Toisia ns. sikiöseulonnoissa kiinni jääneitä..vol 2

No niin, nyt on ultra takana, ja eipä hälyttäneetkään seulat, vaikka veriarvot olikin päin honkia! PAPP-A oli 0,57 MoM ja HCG 3,29 MoM. Niskaturvotus oli kuitenkin vain 0,8 mm, ja kaikki rakenteet ja elimet just niin kuin pitääkin. Pituuskin vastasi päivän heitolla viikkoja. :) riskiluvut oli pienet, 21:lle 1:3300 ja 13 ja 18 molemmille 1:100000. Kuulemma korkean HCG:n takia seurataan rakenneultran jälkeen (taisi puhua viikosta 28 eteenpäin) kasvua normaalia tarkemmin, mutta että se ei liity mitenkään näihin kehityshäiriöihin ja mitään hätää ja pelkoa mistään ei ole. :)
 
Olen saanut paljon vertaistukea tästä ryhmästä, vaikka tämä ei olekaan enää kovin aktiivinen.. Kiitos siitä kaikille. <3

Oma jännitysnäytelmä alkoi siitä, kun sikiöseulonnoissa jäimme kiinni todella alhaisen Pappa-arvon takia.. Se oli niinkin alhainen kuin 0,09 MoM (ja siis lukua verrataan arvoon 1). Saimme Trisomia-18 riskiluvuksi 1/5.. Down ei ollut suurena riskinä..

Raskauden kesto oli myös silloin alussa suuri mysteeri, koska minulla on aina todella epäsäännölliset kuukautiset. Lopetettuani pillerit se ehti vaihdella 30-34 päivän välillä.. mutta joskus se on ollut vuosien takaa jopa yli 40 päivää. Kun plussakierron aikana tein ovulaatiotestejä, en saanut yhtään ovulaatiota kiinni.. Kun tikut loppuivat ja kierto rupesi olemaan lopuillaan, tunsin menkkamaista kipua nivelissä ja oletin, että kuukautiset alkavat. Noh.. ei ne sitten alkaneetkaan ja tikutin plussan. Kävin tämän takia 2 kertaa yksityisellä varhaisultrassa, koska raskauden kestoa ei voinut päätellä edellisistä kuukautisista. Ensimmäisellä kerralla sanottiin, että sikiö on juuri ja juuri 6 viikkoa ja sydänkaiku on näkyvissä. Toisella kertaa sanottiin, että sikiö vastaa viikkoja 8. Kun tämän mukaan varasimme kunnallisen sikiöseulonnan ultran ja menimme sinne, saimme tietää, että sikiö ei ole 12 viikkoa vaan vähän päälle 10. Silloin jo mietin, että mitäs ihmettä ja kätilö sanoi, että nyt ei mietitä menneitä vaan keskitytään nyt tähän mittaustulokseen. Tämän ultran jälkeen kaikki seuraavat ultrat ovat aina näyttäneet, että kaikki on hyvin. Ultrasimme viikolla 12 ja saimme viralliset np-arvot riskilaskelmaan ja turvotustakin oli vain 1,1mm. Olin myös käynyt uudestaan labroissa, koska tuon varhaisultran perusteella lasketun raskauden keston mukaan ekat labrat olivat tehty liian aikaisin. Ekojen labrojen kanssa teimme sen virheen, että menimme lukemaan ne omakannasta ja googlettamaan mitä tulokset tarkoittavat. EN SUOSITTELE TEKEMÄÄN TÄTÄ! Noh seuraavia labroja ei luettu omakannasta.. Mutta saimme sitten samana päivänä np-ultran jälkeen puhelun, että meillä on tuo Edwardsin syndrooma eli Trisomia-18 riskiluku todella suuri eli 1/5.. Pääsimme viikonlopun jälkeen Naistenklinikalle juttelemaan kätilön kanssa ja täytyy sanoa, että henkilökunta oli todella ammattitaitoista väkeä. He kertoivat aivan kaiken tiedon mitä me kysyttiin ja vielä enemmän. Halusimme ottaa istukkanäytteen, koska riski kromosomipoikkeavuuteen oli kuitenkin se 20% ja keskenmenoriski 0,5-1%.. Istukkanäytettä ei kuitenkaan voinut tehdä, koska istukka oli niin takana (mikä on siis ihan normaalia, että istukka voi sijaita ihan missä vaan). Näin jouduimme sitten odottamaan viikolle 15 asti, että lapsivesinäyte voitiin ottaa. Odotusta kesti noin 3 viikkoa.. ja oli pisimmät kolme viikkoa mitä tiedän. Siinä ajassa ehti käymään kaikki tunteet läpi. Ensin toivoa siitä, että no 80% mahdollisuus, että kaikki on hyvin. Sen jälkeen epätoivo, että diagnoosi tulee eikä sikiöllä ole mitään elämän edellytyksiä ja silloin keskeytys on meille se ainoa vaihtoehto.. Sen jälkeen tuli ns. tunteeton vaihe ja unohdin, että olen edes raskaana (jonkinlainen suojamekanismi iski päälle?). Kun vihdoin pääsimme lapsivesinäytteeseen oli kokemus itselle aika epämiellyttävä.. jouduimme pistämään kahteen otteeseen kun pistokohta oli niin kapea ja haastava.. Meille sanottiin, että taas kerran kaikki näyttää normaalille ultrakuvassa ja sikiö liikkuu normaalisti.. vaikka tiesimme, että eihän se vielä mitään kerro että kaikki olisi hyvin.

