Tosta matkustelemisesta ulkomailla

Mä en koskaan viitsisi lähteä ulkomaille pienten lasten kanssa.En jaksais juosta niiden perässä,syöttää,pukea ym....Mites sä siellä rannallakin makoilet ja muutenkin rentoudut? Okei maisemat on erit,mut työtä se olis sielläkin. :$ Ennemmin odotan että lapset ovat jo vähän isompia eivätkä mitään taapero/sylivauva ikäisiä ja muistavatpahan hekin matkasta jotain kun ikääkin on jo riittävästi kertynyt. =)

 

juu.. ei mekään vauva/taaperoaikoina käyty. ei siinä ois varmaan pystynyt yhtään rentoutumaan itse..
lapset oli 3,5v ja 7v kun sitten käytiin.. todella hyvin meni reissu. kaikki nautittiin lomasta täysin siemauksin.. =)

 

Me nyt ei olla naiden pienten kanssa kierrelty kuin naita naapurimaita, muttakieltamatta minua piristaa jo maisemien vaihdos ja (meidan tapauksessa) sukulaisten ja tuttujen tapaaminen. Kieltamatta nuo arkirutiinit on vieraassa paikassa jopa hankalampia kuin kotona, mutta kun taas muuta piristysta saa reissusta niin on se sitten sen arvoista. Nyt haaveillaan etta paastaisiin ensitalvena jonnekin pidemmallekin, toivottavasti onnistuu.

En tietenkaan odota etta rantalomailu lastan kanssa olisi yhta vapaata ja rentoa kuin ennen, mutta uskon etta mukavaa vaihtelua ja piristysta silti. Meilla siis muksut 2v ja vahan alle 1v nyt.

Mutta niin, jokaisella on oma makunsa.

 

me mennään kun on ulkomailla sukulaisia, sinne vaan lapset hoitoon kun lähdetää bilettään tai jos muuten halutaan rentoutua miehen kans. =)

 

me on matkusteltu lapsetkin huomioonottaen ja vauvan kanssa ei matkusteltu ulkomaille (mitä nyt nuorin oli puolivuotias ekalla Ruotsin juna-auto-laivareissulla ja kakkonen taisi lentää Ruotsiin alle 1 v hänkin), mutta parivuotiaana ovat olleet jo ulkomailla kaikki viimeistään. parivuotiaan kanssa on lennetty määränpäähän, vuokrattu auto tai matkattu junalla. ja lasten kanssa on tullut tehtyä asioita joita ei välttämättä muuten eli huvi- ja teemapuistoja ja eläinpuistoja on kierrelty yms.
rannalla en makoilisi ilman lapsiakaan

 

Me käytiin Teneriffalla esikoisen ollessa 2v4kk. Matka meni erittäin hyvin, ja oli todellakin LOMA! Rannalla oltiin jokapäivä, ei tarvinnut juosta perässä ja kiristää hampaita. =)

 

Kuopus oli 2-vuotias kun aloimme taas reissata ja sen jälkeen on tehty joka vuosi 4 vko- 2 kk pituinen matka =) lasten perässä saa juosta joka tapauksessa siinä jossain vaiheessa, sen voi tehdä ihan hyvin myös ulkomailla! IHan rantalomille ei olla menty, autolla ajeltu pitkin poikin,joten meidän lapsille 1000 kilsan automatka on ihan keskilyhyt

 

Mutta johan se ympäristön muutos ja kotitöiden kotiin jättäminen tekee siitä loman,vaikka muut rutiinit lapsen kanssa säilyykin (syötöt,vaipanvaihdot,vahtiminen ym....)

 

Eipä ole ollut ongelmaa tuosta asiasta kun on rahat tungettu remontteihin silloin kun lapsi oli pieni.. totta tosin on se, että lapsi harvemmin muistaa mitään vielä pienenä, eipä meidänkään lapsonen varmaan muista että iskä ja äiskä raahasivat hänet katsomaan legendaarista Manhattan Transferiä, mutta tulipa tuokin tehtyä. Nyt kun on tuo kouluikäinen niin sormet syyhyää matkaesitteitä selaillessa.. eli siis samaa mieltä olen, kannattaa odottaa hiukan että lapsikin kasvaa..

