Toisen jos saisin, onnellinen oisin

Taidan olla oikea typerys koska en ole vielä hankkiutunut minkäänlaisiin testeihin mieheni kanssa. Meillä on 4v poika (jota yritettiin vuosi) ja nyt toista on tehty yli kolme vuotta.. Olin typerä kun ajattelin että kyllä se toinen tulee jo ihan helposti kun ekan saaminen tuntui niin kovin vaikealta. Vaan kuinkas kävikään.. Ensin ajateltiin mieheni kanssa että ei hankkiuduta mihinkään lapsettomuushoitoihin sillä onhan meillä jo yksi lapsi. Jos ei tule luonnollisesti ilman mitään apuja niin sitten ei. Nyt kuitenkin kolmen vuoden jälkeen alkaa toden teolla pelottaa ajatus että poikamme jää ainoaksi lapseksemme. Vauvakuume on aivan kauhea!! Mielessä on kytenyt jo pitkään mennä tutkimuksiin mutta pelkään kai kuulevani jotain huonoja uutisia. No, nyt olen ottanut itesäni niskasta kiinni ja tilasin ajan. Mielelläni kuulisin muiden "lapsettomuudesta " kärsivien vanhempien ajatuksia.

 

Moi! Meillä kans 4-v poika ja toista nyt yritetty 2,6 v. Meillä eka lapsi tuli tosi helposti. Hakeuduimme lapsettomuushoitoihin 2006 alkuvuodesta ja nyt on tehty 3 inseminaatiota joista kaikista nega. Nyt ollaan hoitotauolla ja odotellaan elokuuta jolloin aloitellaan ekaa IVF:ää. Kyllä on ollut kovaa aikaa. Toisen lapsen kaipuu on kova. Onnea teille mtkaan.

 

Heippa!Olen tavallaan kohtalotoveri..Meijän esikoinen syntyi joulukuussa,kolme vuotta suurinpiirtein yritettiin..Olin jo menettää toivoni ja huolestuin etten lapsia saakaan!Raskaus kaiken jälkeen oli enemmän kuin suuri ihana yllätys!Olin juuri ajatellut tilata ajan lääkärille..Minkäänlaisissa hoidoissa emme siis käyneet.Vielä ei ole seuraavaa tilauksessa mutta olen miettinyt että jos silloinkin yhtä hankalaa ja jopa mahdotonta niin kuinka jaksaisin..Tuntuu niin kamalalta muutenkin lapsettomuus..Luulisi että jos kerran on tullut raskaaksi niin miksei uudestaankin!Elämä vaan määrää..joskus niin raskaalla tavalla!Toivon teille kaikkea hyvää ja tietyst että tärppää!!i :hug:

 

Meillä esikoista "tehtiin" 1,5 vuotta ja toista on nyt haluttu vuosi. Tuolloin ennen esikoista hakeuduttiin yksityiselle tutkimuksiin ja vika löytyi miehestä. Ei kuitenkaan ehditty kuin suunnittelemaan inseminaatiota niin tulinkin luomuna raskaaksi. Nyt ollaan siinä hilkulla että varmaan kesän jälkeen viimeistään hakeudutaan hoitoihin jos ei tärppää.

 

Kiitos vastauksista! Toivottavasti teilläkin tärppää =) Miltä teistä tuntuu kun joku teidän lähipiiristä kertoo olevansa raskaana? Mulla ainaki iskee ihan kauhee katkeruus heti.. Tietysti olen vilpittömän onnellinen heidän puolestaan mutta aina meinaa poru päästä illalla peittoon. Se tuntuu välillä niin epäreilulta kun itse tekee ovistestejä ja laskee kiertopäiviä vuosikaupalla ja toisten ei tunnu tarvitsevan kuin NUKKUA samoissa lakanoissa.. Höh.

 

Mini: kyllä minä ainakin tunnen katkeruutta, varsinkin niitä kohtaan jotka alkavat toista lasta odottaa vähemmällä tärpin odotuksella kuin itse. Ei niille tunteilleen mitään voi. En tietenkään toivo mitään pahaa kenellekään, en tietenkään toivo etteivät muut vauvoja saisi mutta kyllä siitä paha mieli tulee. Ja samalla tavalla kun muut eivät voi minun suruani kantaa, en minäkään voi heidän iloaan. Näin se vain on. Olen varmaan täysin epäonnistunut ja inhottava ihminen. Täällä tämän kehtaan myöntää, irl en monellekaan.

 

Raparperitaivas: Sovitaanko näin että ei me olla epäonnisuneita ja huonoja ihmisiä jos tunteet on tollasia. Me halutaan vaan niin kovasti sitä omaa vauvelia. Hauska silti kuulla etten oo ainoa.. Heh. Eikä sitä tarvii niille onnellisille näyttää mikä karmea katkeruus meidän mielessä jäytää :kieh: Nooh, vielä jonain päivänä mekin ollaan siinä onnellisessa asemassa!!

 

Ootteko muuten kertoneet avoimesti ihmisille että yritätte lasta? Ite oon tietty läheisimmille ystäville mutta mua ei ainakaan kiinnosta selitellä puolitutuille. Mun mielestä on aivan sairaan raivostuttavaa ku jotkut tulee neuvomaan kuinka meidän pitäis tehdä jo toinen lapsi ettei tule liian pitkä ikäero ja KYLLÄ NYT ON JO KORKEA AIKA TEHDÄ SISKO TEIDÄN POJALLENNE jne. Tollaset kommentit saa kyllä niin pahan mielen aikaan. Eihän ne sitä tietenkään tajua mut ite oon ainakin oppinut sen etten kysele keneltäkään kun ei voi tietää.

 

Täällä myös yksi jolla se pikkukakkonen olisi toiveissa. Raparperin tunnenkin toisesta samaan asiaan liittyvästä ketjusta, mutta te muut olette uusia tuttavuuksia! :flower:

Toinen lapsi siis työn alla, tällä hetkellä yritystä takana "vasta" 9kk, esikoinen nyt 1v6kk. Esikkoa tehtiin aikoinaan reilu vuoden päivät ja tärppäsi sit ekasta inssistä-nyt takana toinen inssi tässä yrityksessä ja parin viikon piina edessä. Mulla PCO, enkä ilmeisesti luomuna ovuloi juurikaan ja miehen siittiöiden liikkuvuus hieman alentunut, esikoisen ollessa työn alla hakeuduttiin tutkimuksiin jo puolen vuoden jälkeen kun kierrot piteni pitenemistään ja silloin selvisi missä vika. Silloin tosiaan eka inssi toi kaivatun lopputuloksen. Tälläkin kertaa yritettiin ensin viime syksy luomuna, kunnes kierrot meni taas ihan pyllylleen ja hakeuduttiin taas hoitoihin kun tuota historiaakin niiden suhteen on. Ollaan puhuttu miehen kanssa, ettei jatkettaisi hoitoja enää eteenpäin jos ei inssillä tärppää-lääkäri oli kyllä toiveikas sen suhteen, että saattaisi onnistua ihan luomunakin jos mulle saadaan vaan ovulaatio aikaiseksi.

Sitä on kyllä niin vaikea selittää, miten paljon sitä toista lasta kaipaa. Välillä tuntuu ihan että kipeää tekee. Nuo ystävien vauva-uutiset ei kyllä asiaa auta, mullekin ystävä tokaisi pari viikkoa sitten olevansa raskaana kun itse kerroin ettei eka inssi onnistunut...Ja tuli raskaaksi ilman yrittämisiä ja sit vielä sanoi ettei tiedä olisko iloinen vai ei...Tämä samainen ystävä totesi aiemmin, ettei heille olisi mikään maailmanloppu jos eivät saisi toista lasta. Mä mietin, että onhan se helppo sanoa noin, jos se ei ole itselle tosiasia että näin voi todella käydä, eikä sille voi itse minkään. Meillä tuo esikoinen on vielä sen verran pieni, että ollaan säästytty koskas teette lapsia lisää-kyselyiltä, mutta siihen olen kyllä törmännyt, että pitäisi vaan olla tyytyväinen siihen että on kuitenkin edes se yksi lapsi. No kyllähän sitä onkin ja poika on meille todellinen aarre, mutta ei se poista sitä toisen lapsen kaipuuta kun sille kuitenkin olisi perheessä ja sydämessä paikka... :ashamed:

Olen itse miehen suostumuksella kertonut meneillään olevista hoidoista muutamalle harvalle ja valitulle ystävälle, myös tälle edellä mainitulle, joskin sanoin nyt hänelle kun uteli missä mennään, että kerron sitten jos tulee jotain kerrottavaa puoleen taikka toiseen. Sen verran katkeruus mieltä jäytää hänen tyylistään sanoa asoita, että on helpompi olla enää sen kummemmin puhumatta asiasta hänen kanssaan. :\| Helpottaa kyllä että joku kuitenkin tietää ja täältä onneksi aina löytyy saman kokeneita joille ei tarvitse tunteitaan selitellä! :hug:

 

Voi Hilunen, tuo on niin tutun kuuloista tuo ettei se yksi lapsi poista sitä toisen lapsen puuttumisen surua... Tässä päivänä eräänä laittoi opiskelukaveri viestiä ja kyseli että joko meille on toinen lapsi tulossa. Hänellä on niin paha endo ettei koskaan tule saamaan luomuna lapsia. Monta iiveeähvää on heille tehty eikä vaan ole tärpännyt. No minä sitten hänelle kerroin että ei ole ja että vuosi on nyt yritetty ja hoitoihin mennään ehkä piakkoin jos ei mitään ala tapahtumaan. No, sain sitten tämän perinteisen kommentin että "olkaa iloisia siitä että teillä on yksi terve lapsi". Pakko oli laittaa hänelle takaisin että ollaanhan me onnellisia mutta ei se yksi lapsi poista surua siitä ettei hän ehkä koskaan tule sisarusta saamaan. Hän ei enää vastannut tähän viestiin. En tiedä pahoittiko hän mielensä, minä ainakin vähän pahoitin. Samalla tavallahan sitä voisi äitinsä menettänyttä "lohduttaa" sillä että onhan sinulla vielä isä. Ei kaksi asiaa välttämättä sulje toisiaan pois. Tottakai minä olen iloinen että me saatiin edes yksi lapsi mutta haluaisin silti kovasti hänen kokevan sen että hänelle on pieni sisarus josta kasvaa joskus iso ja josta on tukea ja turvaa kun maailma heittelee. Suurempi kaipuu minulla oikeastaan on siihen että poika saa sisaruksen kuin siihen että itse saan olla raskaana ja saadaan uusi vauva.