Tuloksissa piti mennä viikko, mutta soittivat jo alle viikossa tuloksia. Olin silloin töissä ja menin puhumaan hiljaiseen koppiin kun puhelimen päässä kysyttiin, oletko sopivassa paikkaa että voi jutella.. silloin jo tiesin, että en tule saamaan hyviä uutisia. Sikiöllä todettiin Triploidia eli että kaikkia kromosomeja on kolme. Meille myös sanottiin puhelimessa, että onneksi otettiin tuo lapsivesinäyte (tai toinen olisi ollut se istukkanäyte), koska NIPTissä tuo ei olisi kait näkynyt.. Suurin osa näistä Triploidia raskauksista kuolee kohtuun ja jos pääsevät maailmaan asti niin elävät maks muutamia päiviä. Eli keskeytys on nyt meillä edessä ja raskaus on silloin rv17. Sain siis tiedon eilen ja tänään menemme puhumaan perinnöllisyyslääkärin kanssa. Torstaina on Valviran kokous, jossa keskeytykselle voidaan antaa lupa ja loppuviikosta kait olisi mahdollista keskeytys tehdä..Hieman erilainen juhannus tiedossa siis.. Onneksi meillä ei ollut mitään juhannussuunnitelmia. Pelottaa tuo keskeytys, että miten kamalaa se on, koska sitä se varmasti on..

Ei näitä asioita ymmärrä, että miksi niitä täytyy ihmisten kokea.. Opettavat jotain elämästä.. tekevät meistä vahvempia? Ehkä niin.. En ole koskaan pitänyt lasten saantia tai elämää ylipäätänsä itsestäänselvyytenä enkä varsinkaan tämän kokemuksen jälkeen pidä.. Olen kiitollinen kaikesta elämästä mitä meillä täällä on ja mitä tänne syntyy. Toivon kaikille teille jotka käyvät samoja tunteita läpi niin todella paljon voimia. <3 Ja jos joku osaa vinkata sopivaa Facebook ryhmää, jossa saisi sopivaa vertaistukea niin vinkatkaa tänne.
 
Eel
Olen saanut paljon vertaistukea tästä ryhmästä, vaikka tämä ei olekaan enää kovin aktiivinen.. Kiitos siitä kaikille. <3

Oma jännitysnäytelmä alkoi siitä, kun sikiöseulonnoissa jäimme kiinni todella alhaisen Pappa-arvon takia.. Se oli niinkin alhainen kuin 0,09 MoM (ja siis lukua verrataan arvoon 1). Saimme Trisomia-18 riskiluvuksi 1/5.. Down ei ollut suurena riskinä..

