälkeen ajattelin tietysti, että kaikki syntyvät vauvat otan vastaan ilolla. Kun aikaa on jo hieman kulunut, en enää ole varma. En välttämättä jaksaisi hoitaa lasta lopun elämääni. Varmasti häntä rakastaisin, mutta oma elämä jäisi elämättä.

Eikä minusta ole lapsen kannaltakaan järkevää tieten tahtoen synnyttää häntä vaikeasti vammaisena, joka ei tule koskaan omillaan pärjäämään. Mikä hätä mahtaakaan syntyä, kun vanhemmmista aika jättää...

 

[Neith]

Jos vanhemmat ei halua niin silloin ei sais tehä. Musta on kans kamalaa että sit niitä pakataan johonkin laitokseen niinku joskus -50 luvulla :ashamed:

no mihin muuallekkaan laitetaan aikuinen joka tarvitsee jatkuvaa avustusta?
sehän siinä onkin, kun vaikka pärjäisi sen lapsen kanssa, myös silloin kun tarvitaan fyysistä voimaa.. niin mites aikuinen mies? tai nainen? vanhemmilla ikää alkaa olemaan jo siinä vaiheessa kun se lapsi on 20-40v

 

[Criminal Mind]

Jos vanhemmat ei halua niin silloin ei sais tehä. Musta on kans kamalaa että sit niitä pakataan johonkin laitokseen niinku joskus -50 luvulla :ashamed:

no mihin muuallekkaan laitetaan aikuinen joka tarvitsee jatkuvaa avustusta?
sehän siinä onkin, kun vaikka pärjäisi sen lapsen kanssa, myös silloin kun tarvitaan fyysistä voimaa.. niin mites aikuinen mies? tai nainen? vanhemmilla ikää alkaa olemaan jo siinä vaiheessa kun se lapsi on 20-40v

Niin niin, siis tarkotin että parempihan se ois sitten jo alkutekijöissään olla tekemättä. Tiiän että kuulostan kamalalle :ashamed:

 

[Non compos mentis]

Kolmannessa raskaudessani (1 lapsi oli jo, 1 km) minut valtasi kamala tunne siitä, että kaikki ei ole hyvin. Olin ahdistunut ja masentunut alusta alkaen, mietin miten selviän, jos kaikki ei ole kuten pitää. Eräänä päivänä alkoi runsas vuoto ja kättärillä ultrassa kertoivat sydämen lopettaneen sykkimisen kohdussani. Olen sen jälkeen tavoistani poiketen ajatellut, että ehkä kyseessä olisi ollut jollakin tapaa sairas lapsi ja näin säästyimme molemmat kokemasta vaikeita aikoja.

Km teki minut kyllä surulliseksi. Kuopus ilmoitti kiinnittymisestään limakalvoilleni vain yhden kierron perään. Onkin ollut todella terve lapsi. Että jos ennakkoaavistuksiin uskoo, kohtaloon tai sen sellaiseen... Toisaalta, olenhan minä esikoisenkin kanssa pärjännyt, jolla on kroonisia terveysongelmia sekä oppimisvaikeuksia.