Toivottavasti minusta ei tule vanhempieni kaltainen; että auttaisin vain yhtä lapsistani

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kakkonen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kakkonen

Vieras
Minä en saa apua kuin todella tiukassa tilanteessa, sisartani sen sijaan paapotaan joka päivä... Milloin lasten, milloin elukoiden hoidossa. Minä kuulema olen niin vahva, että pärjään omin avuinkin... Näin onkin, mutta koen silti epäreiluksi sen, että silloin harvoin kun apua oikeasti tarvitsen, minun täytyy lähes anella, kun taas siskoni vain hieman vihjaa ja heti on apu paikalla.

Olen jäänyt ihan selkeästi kakkoseksi vanhemmilleni ja teen kaikkeni, etten itse toista samaa virhettä omien lasteni kohdalla.

ps. kyse ei todellakaan ole vastavuoroisuudesta, sillä siskoni perhe ei järin vanhempiani auta (heille vanhempien apu taas on itsestäänselvyys)
 
Mulla on ollut vähän saman tapainen tilanne, tosin mun ei ole tarvinnut apua vanhemmiltani anella. En vaan ole viitsinyt pyytää kovin usein - varsinkaan lastenhoitoapua - ja silloinkin vain tosi tarpeeseen. Siskoni lapset kun olivat niin usein mummolassa, että ajattelin vanhempieni tarvitsevan välillä aikaa ilman lapsenlapsiakin. Mutta en mä ole pitänyt sitä mitenkään pahana asiana, sillä mä nyt vaan olen ollut meistä sisaruksista se vahvempi, joka puree hammasta ja menee kiviseinästä läpi tilanteessa, jossa siskoni tarvitsee muiden apua.

Varmaan tulen toimimaan omien lasteni suhteen samalla tavalla kuin vanhempani ovat toimineen mun ja siskoni kohdalla. Mitään aneluita en odota, mutta tuen enemmän sitä, joka tukea enemmän tarvitsee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Mutta en mä ole pitänyt sitä mitenkään pahana asiana, sillä mä nyt vaan olen ollut meistä sisaruksista se vahvempi, joka puree hammasta ja menee kiviseinästä läpi tilanteessa, jossa siskoni tarvitsee muiden apua.

Samanlainen hampaiden purija minäkin olen, mutta silti minusta olisi kiva että jos esim. makaan sairaana kotona ja mies töissä, vanhempani tulisivat auttamaan eivätkä vain puhelimen välityksellä vointiani voivottelisi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Samanlainen hampaiden purija minäkin olen, mutta silti minusta olisi kiva että jos esim. makaan sairaana kotona ja mies töissä, vanhempani tulisivat auttamaan eivätkä vain puhelimen välityksellä vointiani voivottelisi...
Ymmärrän. Mä toivon, että mun lapseni pyytävät multa apua, jos sitä tarvitsevat. Ja uskon, että pyytävätkin....ovat nimittäin oppineet, että jos jotain multa haluaa, pitää sanoa se ääneen :D

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
ovat nimittäin oppineet, että jos jotain multa haluaa, pitää sanoa se ääneen :D

Kuitenkin äitinä tajuat jos lapsesi olisi todella avun tarpeessa, eikö niin? Että jos on esim. kova flunssa ja lapsia hoidettavana, tyhmempikin tajuaa että konkreettinen apu olisi paikallaan. Ilman anelua tai pyytämistä.
 
Joissakin asioissa miehen vanhemmilla samaa ollut, mutta ovat meitäkin kyllä auttaneet lasten kanssa. Itselle ei väliä, mutta mies oli pitkän aikaa se viimeisin jonossa ja varmasti tuntui. Tietyissä asioissa vanhemmat sisarukset saavat avun, mutta meille sitä ei pystytä antamaan.
Itse olen saanut apua vanhemmilta, mutta tilanteenikin on eri kuin sisaruksella. En kuitenkaan epäile, etteikö hän tule saman avun saamaan ja varmasti myös minultakin.

Olen sanonut siitä miehelleni ja neuvonut sanomaan vanhemmilleen miltä se tuntuu. On joistakin asioista näin tehnyt ja kovin olivat vanhemmat pahoillaan, mutta milläs niitä enää korjaa. Mutta ainakin tajuavat mitä käytöksellään aiheuttaneet/aiheuttavat.
 
Täälläkin yksi "kakkonen" (vaikka lapsista olen oikeista ykkönen, eli ensimmäinen). Pikkusisarella ei ole vielä lapsia, vaan hän yrittää kovasti saada opiskelut alkuun. Itselläni on kaksi pientä lasta ja toivoisin pääseväni vielä opiskelemaankin. Isäni arvostaa koulutusta ylitse kaiken muun. Mut on tyystin hylätty ja tämä johtuu kuulemma "omista valinnoistani" (eli siis lapsistani).

