Hei!
Minulla on pieni tytär 8 kk, varsinainen tissitakiainen, ei ole syönyt tuttia eikä tuttipulloa, yritettiin kyllä kovasti, nokkamuki menee nyt, mutta vain veden kanssa, tuntuu vihaavan korvikkeen makuakin. Kiinteitä menee vähän, mutta ei paljoa.
Minulla ja tytöllä on toimivat päivärutiinit, kaikki vain tapahtuu tällä hetkellä minusta riippuvaisesti, nukkuminen päikkäreille sekä yöunille tapahtuu sujuvasti mutta ainoastaan tissi suussa, ja yöllä tuota nukahtamisvälinettä kaivataan noin 4-10 kertaa, mikä ei taas ole äidistä niin mukavaa. Olen varsinainen lälly, enkä mielelläni huudattaisi lasta yhtään. Eikä minulla sinänsä ole kiire minnekään muualle, tässä on hyvä olla,tulevaisuus vain mietityttää. Isä on mielellään tytön kanssa, mutta yli parin tunnin aika tuntuu hankalalta juuri nukkumisen ja syömisen takia. Samaten mummot hoitaisivat välillä mielellään, mutta sekin tuntuu ylivoimaisen hankalalta tällä hetkellä. Ehkä olen tehnyt itse ongelmani, mutta tunnen itseni tällä hetkellä suoraan sanottuna korvaamattomaksi, ja toki kaikesta ihanuudesta huolimatta ennen pitkää kaipaisin joskus ihan omaa aikaa aikuisten seurassa, ja vaikkapa miehen kanssa ihan kaksin aikaa kauemminkin kuin pari tuntia .
Kysyisinkin teiltä samanlaisen takiaisten äideiltä, että onko asia korjaantunut itsestään, saako imetystä lopetettua ikinä, kun en kumminkaan tahtoisi taaperoa enää imettää. Nyt tuntuu että tämä on loputon tie, ja se vähän stressaa jo etukäteen..Haluaisin kuitenkin siinä yhden vuoden iässä suunnilleen imetyksen lopettaa. Unikoulua olen miettinyt jossain vaiheessa, tai siis yöimetysten lopettamista, mutta en ole vielä itse valmis siihen. En nyt kaipaa tässä mitään mustavalkoisia kommentteja tilanteesta, vaan lähinnä pohdiskelevaa keskustelua samassa tilanteessa olevilta. Onko muita, joilla vauva kieltäytyy korvikkeen juomisesta? Pitäisikö jossain vaiheessa jo ennen yhtä vuotta kokeilla tavallista maitoa?
Minulla on pieni tytär 8 kk, varsinainen tissitakiainen, ei ole syönyt tuttia eikä tuttipulloa, yritettiin kyllä kovasti, nokkamuki menee nyt, mutta vain veden kanssa, tuntuu vihaavan korvikkeen makuakin. Kiinteitä menee vähän, mutta ei paljoa.
Minulla ja tytöllä on toimivat päivärutiinit, kaikki vain tapahtuu tällä hetkellä minusta riippuvaisesti, nukkuminen päikkäreille sekä yöunille tapahtuu sujuvasti mutta ainoastaan tissi suussa, ja yöllä tuota nukahtamisvälinettä kaivataan noin 4-10 kertaa, mikä ei taas ole äidistä niin mukavaa. Olen varsinainen lälly, enkä mielelläni huudattaisi lasta yhtään. Eikä minulla sinänsä ole kiire minnekään muualle, tässä on hyvä olla,tulevaisuus vain mietityttää. Isä on mielellään tytön kanssa, mutta yli parin tunnin aika tuntuu hankalalta juuri nukkumisen ja syömisen takia. Samaten mummot hoitaisivat välillä mielellään, mutta sekin tuntuu ylivoimaisen hankalalta tällä hetkellä. Ehkä olen tehnyt itse ongelmani, mutta tunnen itseni tällä hetkellä suoraan sanottuna korvaamattomaksi, ja toki kaikesta ihanuudesta huolimatta ennen pitkää kaipaisin joskus ihan omaa aikaa aikuisten seurassa, ja vaikkapa miehen kanssa ihan kaksin aikaa kauemminkin kuin pari tuntia .
Kysyisinkin teiltä samanlaisen takiaisten äideiltä, että onko asia korjaantunut itsestään, saako imetystä lopetettua ikinä, kun en kumminkaan tahtoisi taaperoa enää imettää. Nyt tuntuu että tämä on loputon tie, ja se vähän stressaa jo etukäteen..Haluaisin kuitenkin siinä yhden vuoden iässä suunnilleen imetyksen lopettaa. Unikoulua olen miettinyt jossain vaiheessa, tai siis yöimetysten lopettamista, mutta en ole vielä itse valmis siihen. En nyt kaipaa tässä mitään mustavalkoisia kommentteja tilanteesta, vaan lähinnä pohdiskelevaa keskustelua samassa tilanteessa olevilta. Onko muita, joilla vauva kieltäytyy korvikkeen juomisesta? Pitäisikö jossain vaiheessa jo ennen yhtä vuotta kokeilla tavallista maitoa?