V
vierailija
Vieras
Torinon tuomiokirkossa Pohjois-Italiassa säilytetään kangasta, jota pyhiinvaeltajat ovat perinteisesti kunnioittaneet Jeesuksen käärinliinana. Viime vuosikymmeninä sen taustaa on selvitelty sekä luonnontieteiden että historiantutkimuksen menetelmillä.
Noin neljän metrin mittaisella pellavakankaalla näkyy melko hämärästi miehen hahmo, sekä selkäpuoli että etupuoli. Ruumiissa näkyvät kidutuksen jäljet: naulanjäljet ranteissa ja jalkaterissä, pistohaava kyljessä sekä haavoja päässä. Kankaassa on pieniä jäämiä veripisaroista.
Vammat vastaavat niitä, jotka Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa syntyivät. Ne ovat muutoin tyypillisiä roomalaisten väkivaltaiselle teloitusmenetelmälle, mutta pään haavat sopivat yhteen Jeesuksen piikkikruunun kanssa. Sellainen ei kuulunut tavallisiin tapoihin.
Torinon käärinliinaa on epäilty 1300-luvulla valmistetuksi väärennökseksi. Eikä ihme, sillä kangas tuotiin pyhiinvaeltajien nähtäväksi Ranskan Lireyssä 1300-luvun puolivälissä – ilman selvyyttä, miten se oli sinne päätynyt. Toisaalta uusimmissa tutkimuksissa se on ajoitettu lähelle Jeesuksen aikaa.
Kuva on negatiivi, mikä paljastui vasta vuonna 1898. Tuolloin italialainen harrastajavalokuvaaja Secondo Pia sai luvan kuvata käärinliinaa – ja lasilevylle piirtyneessä negatiivikuvassa kasvot olivat paljon selvemmät kuin itse kankaassa.
– Käärinliinan todellinen olemus on paljastunut vasta nykyaikaisen ja monialaisen huippututkimuksen kautta, sanoo Juha Hiltunen.
– Kun näitä tieteellisiä tutkimuksia on tehty, vastustusta on tullut paljon enemmän kirkollisista piireistä kuin skeptikkojen puolelta.
Hiltusen kirja Valokuva Jeesuksesta (2019) on tuorein suomenkielinen teos aiheesta. Hiltunen itse on antropologian dosentti Oulun yliopistossa, akateemiselta taustaltaan kulttuurihistorioitsija ja antropologi.
Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeissa kerrotaan, että Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen kalliohaudasta löytyi käärinliina ilman ruumista. Matteus ja Markus puolestaan eivät mainitse tätä lainkaan. Mihin käärinliina päätyi, sitä Uudessa testamentissa ei kerrota.
Ajoitus ei ole ihan helppoa
Vuonna 1988 Torinon käärinliinalle tehtiin radiohiiliajoitus, joka sai runsaasti kansainvälistä julkisuutta. Sen perusteella käärinliina ajoitettiin 1300-luvulle.
Myöhemmin ajoitusta on kritisoitu, koska kankaaseen on voinut ajan mittaan kiinnittyä uudempaa ainetta. Mahdollista on Hiltusen mukaan sekin, että kangasta on huolellisesti ja lähes näkymättömästi korjattu keskiajalla – ja näytepalan leikkaaja on osunut juuri tällaiseen kohtaan.
Tuoreimman ajoitustutkimuksen on tehnyt italialainen tutkimusryhmä. Tulokset on julkaistu Heritage-tiedejulkaisussa vuonna 2022. Tässä tutkimuksessa Torinon käärinliinan pellavanäyte sopi parhaiten yhteen sellaisen pellava-aineksen kanssa, joka on peräisin Kuolleenmeren rannalla sijaitsevasta Masadan linnoituksesta ja ajoitettu noin vuosien 55 ja 75 välille. Ajoitus osuu siis hyvin lähelle Jeesuksen kuolemaa noin vuonna 30.
– (Torinon käärinliinan) hiili-14-ajoituksen tulokset ovat kiistanalaisia etenkin tekstiilin todennäköisen hiilikontaminaation vuoksi. Sen merkitys ei ole vähäinen, arvioidaan Heritage-julkaisun artikkelissa.
Aiemmin 2000-luvun kuluessa käärinliinan ikää on selvitetty useaan otteeseen sellaisilla menetelmillä, joita käytetään vanhojen pellavakankaiden ajoittamisessa. Tulokset ovat vaihdelleet suunnilleen välillä 300 eaa.–400 jaa.
Pyhäinjäännös ryöstösaaliina?
Osa käärinliinan vaiheista tunnetaan hyvin, osa huomattavasti huonommin. Jos Jeesuksen läheiset ottivat käärinliinan talteen, heillä oli hyvät syyt piilotella sitä varkailta ja vastustajilta.