Ollaan oltu tosi tiukoilla välillä, kun olen ollut hoitovapaalla ja isäni on ainoa, joka olisi meitä silloin voinut taloudellisesti auttaa. Hän vain kieltäytyi auttamasta (toki jokainen saa päättää mitä rahoillaan tekee, mutta kyse olisi ollut lainasta). Siskolleni hän osti kesällä auton ja maksoi useamman kuukauden vuokran, jotta sisko pääsee ulkomaille...

Mutta en valita! Olen ylpeä siskostani, enkä koe itsekään tehneeni mitenkään vääriä valintoja! Isä vaan on täysi mu***u! :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kuitenkin äitinä tajuat jos lapsesi olisi todella avun tarpeessa, eikö niin? Että jos on esim. kova flunssa ja lapsia hoidettavana, tyhmempikin tajuaa että konkreettinen apu olisi paikallaan. Ilman anelua tai pyytämistä.
Juu, toki tuossa tilanteessa. Mutta jos olisi kummallakin lapsella yhtä aikaa sama tilanne, niin auttaisin sitä, joka apuani enemmän tarvitsee. Ts jolla on vähemmän kykyä purra hampaansa yhteen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja puhu:
Olen sanonut siitä miehelleni ja neuvonut sanomaan vanhemmilleen miltä se tuntuu.

Kokeiltu on: äidistä tulee marttyyri, joka itkeä tihruttaa kuinka tasavertaisia me ollaan ja että molempia on yritetty yhtä lailla auttaa... joopa :whistle:
 
Minäkin tiedän tuollaisen tapauksen, kaksi siskoa joista se toinen on oikeasti niin rasittava, aukoo päätä jokaiselle, on ollut aina sellainen. Ihmettelee miksi vanhemmat eivät kustanna hänen elämäänsä ja halua hoitaa hänen lapsiaan. Oikea vastausn on että hän ei anna kenenkään hengittää, kukaan ei osaa tehdä asioita niin kuin hän ja haukkuja tulee jatkuvalla syötöllä. Kuka sellaisen kanssa haluaa olla? Lapset ikävä kyllä jäävät vähemmälle kun heidän äiti on ärsy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja puhu:
Olen sanonut siitä miehelleni ja neuvonut sanomaan vanhemmilleen miltä se tuntuu.

Kokeiltu on: äidistä tulee marttyyri, joka itkeä tihruttaa kuinka tasavertaisia me ollaan ja että molempia on yritetty yhtä lailla auttaa... joopa :whistle:

Heh, mäkin taannoin avauduin aiheesta äidilleni->välit poikki.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minäkin tiedän tuollaisen tapauksen, kaksi siskoa joista se toinen on oikeasti niin rasittava, aukoo päätä jokaiselle, on ollut aina sellainen. Ihmettelee miksi vanhemmat eivät kustanna hänen elämäänsä ja halua hoitaa hänen lapsiaan. Oikea vastausn on että hän ei anna kenenkään hengittää, kukaan ei osaa tehdä asioita niin kuin hän ja haukkuja tulee jatkuvalla syötöllä. Kuka sellaisen kanssa haluaa olla? Lapset ikävä kyllä jäävät vähemmälle kun heidän äiti on ärsy.

Meillä vaan tuo päänaukoja on siskoni! Ja siitä palkaksi hän saa kaiken avun "kun sillä on nyt niiiiin vaikeeta" :o
Olen vanhemmilleni monesti sanonut, että mitähän tapahtuisi jos minäkin alkaisin käyttäytymään noin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Meillä vaan tuo päänaukoja on siskoni! Ja siitä palkaksi hän saa kaiken avun "kun sillä on nyt niiiiin vaikeeta" :o
Olen vanhemmilleni monesti sanonut, että mitähän tapahtuisi jos minäkin alkaisin käyttäytymään noin...
Siinäpä se onkin. Sä et ole alkanut käyttäytyä noin. Kyllä mä olen joskus pyöritellyt silmiä päässäni, kun systeri ei yksinkertaisesti pysty tekemään kahden lapsensa kanssa jotain, ellei saa apua. Samaan aikaan, kun mä lähden tekemään just sitä samaa asiaa niinikään kahden lapseni kanssa. Erityisesti liikkumisen kanssa systerillä on vaikeuksia ja mä joskus mietin, että onneksi ei ole tullut koskaan hankittua ajokorttia, niin ei elämäkään ole niin vaikeaa kuin siskollani. Ja asutaan 20 metrin päässä toisistamme eli molemmilla toimii yhtä hyvin julkinen liikenne.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Meillä vaan tuo päänaukoja on siskoni! Ja siitä palkaksi hän saa kaiken avun "kun sillä on nyt niiiiin vaikeeta" :o
Olen vanhemmilleni monesti sanonut, että mitähän tapahtuisi jos minäkin alkaisin käyttäytymään noin...
Siinäpä se onkin. Sä et ole alkanut käyttäytyä noin.

en tajunnut :ashamed:
Pitäisikö minunkin ruveta hankalaksi? Ei millään viittis enää tällä iällä, systeri on treenannut sitä kuitenkin jo koko ikänsä ;)
 

Yhteistyössä