Raskauden kesto oli myös silloin alussa suuri mysteeri, koska minulla on aina todella epäsäännölliset kuukautiset. Lopetettuani pillerit se ehti vaihdella 30-34 päivän välillä.. mutta joskus se on ollut vuosien takaa jopa yli 40 päivää. Kun plussakierron aikana tein ovulaatiotestejä, en saanut yhtään ovulaatiota kiinni.. Kun tikut loppuivat ja kierto rupesi olemaan lopuillaan, tunsin menkkamaista kipua nivelissä ja oletin, että kuukautiset alkavat. Noh.. ei ne sitten alkaneetkaan ja tikutin plussan. Kävin tämän takia 2 kertaa yksityisellä varhaisultrassa, koska raskauden kestoa ei voinut päätellä edellisistä kuukautisista. Ensimmäisellä kerralla sanottiin, että sikiö on juuri ja juuri 6 viikkoa ja sydänkaiku on näkyvissä. Toisella kertaa sanottiin, että sikiö vastaa viikkoja 8. Kun tämän mukaan varasimme kunnallisen sikiöseulonnan ultran ja menimme sinne, saimme tietää, että sikiö ei ole 12 viikkoa vaan vähän päälle 10. Silloin jo mietin, että mitäs ihmettä ja kätilö sanoi, että nyt ei mietitä menneitä vaan keskitytään nyt tähän mittaustulokseen. Tämän ultran jälkeen kaikki seuraavat ultrat ovat aina näyttäneet, että kaikki on hyvin. Ultrasimme viikolla 12 ja saimme viralliset np-arvot riskilaskelmaan ja turvotustakin oli vain 1,1mm. Olin myös käynyt uudestaan labroissa, koska tuon varhaisultran perusteella lasketun raskauden keston mukaan ekat labrat olivat tehty liian aikaisin. Ekojen labrojen kanssa teimme sen virheen, että menimme lukemaan ne omakannasta ja googlettamaan mitä tulokset tarkoittavat. EN SUOSITTELE TEKEMÄÄN TÄTÄ! Noh seuraavia labroja ei luettu omakannasta.. Mutta saimme sitten samana päivänä np-ultran jälkeen puhelun, että meillä on tuo Edwardsin syndrooma eli Trisomia-18 riskiluku todella suuri eli 1/5.. Pääsimme viikonlopun jälkeen Naistenklinikalle juttelemaan kätilön kanssa ja täytyy sanoa, että henkilökunta oli todella ammattitaitoista väkeä. He kertoivat aivan kaiken tiedon mitä me kysyttiin ja vielä enemmän. Halusimme ottaa istukkanäytteen, koska riski kromosomipoikkeavuuteen oli kuitenkin se 20% ja keskenmenoriski 0,5-1%.. Istukkanäytettä ei kuitenkaan voinut tehdä, koska istukka oli niin takana (mikä on siis ihan normaalia, että istukka voi sijaita ihan missä vaan). Näin jouduimme sitten odottamaan viikolle 15 asti, että lapsivesinäyte voitiin ottaa. Odotusta kesti noin 3 viikkoa.. ja oli pisimmät kolme viikkoa mitä tiedän. Siinä ajassa ehti käymään kaikki tunteet läpi. Ensin toivoa siitä, että no 80% mahdollisuus, että kaikki on hyvin. Sen jälkeen epätoivo, että diagnoosi tulee eikä sikiöllä ole mitään elämän edellytyksiä ja silloin keskeytys on meille se ainoa vaihtoehto.. Sen jälkeen tuli ns. tunteeton vaihe ja unohdin, että olen edes raskaana (jonkinlainen suojamekanismi iski päälle?). Kun vihdoin pääsimme lapsivesinäytteeseen oli kokemus itselle aika epämiellyttävä.. jouduimme pistämään kahteen otteeseen kun pistokohta oli niin kapea ja haastava.. Meille sanottiin, että taas kerran kaikki näyttää normaalille ultrakuvassa ja sikiö liikkuu normaalisti.. vaikka tiesimme, että eihän se vielä mitään kerro että kaikki olisi hyvin.

Tuloksissa piti mennä viikko, mutta soittivat jo alle viikossa tuloksia. Olin silloin töissä ja menin puhumaan hiljaiseen koppiin kun puhelimen päässä kysyttiin, oletko sopivassa paikkaa että voi jutella.. silloin jo tiesin, että en tule saamaan hyviä uutisia. Sikiöllä todettiin Triploidia eli että kaikkia kromosomeja on kolme. Meille myös sanottiin puhelimessa, että onneksi otettiin tuo lapsivesinäyte (tai toinen olisi ollut se istukkanäyte), koska NIPTissä tuo ei olisi kait näkynyt.. Suurin osa näistä Triploidia raskauksista kuolee kohtuun ja jos pääsevät maailmaan asti niin elävät maks muutamia päiviä. Eli keskeytys on nyt meillä edessä ja raskaus on silloin rv17. Sain siis tiedon eilen ja tänään menemme puhumaan perinnöllisyyslääkärin kanssa. Torstaina on Valviran kokous, jossa keskeytykselle voidaan antaa lupa ja loppuviikosta kait olisi mahdollista keskeytys tehdä..Hieman erilainen juhannus tiedossa siis.. Onneksi meillä ei ollut mitään juhannussuunnitelmia. Pelottaa tuo keskeytys, että miten kamalaa se on, koska sitä se varmasti on..