Myöhemmin käärinliina vaikuttaa päätyneen Jerusalemista pohjoiseen päin: Syyrian Antiokiaan ja sen jälkeen Edessaan. Molemmat kaupungit olivat aikansa merkittäviä metropoleja ja sijaitsevat nykyisen Turkin alueella.
Bysantin keisarikunnan kansallisaarre oli kankainen Mandylion, "käsittä tehty" Kristuksen kuva ja Kristus-ikonien esikuva. Se siirrettiin Konstantinopoliin vuonna 944 Edessasta, jossa sitä oli säilytetty satoja vuosia.
Konstantinopolin ryöstössä vuonna 1204 Mandylion katosi jäljettömiin. Yksi arvelu on, että se olisi päätynyt Venetsian dogen laivaan, joka sittemmin upposi.
Hiltunen kertoo kirjassaan, että viime aikoina useat käärinliinan vaiheita tutkineet historioitsijat ovat päätyneet sille kannalle, että Mandylion on sama kangas, joka nykyään tunnetaan Torinon käärinliinana.
Vuonna 1355 ritari Geoffrey de Charny toi käärinliinan pyhiinvaeltajien nähtäväksi pienessä kirkossa, jonka hän oli rakennuttanut Lireyn kylään. Hänen puolisonsa oli Jeanne de Vergy. Tämän esi-isä Othon de la Roche osallistui Konstantinopolin ryöstöön ja on vahvin epäilty Mandylionin haltuunottajaksi.
Myöhemmin käärinliina päätyi Savoijin ruhtinassuvulle, joka vuonna 1578 sijoitti sen Torinon tuomiokirkkoon. Suvun jälkeläisiin kuului yhdistyneen Italian viimeinen kuningas Umberto II, joka joutui maanpakoon vuonna 1946 ja kuoli vuonna 1983. Hän määräsi testamentissaan, että käärinliinan omistaa Vatikaani ja sitä on säilytettävä Torinossa.
www.mtvuutiset.fi
Torinon käärinliinan kuva erikoisine yksityiskohtineen löytyy myös huomattavasti keskiaikaa vanhemmissa kuvissa.
Kankaan kangas, punontatapa, siitepöly-, kasvi- ja siemenjäämät, sekä siinä oleva AB+ veri ja ristiinnaulitun kuvajaisen orjantappurakruunun, naulojen, rintapiston, roomalaisten ruoskan pistojäljet sekä ulkonäkö täsmäävät noin 2000-vuotta sitten kuolleen juutalaiseen Jeesus Kristus Nasaretilaiseen.
Noin neljän metrin mittaisella pellavakankaalla näkyy melko hämärästi miehen hahmo, sekä selkäpuoli että etupuoli. Ruumiissa näkyvät kidutuksen jäljet: naulanjäljet ranteissa ja jalkaterissä, pistohaava kyljessä sekä haavoja päässä. Kankaassa on pieniä jäämiä veripisaroista.
Vammat vastaavat niitä, jotka Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa syntyivät. Ne ovat muutoin tyypillisiä roomalaisten väkivaltaiselle teloitusmenetelmälle, mutta pään haavat sopivat yhteen Jeesuksen piikkikruunun kanssa. Sellainen ei kuulunut tavallisiin tapoihin.
Torinon käärinliinaa on epäilty 1300-luvulla valmistetuksi väärennökseksi. Eikä ihme, sillä kangas tuotiin pyhiinvaeltajien nähtäväksi Ranskan Lireyssä 1300-luvun puolivälissä – ilman selvyyttä, miten se oli sinne päätynyt. Toisaalta uusimmissa tutkimuksissa se on ajoitettu lähelle Jeesuksen aikaa.
Kuva on negatiivi, mikä paljastui vasta vuonna 1898. Tuolloin italialainen harrastajavalokuvaaja Secondo Pia sai luvan kuvata käärinliinaa – ja lasilevylle piirtyneessä negatiivikuvassa kasvot olivat paljon selvemmät kuin itse kankaassa.
– Käärinliinan todellinen olemus on paljastunut vasta nykyaikaisen ja monialaisen huippututkimuksen kautta, sanoo Juha Hiltunen.
– Kun näitä tieteellisiä tutkimuksia on tehty, vastustusta on tullut paljon enemmän kirkollisista piireistä kuin skeptikkojen puolelta.
Hiltusen kirja Valokuva Jeesuksesta (2019) on tuorein suomenkielinen teos aiheesta. Hiltunen itse on antropologian dosentti Oulun yliopistossa, akateemiselta taustaltaan kulttuurihistorioitsija ja antropologi.
Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeissa kerrotaan, että Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen kalliohaudasta löytyi käärinliina ilman ruumista. Matteus ja Markus puolestaan eivät mainitse tätä lainkaan. Mihin käärinliina päätyi, sitä Uudessa testamentissa ei kerrota.
