Toggle sidebar

"toiset" naiset.... mitä pitää kestää ja mitä ei??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja entiedäedesmitähaen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
E

entiedäedesmitähaen

Vieras
Tilanne lyhykäisyydessään tämä, että mies on "valinnut" minut ja haluaa jatkaa elämää minun kanssani. Mitä tässä erotilanteessa pitää kestää ja mihin on oikeus sanoa, ettei kuulu minulle, älä pidä minua likakaivona, älä huuda minulle....???

Tuntuu, että olen se kurakaivo, johon saa vaan purkaa huonon olon eroa tehdessä, tavaroita jakaessa ja loputon odottaminen.

"Salasuhdetta" on jatkunut jo 3 vuotta ja tein lopultakin selväksi, että enää en odota, peräännyn kaikesta, jos ei mitään ratkaisuja voida tehdä. Montaa ihmistä et samassa mittapuussa voi rakastaa yhtäaikaa.

Mies on viettänyt lähestulkoon kaikki yöt seurassani. Kumpaankaan liittoon ei kuulu lapsia. Itselläni on ollut lapsi, joka tällähetkellä katselee äidin touhuja pilven reunalta. Koen siis olevani edelleenki äiti, vaikka lasta ei fyysisesti läsnä olekaan.
 
Ei ole kokemusta moisesta tilanteesta.. vaan tuntuisi,että piruako tuota kuuntelet miehen surkuttelua erotilanteesta.. eikö sen miehen nyt pitäisi olla onnensa kukkuloilla kun saa sinut ja vain sinut ja saa samalla antaa toiselle monoa perseelle. Ei kai siinä tilanteessa pitäisi ainakaan uudelle valittaa :D
 
Jos ei ole edes lapsia niin miksi ihmeessä mies roikutti vaimoaan mukana 3 vuotta? Kuullostaa älyttömän itsekkäältä ihmiseltä, myös ton suhteen että kaataa kaiken sun päälle.
 
Olen ollut niin äärettömän tyhmä, että olen tyytynyt tilanteeseen näin monta vuotta. En itsekään tiedä miksi?!?
Juurikin tämä, että mitä pitää kestää ja mitä ei, oli se kysymys.... miksi valittaa minulle ? Olen ilmeisesti ainoa ihminen, jolle uskaltaa purkaa pahaa mieltä. Mutta olen loputtoman kyllästynyt kuuntelemaan kaikkea ikävää. On tietenkin positiivisiakin asioita ja yhdessä on mukava olla.

Kaikkea vaan ei jaksa. Ja kuulostaa ja tuntuu itseltäkin hyvin itsekkäältä, että kaadetaan kaikki paha minun niskaani.
 
Olen toki maininnut. Ja onneksi vähän vähentynytkin. Silkasta rakkaudesta olen kestänyt ja aijon kestääkin. Toki mietin sellaistakin vaihtoehtoa, että josko vetäännyn niin pitkäksi aikaa kuvioista, että heidän talo on myyty ja tavarat jaettu. Itse en haluaisi heittäytyä itsekkääksi, olisiko tuo liian itsekäs menettelytapa? Pää jo ihan pyörällä kaikesta ja stressi valtaa mielen. Ei pysty kovin järkevästi ajattelemaan asioita. Välillä tämä tilanne häiritsee jo työntekoa ja teen tarkkuutta vaativaa työtä, jossa ei juurikaan ole varaa virheisiin. Aikaisemmin koin, että olen jollain tapaa "älykäs" ihminen, joka ei anna minkään häiritä elämää. Sitten tein itse ongelman tästä tilanteesta, ja en halunnut enää salata mitään. Nyt tilanne kääntyy jollain tapaa minua vastaan. Minut halutaan, elämää halutaan rakentaa, lapsista on puhuttu ym. Mut kuitenkin pitääkö minun kestää se kiukuttelu, vaan onko se jonkun muun kestettävissä??? Ihmeellisiä asiota.
 
[QUOTE="Aloittaja";25399049]Olen ilmeisesti ainoa ihminen, jolle uskaltaa purkaa pahaa mieltä. Mutta olen loputtoman kyllästynyt kuuntelemaan kaikkea ikävää. On tietenkin positiivisiakin asioita ja yhdessä on mukava olla.
[/QUOTE]

Niin, parisuhteessa yleensä jaetaan kumppanin kanssa niin hyvät kuin huonot asiat. Kuulostaa siltä, että sinusta on vain toiseksi naiseksi. Mutta eipä mieskään mikään ihannekumppani ole, kun kerran vuosia vehtaa vaimonsa selän takana. Onnea hei teille kahdelle!
 