Ei näitä asioita ymmärrä, että miksi niitä täytyy ihmisten kokea.. Opettavat jotain elämästä.. tekevät meistä vahvempia? Ehkä niin.. En ole koskaan pitänyt lasten saantia tai elämää ylipäätänsä itsestäänselvyytenä enkä varsinkaan tämän kokemuksen jälkeen pidä.. Olen kiitollinen kaikesta elämästä mitä meillä täällä on ja mitä tänne syntyy. Toivon kaikille teille jotka käyvät samoja tunteita läpi niin todella paljon voimia. <3 Ja jos joku osaa vinkata sopivaa Facebook ryhmää, jossa saisi sopivaa vertaistukea niin vinkatkaa tänne.
Paljon voimia asian kanssa, itsellä oli aivan samanlaiset fiilikset mitä kirjoitit, varsinkin toi odottelu oli niin hidasta ja piinaavaa.. Mua pelotti myös keskeytys, koska netissä olleet kokemukset kuulosti niin hirveiltä. Mielestäni se ei ollut niin kamala kokemus kuin pelkäsin, vaan olin jotenkin rauhallinen koko keskeytyksen ajan, vaikka tietenkin se henkisesti oli rankkaa enkä ikinä haluaisi samaa kokea uusiksi. Muistat vaan pyytää kipulääkettä niin paljon kun tarvitset ja toivottavasti sulla on joku tukena siellä, itsellä oli mies ja siitä oli paljon apua.
 
vierailija
Heippa, tässä myös yksi seuloista körähtänyt.
Nt oli vauvalla 1, 4
PAPPA MoM 0,47
hCG MoM 2,4
Ikää 37
Down riski 1:19
Niptissä käynyt, odottelen tuloksia. Perheessä on jo yksi ihana ylläriDown 🥰
Vähä kyl jänskättää...
 
vierailijaäiti
Hei! Kävin seulontaverikokeissa viikko sitten ( silloin rv 10+1). Ultra on vasta 24.päivä. Tein todennäköisesti virheen, kun kävin katsomassa verikokeiden tuloksia omakannassa ja nyt huolestuttaa. S-pappa arvo oli 150, mikä kuulostaa tosi matalalta. Esikoisen odotuksessa arvo oli yli 800, muistaakseni verikoe otettiin tuolloin suurin piirtein samoilla raskausviikoilla. S-hGC arvo oli 89. Tiedän, että tulokset ei kerro mitään ilman nt-ultran tuloksia, mutta minua alkoi kauhistuttamaan, kun tuo s-pappa arvo oli paljon alempi kuin ensimmäisessä, hyvin menneessä raskaudessa :(

vielä pitäisi odottaa puolitoista viikkoa, että pääsen ahdistuksesta eroon, miten kestän tämän :(
 
Vierailija_Veera
Hei! Kävin seulontaverikokeissa viikko sitten ( silloin rv 10+1). Ultra on vasta 24.päivä. Tein todennäköisesti virheen, kun kävin katsomassa verikokeiden tuloksia omakannassa ja nyt huolestuttaa. S-pappa arvo oli 150, mikä kuulostaa tosi matalalta. Esikoisen odotuksessa arvo oli yli 800, muistaakseni verikoe otettiin tuolloin suurin piirtein samoilla raskausviikoilla. S-hGC arvo oli 89. Tiedän, että tulokset ei kerro mitään ilman nt-ultran tuloksia, mutta minua alkoi kauhistuttamaan, kun tuo s-pappa arvo oli paljon alempi kuin ensimmäisessä, hyvin menneessä raskaudessa

vielä pitäisi odottaa puolitoista viikkoa, että pääsen ahdistuksesta eroon, miten kestän tämän
Tsemppiä odotteluun! Kannattaa lukea ketjua läpi vaikka odotellessa. Alhainen papp-a arvo voi kertoa siitä, että istukka ei ihan toimi täysillä, tai sitten se on vaan ominaisuus ja kaikki meneekin hyvin :)
 