Ajoitus ei ole ihan helppoa
Vuonna 1988 Torinon käärinliinalle tehtiin radiohiiliajoitus, joka sai runsaasti kansainvälistä julkisuutta. Sen perusteella käärinliina ajoitettiin 1300-luvulle.
Myöhemmin ajoitusta on kritisoitu, koska kankaaseen on voinut ajan mittaan kiinnittyä uudempaa ainetta. Mahdollista on Hiltusen mukaan sekin, että kangasta on huolellisesti ja lähes näkymättömästi korjattu keskiajalla – ja näytepalan leikkaaja on osunut juuri tällaiseen kohtaan.
Tuoreimman ajoitustutkimuksen on tehnyt italialainen tutkimusryhmä. Tulokset on julkaistu Heritage-tiedejulkaisussa vuonna 2022. Tässä tutkimuksessa Torinon käärinliinan pellavanäyte sopi parhaiten yhteen sellaisen pellava-aineksen kanssa, joka on peräisin Kuolleenmeren rannalla sijaitsevasta Masadan linnoituksesta ja ajoitettu noin vuosien 55 ja 75 välille. Ajoitus osuu siis hyvin lähelle Jeesuksen kuolemaa noin vuonna 30.
– (Torinon käärinliinan) hiili-14-ajoituksen tulokset ovat kiistanalaisia etenkin tekstiilin todennäköisen hiilikontaminaation vuoksi. Sen merkitys ei ole vähäinen, arvioidaan Heritage-julkaisun artikkelissa.
Aiemmin 2000-luvun kuluessa käärinliinan ikää on selvitetty useaan otteeseen sellaisilla menetelmillä, joita käytetään vanhojen pellavakankaiden ajoittamisessa. Tulokset ovat vaihdelleet suunnilleen välillä 300 eaa.–400 jaa.
Pyhäinjäännös ryöstösaaliina?
Osa käärinliinan vaiheista tunnetaan hyvin, osa huomattavasti huonommin. Jos Jeesuksen läheiset ottivat käärinliinan talteen, heillä oli hyvät syyt piilotella sitä varkailta ja vastustajilta.
Myöhemmin käärinliina vaikuttaa päätyneen Jerusalemista pohjoiseen päin: Syyrian Antiokiaan ja sen jälkeen Edessaan. Molemmat kaupungit olivat aikansa merkittäviä metropoleja ja sijaitsevat nykyisen Turkin alueella.
Bysantin keisarikunnan kansallisaarre oli kankainen Mandylion, "käsittä tehty" Kristuksen kuva ja Kristus-ikonien esikuva. Se siirrettiin Konstantinopoliin vuonna 944 Edessasta, jossa sitä oli säilytetty satoja vuosia.
Konstantinopolin ryöstössä vuonna 1204 Mandylion katosi jäljettömiin. Yksi arvelu on, että se olisi päätynyt Venetsian dogen laivaan, joka sittemmin upposi.
Hiltunen kertoo kirjassaan, että viime aikoina useat käärinliinan vaiheita tutkineet historioitsijat ovat päätyneet sille kannalle, että Mandylion on sama kangas, joka nykyään tunnetaan Torinon käärinliinana.
Vuonna 1355 ritari Geoffrey de Charny toi käärinliinan pyhiinvaeltajien nähtäväksi pienessä kirkossa, jonka hän oli rakennuttanut Lireyn kylään. Hänen puolisonsa oli Jeanne de Vergy. Tämän esi-isä Othon de la Roche osallistui Konstantinopolin ryöstöön ja on vahvin epäilty Mandylionin haltuunottajaksi.
Myöhemmin käärinliina päätyi Savoijin ruhtinassuvulle, joka vuonna 1578 sijoitti sen Torinon tuomiokirkkoon. Suvun jälkeläisiin kuului yhdistyneen Italian viimeinen kuningas Umberto II, joka joutui maanpakoon vuonna 1946 ja kuoli vuonna 1983. Hän määräsi testamentissaan, että käärinliinan omistaa Vatikaani ja sitä on säilytettävä Torinossa.
Onko Torinon käärinliina aito vai erinomainen väärennös?
Osa käärinliinan vaiheista tunnetaan hyvin, osa huomattavasti huonommin.
Torinon käärinliinan kuva erikoisine yksityiskohtineen löytyy myös huomattavasti keskiaikaa vanhemmissa kuvissa.
Kankaan kangas, punontatapa, siitepöly-, kasvi- ja siemenjäämät, sekä siinä oleva AB+ veri ja ristiinnaulitun kuvajaisen orjantappurakruunun, naulojen, rintapiston, roomalaisten ruoskan pistojäljet sekä ulkonäkö täsmäävät noin 2000-vuotta sitten kuolleen juutalaiseen Jeesus Kristus Nasaretilaiseen.