 

Me ollaan reissattu esikoisen kanssa jonkin verran, ns. rantalomalla oltiin kun esikoinen oli täyttämässä 3v.
Nyt lähdetään syyskuun alussa Kreikkaan silloin ne on 5v ja 1,5 v.

Kyllä kaikki liikkeellä olo ja matkustelu aina kotiolot voittaa!


Emmä ajattele että sitä hoitamista, pukemista, vahtimista yms. olis yhtään sen enempää ulkomailla kuin kotimaassakaan.
Se on vaan ulkomailla mukavampaa B)

 

Meille matkustelu on elamantapa. Lasten on vaan tultava mukana

 

\

Eipä ole ollut ongelmaa tuosta asiasta kun on rahat tungettu remontteihin silloin kun lapsi oli pieni.. totta tosin on se, että lapsi harvemmin muistaa mitään vielä pienenä, eipä meidänkään lapsonen varmaan muista että iskä ja äiskä raahasivat hänet katsomaan legendaarista Manhattan Transferiä, mutta tulipa tuokin tehtyä. Nyt kun on tuo kouluikäinen niin sormet syyhyää matkaesitteitä selaillessa.. eli siis samaa mieltä olen, kannattaa odottaa hiukan että lapsikin kasvaa..

Toisaalta, miksi lapsen pitäisi muistaa jotenkin kauhean pitkään mitä hänelle siellä reissussa tapahtuu?Eihän sitä muista muutakan ihan pienen lapsen elämän tapahtumia ja silti voi olla mukavaa ja kivaa. JA SITTEN se seikka, että kun lapsen koulu alkaa, rajoittuu erittäin paljon se, miten ja milloin voi reissata =)

 

me käytiin ekan kerran ku poika oli 2v ja tyttö 7kk ja hyvin meni!lapset nautti ja vanhemmat nautti,vaikka loma ei ollutkaan samanlaista mitä ennen mut kyllä suosittelen!taas haaveena lähteä kauaks lämpimään...tammikuussa ois tarkotus taas lähteä!

 

Meillä lapsi on ollut mukana jokaisella reissulla vauvaikäisestä alkaen (eka reissulla hän oli vielä vatsassa). Koskaan ei ole ollut tunnetta,että häntä pitäisi olla koko ajan vahtimassa, vaan oikealla asenteella homma on sujunut joka paikassa yhtä rennosti. Ja kun lapsi on tottunut paljon matkustamaan,niin sopeutuminen uuteen ympäristöön käy nyt isompanakin ihan luonnostaan. Lisäksi reissaaminen antaa hyvää motivaatiota vieraiden kielten opiskeluun koulussa!

 

\

\

Eipä ole ollut ongelmaa tuosta asiasta kun on rahat tungettu remontteihin silloin kun lapsi oli pieni.. totta tosin on se, että lapsi harvemmin muistaa mitään vielä pienenä, eipä meidänkään lapsonen varmaan muista että iskä ja äiskä raahasivat hänet katsomaan legendaarista Manhattan Transferiä, mutta tulipa tuokin tehtyä. Nyt kun on tuo kouluikäinen niin sormet syyhyää matkaesitteitä selaillessa.. eli siis samaa mieltä olen, kannattaa odottaa hiukan että lapsikin kasvaa..

Toisaalta, miksi lapsen pitäisi muistaa jotenkin kauhean pitkään mitä hänelle siellä reissussa tapahtuu?Eihän sitä muista muutakan ihan pienen lapsen elämän tapahtumia ja silti voi olla mukavaa ja kivaa. JA SITTEN se seikka, että kun lapsen koulu alkaa, rajoittuu erittäin paljon se, miten ja milloin voi reissata =)

No meidän perheessä se on äiti joka eniten rajoittaa muidenkin vapaa-aikaa typerällä työrytmillään, mutta siltikin olen sitä mieltä, että ihan kiva kun rahat tuhlattiin aikoinaan remontteihin ja nyt ne voidaan tuhlata sit vaikkapa matkusteluun meidän perheessä. Toki jos olis ollut rahaa vielä remppaamisen lisäksi matkustella niin olishan se kivaa ollut, ehkä.. onhan sitä muutamatkin Suomenmaan nähtävyydet tullut käytyä paremman puutteessa vaikka lapsi ei ole ollut kouluikäinen. Siltikin tosin henkilökohtaisesti taivun edelleen ap:n ideologiaan tässä asiassa..