VierailijaSandra
Meillä perjantaina 12+0 mitattiin niskaturvotus 3,8 mm :( Kaikki oli muuten hyvin, kätilö sanoi että ilman tota turvotusta ei olisi mitään hätää. Syke oli hyvä, oli kaikki kädet ja jalat, vauva liikkui, vastasi päivälleen viikkoja, koko oikea jnejne. Ja olen 23 v. Niskaturvotusta vain niskassa, ei laajene selkään päähän tms mikä kuulemma hyvä juttu. Tiistaina aika naikkarille jossa saan myös tietää ne verikoe tulokset ja otetaan ne lisätutkimukset. Tätä ennen lokakuussa yksi km ja mietin vain että jos tämä lastensaanti tälläistä haluaako niitä enää edes yrittää. Yhtä murhetta ja vastoinkäymistä. Vaikka ei kromosomipoikkeavuuksia löydettäisikään, niin seuraavaksi sitä sitten pelkää niitä muita rakennepoikkeavuuksia mihin kohonnut riski. Se päästään näkemään vasta 2 kk päästä... Silloinkin jos kaikki olisi ok miten voisi olla turvallisin mielin kun tuo nt vaan kummittelisi päässä. Ihan kamalaa, miten tälläisen kanssa elää?!
 
Meillä perjantaina 12+0 mitattiin niskaturvotus 3,8 mm Kaikki oli muuten hyvin, kätilö sanoi että ilman tota turvotusta ei olisi mitään hätää. Syke oli hyvä, oli kaikki kädet ja jalat, vauva liikkui, vastasi päivälleen viikkoja, koko oikea jnejne. Ja olen 23 v. Niskaturvotusta vain niskassa, ei laajene selkään päähän tms mikä kuulemma hyvä juttu. Tiistaina aika naikkarille jossa saan myös tietää ne verikoe tulokset ja otetaan ne lisätutkimukset. Tätä ennen lokakuussa yksi km ja mietin vain että jos tämä lastensaanti tälläistä haluaako niitä enää edes yrittää. Yhtä murhetta ja vastoinkäymistä. Vaikka ei kromosomipoikkeavuuksia löydettäisikään, niin seuraavaksi sitä sitten pelkää niitä muita rakennepoikkeavuuksia mihin kohonnut riski. Se päästään näkemään vasta 2 kk päästä... Silloinkin jos kaikki olisi ok miten voisi olla turvallisin mielin kun tuo nt vaan kummittelisi päässä. Ihan kamalaa, miten tälläisen kanssa elää?!
Kyllä vaan elää, kun on pakko. Meillä oli 4,5 mm turvotus joka jatkui vielä selän ja vatsan puolelle. Istukkabiopsia otettiin, siitä tuli tosi nopeasti ensimmäiset tulokset. Rakenneultraan asti elettiin jonkinmoisessa epävarmuudessa, ja itse jännitin kyllä ihan loppuun asti normaalista ultrasta huolimatta. Meidän kohdallamme kaikki päättyi hyvin ja terve vauva nukkuu sylissäni nyt. Alle 4 mm turvotuksella suurin osa on kuitenkin terveitä kromosomeiltaan, kts linkki alla.

Tsemppiä odotteluun. Raskasta se on, raskaampaa kuin kukaan oikein uskoo jos ei ole itse kokenut. Jos haluat jutella enemmän, voit laittaa mulle yksityisviestiä.
 
Hei! Kävin seulontaverikokeissa viikko sitten ( silloin rv 10+1). Ultra on vasta 24.päivä. Tein todennäköisesti virheen, kun kävin katsomassa verikokeiden tuloksia omakannassa ja nyt huolestuttaa. S-pappa arvo oli 150, mikä kuulostaa tosi matalalta. Esikoisen odotuksessa arvo oli yli 800, muistaakseni verikoe otettiin tuolloin suurin piirtein samoilla raskausviikoilla. S-hGC arvo oli 89. Tiedän, että tulokset ei kerro mitään ilman nt-ultran tuloksia, mutta minua alkoi kauhistuttamaan, kun tuo s-pappa arvo oli paljon alempi kuin ensimmäisessä, hyvin menneessä raskaudessa

vielä pitäisi odottaa puolitoista viikkoa, että pääsen ahdistuksesta eroon, miten kestän tämän
Sama tuska edessä. Ultra vasta 7.3. ja arvot olivat PAPP-A 202 ja hcg 122. Rv välillä 9+0 - 10+0 riippuen mistä laskee. Oma arvio lähempänä välin alkupäätä.

