Toisesta ketujusta tuli mieleen: Jos ei ole rauhallinen kuolema, niin millaisia ne viimeiset minuutit sitten on?

[hmmmm]

Itse jotenki (tyhmästi) ajatellu, että kuolema kun tulee (joko pitkän sairauden uuvuttamana tai vanhuutena) niin sitä vain nukahtaa rauhallisesti pois. Mutta näin ei sitten aina olekaan?

 

["vieras"]

No ei tietty. Sitä voi haukkoa henkeä, korista, kouristella, huutaa.. you name it.

 

[Mummeliisa]

Minä olen ollut läsnä "aika monta kertaa" (en tiedä mihin verrata, mutta usein kuulee, ettei joku ole ollut koskaan tai ollut vain kerran tms) läsnä läheisen kuollessa enkä koskaan ole nähnyt muuta kuin rauhallisia poismenoja.
Kivunlievitys pelaa ja loppua kohden myös usein ihan silkka uupumus.

Mutta ehkä jokin onnettomuustilanne tms voisi olla toisenlainen?
En tiedä.

 

[apee]

[QUOTE="vieras";23327663]No ei tietty. Sitä voi haukkoa henkeä, korista, kouristella, huutaa.. you name it.[/QUOTE]

Tajuaakohan sitä itse silloin, siis että kuolema tulee, vai onko jo aivot kaput?

 

["vieras"]

Tajuaakohan sitä itse silloin, siis että kuolema tulee, vai onko jo aivot kaput?

No nää asiat riippuu niin monesta tekijästä. Samoin kuin se et mihin kuolee, kuollakkin kun voi niin monella tapaa.

 

["hei"]

Loppua kohti hengitys voi olla tosi vaikeaa ja työlästä, ja sairaalle voi tulla vaikka verensyöksy, johon sitten menehtyy. Tiedän lapsen, joka menehtyi näin :´(

 

[Mummomainen]

[QUOTE="hei";23327702]Loppua kohti hengitys voi olla tosi vaikeaa ja työlästä, ja sairaalle voi tulla vaikka verensyöksy, johon sitten menehtyy. Tiedän lapsen, joka menehtyi näin :´([/QUOTE]

Tarkoittaako tuo verensyöksy sitä, että oksentaa verta? Minun isoisoisäni kuoli aikoinaan niin, että oksensi vaan verta ja kuoli sitten siihen. Sisuskalut ym. kai jotenkin pettivät ja oksensi sitten verta. Oli tosin jo vanhus ja vanhainkodissa, mutta ilmeisen yllättäen kuolema kai kuitenkin tuli. Oli kuitenkin ihan liikuntakykyinen ja järjissään vielä.

 

["vieras"]

[QUOTE="hei";23327702]Loppua kohti hengitys voi olla tosi vaikeaa ja työlästä, ja sairaalle voi tulla vaikka verensyöksy, johon sitten menehtyy. Tiedän lapsen, joka menehtyi näin :´([/QUOTE]

Mikä on verensyöksy? Miksi se voi tulla sairaalle,ja onko jotain tiettyä sairautta millon voi tulla? Huom en siis pelästynyt/panikoi tms,kiinnostaa vaan. Olen myös ajatellut että vanhana/sairaana "kaikki" aina "nukkuu pois" eli vaan pysähtyy,ihan rauhassa.

 

[ll ll]

sisäinen verenvuoto esim...joutuu kärsimään 20 min. Ei pysty hengittämään, kuolee tukehtumalla.
No se taju menee kai (toivon) aikaisemmin kuin 20 min...

Korjatkaa...

Paljon helpompaa omaisille, jos saisi ajatella, että ei tarvinnut kärsiä, kuoli nukahtaessaan jne.

 

[Mummeliisa]

Paljon helpompaa omaisille, jos saisi ajatella, että ei tarvinnut kärsiä, kuoli nukahtaessaan jne.

Minä en ole varma tuosta helppoudesta.
Ehkä kuitenkin osalle helpompaa olla läsnä kuin loppuikänsä miettiä, että toinen, jota kovin rakasti, oli ehkä yksin tai jopa peloissaan tms?

 

["hei"]

Tarkoittaako tuo verensyöksy sitä, että oksentaa verta? Minun isoisoisäni kuoli aikoinaan niin, että oksensi vaan verta ja kuoli sitten siihen. Sisuskalut ym. kai jotenkin pettivät ja oksensi sitten verta. Oli tosin jo vanhus ja vanhainkodissa, mutta ilmeisen yllättäen kuolema kai kuitenkin tuli. Oli kuitenkin ihan liikuntakykyinen ja järjissään vielä.

No tavallaan oksentaa. Joku iso verisuoni esim. keuhkoissa katkeaa tai hajoaa, ja elämä päättyy ihan hetkessä.

 

[|| ||]

No en mistään läsnä- tai poissaolosta ole puhunutkaan.
Vaan että helpompi, jos on paikalla päivystämässä, helpompi katsella sitä nukkumalla poistumista...

 

[Mummeliisa]

No en mistään läsnä- tai poissaolosta ole puhunutkaan.
Vaan että helpompi, jos on paikalla päivystämässä, helpompi katsella sitä nukkumalla poistumista...

