tilanne paha

tilanne se että tuli vaikea masennus joka johti kännissä pois lähtemisiin ja lupausten rikkomiseen(pettämistä ei ole)(lähinnä tupakin polton salailu,baarissa käymisen salaaminen jne..)
nielin pillereitä yliannostuksen ja mies olis halunnut mut kotiin mutta menin itse sairaalaan jossa vietin 3vk...
nyt kun oltu 2kk kotona ja hyvin on mennyt mies sanoo ettei luota minuun yhtään.ja korostuu varsinkin jos haluan johonkin lähteä.
olen yrittänyt selittää että asiat on hoidossa mutta jotenkin tuntuu että mies aluksi oli tukena ja apuna ja sitten yhtäkkiä ei enää jaksanut kunnella jne..
väsyi kai.
luottamusta kuulemma ei mikään palauta,mutta käy hirveästi voimille olla kotona kuin vieraat ihmiset toisilleen..siksi olen välillä puhunut poismuutosta väliaikaisesti mutta ei ymmärrä tätä..nyt olen niin poikki ja rikki näiden asioiden kanssa että haluaisin lähteä.
mies vain ennemmin alkoi syyttämään pakoilijaksi jos halusin lähteä.
olin itsekkin epävarma tuosta mutta nyt olen varma etten enää jaksa takuta päivästä toiseen näiden asioiden kanssa,samalla ottaa lapsista vastuuta ja hoitaa itseäni,en vain jaksa selvitellä enää parisuhdettakaan...
olisin lähtövalmis..kaippa sitten menen..
tässä tilanteessa en vain tiedä mitään muuta keinoa..

 

Ainahan on mahdollisuuksia olemassa. Paistaa se päivä risukasaankin onkin mottoni. Sinulla on nyt hankala vaihe meneillään, muuta tilanne ratkeaa kyllä muullakin tavalla. Pyydä apua lapsen hoitamiseen sukulaiselta tai viranomaiselta. Hoidat itsesi kuntoon ja sitten hoitamaan parisuhdettanne. Menkää parisuhde terapiaan tms.

Yritä ajatella vaikka lastasi, mitä hän menettää jos lähdet nyt. Isä ja äiti ovat lapselle kaikki kaikessa. Lapsi tarvitsee sinua vielä pitkään. Pikkulapsivaihe on henkisesti raskasta aikaa itselle että parisuhteelle, mutta kaikki kääntyy vielä parhain päin, kun vaan jaksat taistella vaikeiden aikojen ohi. Tsemppiä sinulle ja hanki apua tarpeeksi.

 

On ymmärrettävää että miehesi reagoi nyt noin kaiken kokeman jälkeen. Aika parantaa haavat ja miehesi alkaa taas luottamaan sinuun. Anna aikaa miehellesi.Sinulla on vaikeaa mutta selviät. Miehesi ei halua sinun lähtevän koska rakastaa sinua ja lapsia.

Hae apua pian jotta jaksat hoitaa itsesi kuntoon ja parisuhteesi. Lapset tarvitsevat molempia vanhempia ja sinä lapsiasi.

Tsemppistä sinulle ja hyvää syksyn jatkoa :hug:

 

Mihin ajattelit lähteä, miksi? Minusta kuulostaa siltä, että sulta on elämänhalu mennyt. Ryhdistäydy. Raahaudu vaikka väkisin psykiaytrin vastaanotolle. Ei noin voi jatkaa.

Mutta muista: elämä on lahja. Lahja! Se on annettu sulle, se on tässä ja nyt. Sulla on nyt vaikeaa, mutta et ole ainoa. Älä kuvittelekaan että olet. Siitä on tie ylöspäin.

Usko vaan. Kokemusta on. Mies jätti yksin pikkuvauvan kanssa aikoinaan. Asuntoon, jonka vuokria ei ollut maksettu. Mieti sitä. Eivät siinä vihkivalat painaneet, kun toinen nainen tuli kuvioihin. Silloin oli katkeraa olla ulkoisesti kaunis. Mitä sillä teki? Meni kymmenen vuotta, että löysin uuden onnen. Se on jo toinen tarina. Mutta silloin aikanaan olisin halunnut kävellä viileään, lohduttavaan jokeen. UNohtaa kaiken.

En kävellyt.

Koska oli lapsi.