Mutta matala papp ja korkea hcg eli aika riskiltä vaikuttaa. Jonkin kaavan mukaan olisi mom-arvot papp 0.3-0.4 maissa ja hcg 1.5-1.8 maissa. Nyt melkein jopa jo toivon, että seula hälyttää, jotta pääsisi NIPTiin ilmaiseksi. Muuten aika kova hinta maksaa itse 600-800e paikkeilla. Mutta en tiedä kestääkö tässä järjissään ilman NIPTiä edes loppuraskautta kantaa, kun noin huolestuttava jo pelkästään veriseula.

Pitkä odotus edessä ensin ultraan ja sitten vielä mahdollisiin jatkotutkimuksiin. Ja jos sieltä tulee vielä puhtaan paperit niin saa jännätä tuleeko raskausmyrkytystä ja kaikkea muuta kivaa vaivaksi. Mieli on todella matalana nyt...
 
vierailijaäiti
NT-ultra takana ja verikokeiden perusteella seula hälytti. Seuraava askel on NIPT-verikoe ensi viikolla (sairaala ottaa kyseisiä verikokeita vain maanantaisin) ja tuloksen kestossa kestää arviolta 8 päivää. Eli piina vain jatkuu. käsitin kätilön puheista, että vaikka nipt olisi OK, niin raskautta seurataan tarkemmin ja esimerkiksi rakenneultran tekee kätilön sijaan erikoislääkäri. Lisäksi tulee ylimääräinen kasvukontrolli ja myöskin jostain mahdollisesta lääkityksestä puhuttiin. Olin itse hieman sumussa, niin en hoksannut tarkempia kysymyksiä tehdä. Nyt on jälleen selvitymistaistelua, että jaksaa pysyä kasassa tuonne maaliskuun alkupuolelle saakka, kun saa tulokset.
 
vierailijaSandra
Kiitos vastauksesta ja tsempeistä HILL4 ! 💗
Tiistaina saatiin otettua istukkakoe, se meni hyvin ja tänään saatiin jo vastaukset että trisomia 21,18 eikä 13 löytynyt. Eli ne oli ok😍 Nyt odotellaan sen laajemman testin vastauksia ja mennään 3 vk päästä eli rv 16 erikoislääkärille ultraan, ns välicheck. Tietysti myös rakenneultra sitten rv 20. Helpottunut olo jo tuosta että tietää homma jatkuu eikä tyssänyt jo tähän. Saatiin tietää myös sukupuoli! Nyt tietysti toivotaan että poitsu on vahva ja jaksaa kulkea mukana loppuun asti ja että hyviä uutisia kuulisimme jatkossakin!

Mulla kysymys liittyen tohon turvotukseen, pitäisikö sen olla poistunut tai ainakin pienentynyt tohon seuraavaan ultraan mennessä? Olen ymmärtänyt että normaali tilanteessa se häviää viikolla 14 mutta mites silloin kun turvotusta ollut ns liikaa? Toki voihan sitä tulla lisääkiin. Kokemuksia tästä?
 
Kiitos vastauksesta ja tsempeistä HILL4 !
Tiistaina saatiin otettua istukkakoe, se meni hyvin ja tänään saatiin jo vastaukset että trisomia 21,18 eikä 13 löytynyt. Eli ne oli ok Nyt odotellaan sen laajemman testin vastauksia ja mennään 3 vk päästä eli rv 16 erikoislääkärille ultraan, ns välicheck. Tietysti myös rakenneultra sitten rv 20. Helpottunut olo jo tuosta että tietää homma jatkuu eikä tyssänyt jo tähän. Saatiin tietää myös sukupuoli! Nyt tietysti toivotaan että poitsu on vahva ja jaksaa kulkea mukana loppuun asti ja että hyviä uutisia kuulisimme jatkossakin!