 

Mekin ollaan surutta matkailtu pienten lasten kanssa. Ekan kanssa käytiin Sloveniassa kun hän oli puolivuotias, ja seuraavana kesänä Latviassa, ja seuraavana Bulgariassa.

Toisen synnyttyä vajaa vuosi sitten ollaan jo ehditty pitkäksi viikonlopuksi Brysseliin. Kesällä mennään muutamaksi vikoksi Englantiin.

Ei niitä lomia vietetä vaan lasten takia, vaan myös aikuiset kaipaavat ainakin meidän perheessä virkistystä. Sama kai se on sille, muistaako lapset matkaa myöhemmin vai eivät.

 

\

Mekin ollaan surutta matkailtu pienten lasten kanssa. Ekan kanssa käytiin Sloveniassa kun hän oli puolivuotias, ja seuraavana kesänä Latviassa, ja seuraavana Bulgariassa.

Toisen synnyttyä vajaa vuosi sitten ollaan jo ehditty pitkäksi viikonlopuksi Brysseliin. Kesällä mennään muutamaksi vikoksi Englantiin.

Ei niitä lomia vietetä vaan lasten takia, vaan myös aikuiset kaipaavat ainakin meidän perheessä virkistystä. Sama kai se on sille, muistaako lapset matkaa myöhemmin vai eivät.

minun pitää sanoa että en minäkään kaikista aikuisenakaan tekemistä matkoistani muista kaikkia yksityiskohtia. Eikä sitä muutenkaan kaikkea elämästään muista eikä tarvitse muistaa.
Mutta jo parivuotias nauttii reissaamisesta ja vaikka ei sitten muistakaan/opikaan että olikos se joku kirkko goottilaista vai barokkityyliä vai mitä (on muuten aikuisiakin jotka ei tuollaisia asioita paina mieleensä) ja olikos se mikä patsas minkä aukion keskellä yms, niin varmaan matkasta saa jo irti. ainakin pikkuhiljaa kasvaa siihen ajatukseen että on erilaisia ihmisiä eri maissa, jotka puhuvat eri kieltä, syövät kenties erilaista ruokaakin (mutta mäkkärihän hätävaraksi löytyy vaikka kiinasta!) jne.
matkat sekä lapset että aikuisen ehdolla eli jokaiselle jotakin, se on meidän perheeen tyyli eli isälle tekniikan museota ja sellaista, lapsille ja isälle joku huvipuisto, äidille joku taidemuseo ja sitten koko perheelle ne muut nähtävyydet ja museot ja itseasiassa koko perhe kaikissa mukana ja lapsetkin on tottuneet jo pienestä tallustelemaan museoissakin ja katselemaan vaikka kirkkojen lasi-ikkunoita yms ja äiti on vanhoilla päivillä päässyt/joutunut huvipuistoihin vaikka vieläkin jättää hurjimmat härvelit väliin ja menee niiin joihin lasten kanssa pakko eli vuoristoradoillekin on tullut mentyä sitten 45 täytettyään!

 

me lähdetään 2 viikon päästä... lapset on 1v1kk ja 2v11kk mun vanhemmat tulee mukaan ns. lapsenvahdiksi

 

Mekin ollaan matkuseltu lasten kanssa. Välillä lyhyempiä matkoja, välillä sitten pidemmälle. Mutta yhdeltäkään lomalta ei olla tultu stressaantuneena takaisin, kaikilla on ollut tosi kivaa! Matkalla täytyy totta tosiaan ottaa huomioon lasten rytmi eikä itseään pääse toteuttamaan niinkuin haluaisi, mutta meillä ainakin kaiken on korvannut kiireetön yhdessä olo ja uuden kokeminen. Nyt tyttömme ovat 5v ja 7v ja he toivovat uusia matkoja. Vauva on 3kk ikäinen ja nyt onkin tutustuttava, miten helppoa on 5 hengen perheenä matkustelu - kaikki paketit kun tuntuvat olevan kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle...