No, ei niitä ydinvoimaloitakaan voi keskenään kaikilta osin verrata, kun niillä on ihan erilaiset toimintaperiaatteet. Tshernobl oli neukkujen omaa, jopa heidän itsensä sittemmin käytöstä jättämää RMBK-1000-tyyppiä. Fukushimassa ovat BWR-tyyppisiä.
Ne toimivat eri tavalla ja niillä on erilaiset jäähdytysjärjestelmät, joten riskitkin ovat erilaisia.
Ternobylin ydinvoimalaitoksen suunnittelussa ei noudatettu ydinturvallisuuden perusperiaatteita. Nykyisin rakennetut uudet kevytvesireaktorit ovat immuuneja monille Ternobylin onnettomuudelle välttämättömänä edellytyksenä olleille ominaisuuksille ja puutteille. Toisaalta grafiittihidasteisia reaktoreita oli Neuvostoliiton lisäksi runsaasti käytössä muuallakin, mm. Britannian Magnox-tyyppiä, mutta niiden jäähdytysaineena on kaasu, ei vesi. Ternobylin ydinvoimalaitoksen reaktorit olivat RBMK-tyyppiä, joka oheisessa kaaviossa esitetään oikealla. Vertailun vuoksi vasemmalla on vakiintuneita turvallisuusominaisuuksia soveltava kevytvesireaktori (LWR, light water reactor). Tärkeimmät onnettomuuteen suoraan vaikuttaneet tekniset erot olivat (numerot viittaavat kaavioon):
Turvallisuuteen vaikuttavat erot Ternobylin RBMK-reaktorin ja maailmalla tavanomaisen kevytvesireaktoria (LWR, light water reactor) käyttävän korkean ydinturvallisuuden voimalaitoksen välillä. Numerot viittaavat tekstiin.RBMK-reaktorissa hidastinaineena käytettiin tulenarkaa grafiittia (kuvassa punaisella). Grafiitin syttyminen palamaan mahdollisti tulipalon, jonka nostama savu kuljetti reaktorisydämen radioaktiivisia aineita ympäristöön. Grafiitti osoittautui erittäin vaikeaksi sammuttaa ja se paloi useita päiviä onnettomuuden alun jälkeen. Kevytvesireaktoreissa sitä vastoin hidastinaineena on vesi. Reaktori ja koko reaktorirakennus pidetään vapaana kaikista syttyvistä aineista.
RBMK-reaktorissa on tietyillä tehoalueilla ns. positiivinen aukkokerroin. Tämä tarkoittaa, että reaktorissa kiertävän veden tiheyden laskiessa lämpölaajenemisen tai kiehumisen takia reaktorin teho pyrkii kasvamaan. Tämä mahdollisti hallitsemattoman tehopiikin, joka oli onnettomuuden suoranainen fysikaalinen syy. Kevytvesireaktorit ovat fysikaalisilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että aukkokerroin on kaikilla tehoalueilla aina negatiivinen. Nopeat tehopiikit eivät ole mahdollisia koska veden lämpölaajeneminen vaimentaa reaktiota.
RBMK-reaktorin säätösauvakoneistossa oli suunnitteluvirhe: sauvojen laskeminen reaktoriin tapahtui hitaasti ja kesti nopeimmillaankin 18-20 sekuntia, joten tehoa korjaavat toimenpiteet vaikuttivat viiveellä. Lisäksi sauvojen kärjissä oli grafiittia, mikä johti siihen että sauvojen työntäminen reaktoriin ensin kiihdytti reaktoria. Kevytvesireaktorien säätösauvat on suunniteltu nopeaan pikapysäytykseen. Säätösauvojen vähäinenkin työntäminen reaktoriin riittää vaimentamaan reaktiota.
RBMK-reaktoreita ei ole varustettu lainkaan ilmatiiviillä suojarakennuksella. Nykyisin rakennettavat uudet ydinvoimalaitokset varustetaan aina ilmatiiviillä suojarakennuksella.