Mulla kysymys liittyen tohon turvotukseen, pitäisikö sen olla poistunut tai ainakin pienentynyt tohon seuraavaan ultraan mennessä? Olen ymmärtänyt että normaali tilanteessa se häviää viikolla 14 mutta mites silloin kun turvotusta ollut ns liikaa? Toki voihan sitä tulla lisääkiin. Kokemuksia tästä?
Taas minä vastailen... Meillä oli jo biopsian aikaan tehdyssä ultrassa turvotus vähentynyt vähäsen verrattuna NT:hen ja rv 14+3 oli enää pari mm. Välissä ei meillä ollut ultraa, rakenneultrassa ei ollut turvotusta enää.
 
Okei! Mä en tiedä miten täällä laittaa priva viestiä, mut selviskö teillä ikinä turvotuksen syy?
Ei selvinnyt. Vauva on nyt 3 kk ja täysin terveeltä vaikuttaa. Olen ymmärtänyt että ihan vaan imunestejärjestelmän epäkypsyys voi aiheuttaa turvotusta, tai voi olla ollut joku ohimennyt infektio. Eipä tuota saada koskaan tietää.

Et ole kirjautunut sisään vaan vierailijana, siksi ei varmaan näy tuo privaviestin lähetysmahdollisuus.
 
vierailija
Niskaturvotus liittyy monesti sydänvikaan, itselläni on down lapsi ja turvotusta ei ollut ollenkaan ultrassa, mutta hän onkin muuten terve. Toivotaan, että teillä on masussa kaikki hyvin pienellä.
 
vierailijaSandra
Pientä päivitystä tänne, tuomaan positiivista energiaa ja uskoa muille asian kanssa painiville. Rv 16 varhais rakenneultrassa kaikki oli ok,kehitys ajallaan, mitat ja muut vastasivat viikkoja. Niskaturvotus oli myös kokonaan hävinnyt! Nyt tänään rv20 virallisessa rakenneultrassa edelleen kaikki niinkuin pitääkin, eli meillä jatkuu nyt normaali seuranta neuvolassa. Kovin vilkas poitsu niinkuin ultrissakin nähty sekä tunnettu jo pari viikkoa :D
 
  • Tykkää
Reactions: hill4
Mirqqu
Hei!
Meillä lapsen laskettuaika 4.11. ja eilen oli np-ultra. Sikiöllä ilmeisesti päässä sekä vartalossa turvotuksia, hoitaja ei niitä edes ruennut mittailemaan vaan varasi lääkärille ajan viikon päähän. Nipt testi myös otettiin, toivottavasti vastaukset saadaan mahdollisimman pian. Onko tässä enää mitään toivoa? Hoitaja ei sanonut oikein mitään eikä itse tajunnut kysyä 😭
 
vierailija
Hei!
Meillä lapsen laskettuaika 4.11. ja eilen oli np-ultra. Sikiöllä ilmeisesti päässä sekä vartalossa turvotuksia, hoitaja ei niitä edes ruennut mittailemaan vaan varasi lääkärille ajan viikon päähän. Nipt testi myös otettiin, toivottavasti vastaukset saadaan mahdollisimman pian. Onko tässä enää mitään toivoa? Hoitaja ei sanonut oikein mitään eikä itse tajunnut kysyä
Toivoa on aina!! Hoitaja ei sano mitään, koska ei ole lääkärin veroinen ammattilainen ja siten hänen diagnoosinsa voi poiketa lääkärin diagnoosista ja aiheuttaa sulle turhaa huolta (kaiken tämän päälle!). Nipt-tuloshan on melkein pomminvarma ja sen saa parin viikon päästä. Kammottavaa odottelua sulla on, mutta yritä olla vielä liiemmin stressaamatta ja odota siihen lääkärin tapaamiseen. Kurja sinänsä ettei hoitaja mitään sanonut, en itsekään uollaisessa tilanteessa tajuaisi mitään kysyä.
Jos kauhea huoli on, voisitkohan soittaa neuvolaan ja kysyä, mitä tällaiset turvotukset tarkoittavat? Eihän sieltäkään voida antaa kuin sinnepäin-vastauksia, mutta siellä ollaan kuitenkin fiksumpia kuin netin foorumeilla.
 
vierailija
Hei

Onko kenelläkään tietoa, toimiiko
enkelinkosketus.net sivusto edelleen, jollain muulla nimellä ehkä?
Sivustolla ollut suljettuja keskusteluryhmiä, itse koen että olisi helpompi siellä jutella.
 

Yhteistyössä