  • Tykkää
Reactions: Fine van Brooklyn med pieno
[QUOTE="Aloittaja";25399073]Olen toki maininnut. Ja onneksi vähän vähentynytkin. Silkasta rakkaudesta olen kestänyt ja aijon kestääkin. Toki mietin sellaistakin vaihtoehtoa, että josko vetäännyn niin pitkäksi aikaa kuvioista, että heidän talo on myyty ja tavarat jaettu. Itse en haluaisi heittäytyä itsekkääksi, olisiko tuo liian itsekäs menettelytapa? Pää jo ihan pyörällä kaikesta ja stressi valtaa mielen. Ei pysty kovin järkevästi ajattelemaan asioita. Välillä tämä tilanne häiritsee jo työntekoa ja teen tarkkuutta vaativaa työtä, jossa ei juurikaan ole varaa virheisiin. Aikaisemmin koin, että olen jollain tapaa "älykäs" ihminen, joka ei anna minkään häiritä elämää. Sitten tein itse ongelman tästä tilanteesta, ja en halunnut enää salata mitään. Nyt tilanne kääntyy jollain tapaa minua vastaan. Minut halutaan, elämää halutaan rakentaa, lapsista on puhuttu ym. Mut kuitenkin pitääkö minun kestää se kiukuttelu, vaan onko se jonkun muun kestettävissä??? Ihmeellisiä asiota.[/QUOTE]

Jos menisit tilittämään tämän jollekin ns. ammattilaiselle, nyökyttelisi hän ystävällisesti ja kysyisi, että mitä sinä ajattelet tästä asiasta? Miltä sinusta tuntuu?

Voin kysyä saman nyt tässä ilmaiseksi, ole hyvä.

Kysymykset on sitten oikeasti niin epäjohdattelevia kuin suinkin mahdollista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jehnny Tightlips:
Jos menisit tilittämään tämän jollekin ns. ammattilaiselle, nyökyttelisi hän ystävällisesti ja kysyisi, että mitä sinä ajattelet tästä asiasta? Miltä sinusta tuntuu?

Voin kysyä saman nyt tässä ilmaiseksi, ole hyvä.

Kysymykset on sitten oikeasti niin epäjohdattelevia kuin suinkin mahdollista.
Click to expand...


Itsehän ajattelen juurikin niin, että olen se toinen nainen ja minun on kestettävä kaikki mitä vastaan tulee. Ei ole varaa valikoida. Siksi kysyinkin, jos olisin saanut jotain toiselta samassa tilanteessa olevan kommentteja.
En pidä omaa "tilannettani" missään määrin mairittelevana, jopa kritisoin itse toimintaani. Ryhdyin tietoisesti varatun miehen kanssa suhteeseen. Joka syveni. Ja en näe oikesti enää mitään pahaa tässä, että kaksi ihmistä rakastaa toisiaan. Mutta se, että täytyykö minun toisena naisena kestää kaikki paha, vaan voinko laittaa kapuloita rattaisiin ja alkaa vaatimaan jotain.
 
[QUOTE="vieras";25399191]Olet tietoisesti ja mielelläsi auttanut miestä pettämään vaimoaan vuosien ajan. Ansaitset kaiken kuran, jota päällesi heitetään.[/QUOTE]

Lisäyksenä: mies toki ansaitsee tulla upotetuksi navetan lantalaan.
 
ehdottomasti voit vaatia itsekunnioistusta ja samalla toisen kunnioitusta. Joko eroaa entisestä tai sinä. Älä ihmeessä jatka jos ei eroa. Tai ehkä muutenkaan. Aloita vaikka puhtaalta pöydältä niin saat kunnon miehen, joka ei petä. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja noin:
Jos otat eroavan tai vastaeronneen, sun pitää myös olla valmis kestämään kaikki se paska joka tulee erosta ja tunteista entistä kohtaan.
Click to expand...

Varsinkin jos ap on itse vaatinut miestä valitsemaan, saattaa mies olla katkera ja kiukkuinen kun joutui jättämään puolisonsa. Oletko ap varma että mies teki aloitteen eroon? Eikä nainen saanut tietää teistä ja antanut miehelle kenkää, se selittäisi tuon kiukuttelun..
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa