Toinen lapsi nyt vai joskus?

Kertokaahan kahden lapsen vanhemmat, miten elämä muuttuu kun toinen lapsi syntyy? Ja erityisesti te, joilla lapsilla ikäeroa 2-3 vuotta. Täällä esikoinen täyttää 1,5 v ja toisen hankkiminen alkaa pyöriä mielessä... Toisaalta mietin, miten jaksan ja loppuuko se vähäinen oma aika ihan kokonaan. Tukiverkostoja kun ei kovin paljoa ole. Millaista teidän kaksilapsisten arki on?

 

Ikäeroa on 3 vuotta vähän vajaa ja nyt kun lapset ovat 5v ja 2v niin paljon leikitään yhdessä ja isompi opettaa pienempää.

 

Mulla ainakin loppui se kuuluisa oma-aika ainakin vähäksi aikaa. Lapsilla ikäeroa 1v10kk. Nyt ovat 2v4kk ja 6kk.
Isompi ei enää nuku päiväunia (yleensä), päivät tuppaavat olemaan aika rankkoja kun en juurikaan ehdi hengähtää ja istua/syödä rauhassa.
Mutta koko ajanhan nää kasvavat, tulevaisuudessa varmasti helpompaa kun leikkivät yhdessä jne.

 

mulla kolme ja kahdella ekalla vajaa 2v. ikäeroa ja kolme vuotta keskimmäisen ja kuopuksen välissä. Jos susta tuntuu et sä jaksat ni siitä vaan. Ei sitä omaa aikaa juuri ole, mutta ehkä sitten joskus., JA ruokaa mä en nyt oo aikoihin saanu syödä rauhassa... en edes osaa sitä rauhassa hotkimatta syödä jos joskus siihen ois mahdollisuus

 

Tuota olen juuri miettinyt, että varmasti alussa rankkaa, mutta ajan kuluessa sitten enemmän seuraa toisistaan. Ollaan miehen kanssa molemmat sitä mieltä, että mieluummin lapset pienehköllä ikäerolla, mutta nyt kun pitäisi ruveta "tositoimiin" niin rupeaa se arjesta selviäminen mietittymään...

 

Mulla on 2v5kk esikoinen ja vauva 3kk. Ei ole oma aika täysin loppunut mutta onhan tää aika haipakkaa ja toisaalta tosi ihanaa ja nimenomaan odottelen sitä, että lapset alkaa keskenään leikkiä jne. Meillä nyt vauva on tosi helppo, hyvin nukkuva tapaus, joten se toki helpottaa. Raskausaika oli rankka ja olin sairaalassakin ja oli rankkaa kun en pystynyt olee paljon esikoisen kanssa. Mutta olen tosi tyytyväinen tähän tilanteeseen nyt!

 

Ja vaikka tää aika rankkaa onkin, olin silti varautunut vieläkin pahempaan eli joskus voi yllättyä positiivisestikin.

 

Meillä pojat 2,5v ikäerolla. Aluksi oli rankkaa mutta nyt leikkivät keskenään ja viihtyvät hyvin. Välillä on kyllä vaikeampia päiviä mutta sanoisin että mun elämä helpottui kun tuli toinen lapsi esikoiselle seuraksi.

 

Meillä lapset 3,5v 1,5v ja vauva 2kk ja hyvin menee. Isommista on jo seuraa toisilleen, ja kohtahan tosta vauvastakin kasvaa niille leikkikaveri. Kolmen kanssa vielä pystyy liikkumaankin ihan hyvin, saati sitten kanssa se on ihan helppoa. Joskus on omaa aikaakin päivällä, jos noi sattuu nukkumaan yhtä aikaa. Illalla sitten viimeistään saa hetken hengähtää.

 

Mulla on lapset 2,5v ikäerolla. Aluksi arki tuntui kovin raskaalta muttei mennyt kuin kuukausi tai pari niin siihen "tottui". Itseasiassa tällä hetkellä olen kovin tyytyväinen tähän perhe-elämään. Kuopus on nyt 6kk ja kolmannesta haaveillaan Rutiineista kun pitää tiukasti kiinni niin hommat sujuu.

 

heti vaan. Parempi kertarytinällä. Mä en ainakaan enää viitsis aloittaa kaikkea alusta, jos kovin pitkää väliä pitäis.

 

Meillä esikoinen on nyt 3 vuotta ja loppuviikosta olis toisen laskettuaika. Esikoinen on aika tempperamenttinen tapaus, mutta tykkää vauvoista ( ainakin toisten), mutta kovasti odottaa omaa sisarustaan. Välillä itse ajattelen pelolla tulevaa ja sitten taas tuntuu ihanalle, että tulee vauva ja saa esikoinen ajankanssa leikkikaverin. Kuitenkin mielestäni mieluummin lyhyellä ikäerolla lapset tehdä/saada, on paremmin seuraa toisilleen. Tuntus ainakin niin

 

Heti kannattaa tehdä. Miksi pitkittää tota haastavampaa pikkulapsiaikaa, ja sisaruksista on sit toisilleen tosi paljon seuraa ku vähän kasvavat.

 

Meillä ikäeroa 2v3kk. Olihan se alku rankka, mutta nyt on ollut jo pitkään helppoa (lapset 6 ja 4v). Leikkivät yhdessä ja on niitä sisarusten yhteisiä juttuja kiva seurata.