Anteeksi. Ymmärsin väärin.

 

[sh]

mun syöpäpotilas kuoli vuosia sitten tukehtumalla, kun keuhkot oli niin täynnä tautia ja ne lopetti toimintansa. olin vieressä kun hänellä loppui hengityskyky ja annoin vahvaa lääkettä, oli pelottavaa mutta onneksi meni nopeasti ohi ja sain pidettyä itseni kasassa, hoin rauhallisesti että ""kohta helpottaa,ihan kohta helpottaa

huh. onneksi en ole enää siellä töissä, tosi rankkaa

 

[Mummeliisa]

mun syöpäpotilas kuoli vuosia sitten tukehtumalla, kun keuhkot oli niin täynnä tautia ja ne lopetti toimintansa. olin vieressä kun hänellä loppui hengityskyky ja annoin vahvaa lääkettä, oli pelottavaa mutta onneksi meni nopeasti ohi ja sain pidettyä itseni kasassa, hoin rauhallisesti että ""kohta helpottaa,ihan kohta helpottaa

huh. onneksi en ole enää siellä töissä, tosi rankkaa

Minun mieheni kuoli vähän samalla lailla, jos kohta eri syistä.
Kipulääkettä ei tarvittu, koska saturaation laskiessa elimistö alkaa itse tuottaa endorfiinia eli kipuja ei ole.
En kokenut tilannetta pelottavaksi, mutta en toki miellyttäväksikään.

 

[Khimaira]

[QUOTE="vieras";23327790]Mikä on verensyöksy? Miksi se voi tulla sairaalle,ja onko jotain tiettyä sairautta millon voi tulla? Huom en siis pelästynyt/panikoi tms,kiinnostaa vaan. Olen myös ajatellut että vanhana/sairaana "kaikki" aina "nukkuu pois" eli vaan pysähtyy,ihan rauhassa.[/QUOTE]

Verensyöksy voi tulla esim. jos on keuhkosyöpä.

Sairaana/ vanhana loppu voi olla yhtä tuskaa, ei todellakaan nuku vaan pois. Töissä on ollut enemmän noita tuskaisia kuin nopeita ja helppoja lähtöjä.

 

[|| ||]

Anteeksi. Ymmärsin väärin.

Ei syytä anteeksipyyntöön.
Tämä on hieno keskutelunaihe kyllä, ja tarpeellinen.
Itsellä ei mitään tuoretta surua tuosta, olen päässyt yli...vaikka kauanhan se voi kestää

 

[Mummeliisa]

Ei syytä anteeksipyyntöön.
Tämä on hieno keskutelunaihe kyllä, ja tarpeellinen.
Itsellä ei mitään tuoretta surua tuosta, olen päässyt yli...vaikka kauanhan se voi kestää

Minullakin kohta neljä vuotta viimeisestä, mutta mitä enemmän itseäni tutkinut niin en usko että olen ylipäässyt oikein mistään. Jatkanut kyllä, mutta se ei ole sama asia. Tietenkin alkuaikojen vapina vaimenee, mutta olen huono hyväksymään... jos nyt niin voi sanoa.

 

[|| ||]

Kyllä, se menettämisen tuska on kova pala nieltäväksi, ja jos on oma mies kyseessä, niin itse en usko että siitä olisin ollenkaan päässyt yli. Niin aina olen sen ajatellut ainakin.

Kyllä ihminen loppuelämänsä mukanaan saa kantaa sitä kaikkea, ja eläminen käy monelle liian raskaaksi...

 

[Mummeliisa]

Kyllä, se menettämisen tuska on kova pala nieltäväksi, ja jos on oma mies kyseessä, niin itse en usko että siitä olisin ollenkaan päässyt yli. Niin aina olen sen ajatellut ainakin.

Kyllä ihminen loppuelämänsä mukanaan saa kantaa sitä kaikkea, ja eläminen käy monelle liian raskaaksi...

Anteeksi taas. Kirjoitin näemmä sekavasti (ehkä enemmän ajatuksilleni).
Mieheni kuolemasta on jo 10 vuotta. Läheinen johon viittasin viimeksi, oli tyttärentytär.

 

[|| ||]

Kirjoitat kauniisti, (ja en lue blogiasi) ja täällä nyt tulee helposti noita suoranaisia väärinkäsityksiäkin, joten ei syytä anteeksipyyntöön minulta ainakaan.

Olen hyvällä mielellä, ja syystäkin, se niin rakas mieskin on tuossa tallella :heart: ja ihan mahdottoman hyvä tyyppi on. Valtavasti asioita, mistä saa olla kiitollinen.

Nyt pitäis lähteä kauppaan (juu - keskellä yötä) ---- pitääkin etsiä Mummeliisan ruokakuvaketju ja laittaa sinne, mitä kaupasta ostin...ehkä menee puolieinekseksi, mutta ei se haittaa...jäätelöä ainakin olisi jo saatava, monta päivää on ilman oltu, kun kukaan ei viitsi mennä kauppaan.

Anteeksi ketjun aloittajalle, jos on vähän ot nämä viimeiset (!) sanani...