Tiedättekö paljon tapauksia, joissa nainen hankkiutunut raskaaksi?

[Vierailija]

Tossa ap:n kertomassa tapauksessa ei sillä miehellä ois ollut pätkääkään varaa huutaa mistään raskaudesta, koska ite jätti kumit käyttämättä! Mikä ihmeen velvollisuus naisilla on vain huolehtia ehkäisystä?! Eikä kaikille oikeestikkaan sovi hormoonallinen ehkäisy!

Täällä yksi, joka miettii täsmälleen samaa. Itse olen alkuraskauden viimeisellä kolmanneksella. Lapsen isä ei ole enää kuvioissa mukana, vaan häipyi heti kuultuaan, että olen raskaana. Ehkä parempi niin. No kuitenkin. Minulle ei pillerit sopineet, ja kierukkaa en halunnut käyttää. Sanoin miehelle tästä, ja sanoin myös, että jos mies pitää raskauden mahdollisuutta ihan kauheana asiana, niin sitten voidaan hankkia kortsuja ja käyttää niitä. Arvaa, käyttikö mies, vaikka minä sille niitä kortsuja hankin ja tuputin. "Ei tarvi", mies sanoi, tai "On mukavampi ilman". Mukavaa sillä ei ollut enää siinä vaiheessa, kun kerroin olevani raskaana. Sai aivan hirveän raivokohtauksen ja tosiaan syytti mua siitä, etten ole pitänyt ehkäisystä huolta - no perskele väkisinkö se kortonki olisi sille pitänyt laittaa, kun se ei niitä suostunut käyttämään, vaikka h-hetkellä niitä sille useaan otteeseen tuputin ja ojentelin. Mies lisäksi tiesi, että e-pillerit ei mulle käy, tiesi myös, että ehkäisyä ei ole.

sanoko mies koskaan että haluaa sen lapsen?
olisko ollu viisaampaa puhua tai olla antamatta...

Sanoin miehelle itse, että minulle lapsi ei ole ongelma mutta jos mies ei lasta halua, niin sitten tämä ko. ehkäisymuoto käyttöön ja sassiin. Mies ei sanonut, että haluaa lapsen - mutta ei myöskään sanonut, ettei halua lasta. Käyttäytyi, kuin asia olisi ollut hänelle... miten sen sanoisin? - sellainen "No jos se tulee, niin ei haittaa." En harmittele sitä, että olen raskaana, joten siitä tässä ei nyt ole kysymys. Olen ihan onnellinen tulevasta lapsesta. Ihmettelen vain, että kun kerran tiedetään, ettei toinen voi jotain ehkäisyä käyttää, eikä sitten suostuta itsekään käyttämään mitään - niin ollaan syyttelemässä toista osapuolta siitä, että kävi kuin kävi.

Lisäksi koetin puhua miehen kanssa ehkäisyasioista useita kertoja. Ehkäisyasiat mies sivuutti olkapäitään kohauttaen, eikä suostunut sen kummemmin puhumaan asiasta. Kuunteli kyllä, kun minä puhuin. Otin myös useamman kerran puheeksi, että niiden kortsujen käyttö olisi paikallaan, mikäli miehestä yhtään tuntuu siltä, että ei lasta halua. Kerroin myös tuon ehkäisymuodon olevan minulle täysin ok, ja kuten sanottu, useaan kertaan koetin "tilanteen ollessa päällä" niitä kortsuja hänelle tuputtaa -tuloksetta. Mies tuumasi lapsiasiaan, että "No sit tulee."

 

[Oho]

Tossa ap:n kertomassa tapauksessa ei sillä miehellä ois ollut pätkääkään varaa huutaa mistään raskaudesta, koska ite jätti kumit käyttämättä! Mikä ihmeen velvollisuus naisilla on vain huolehtia ehkäisystä?! Eikä kaikille oikeestikkaan sovi hormoonallinen ehkäisy!

Täällä yksi, joka miettii täsmälleen samaa. Itse olen alkuraskauden viimeisellä kolmanneksella. Lapsen isä ei ole enää kuvioissa mukana, vaan häipyi heti kuultuaan, että olen raskaana. Ehkä parempi niin. No kuitenkin. Minulle ei pillerit sopineet, ja kierukkaa en halunnut käyttää. Sanoin miehelle tästä, ja sanoin myös, että jos mies pitää raskauden mahdollisuutta ihan kauheana asiana, niin sitten voidaan hankkia kortsuja ja käyttää niitä. Arvaa, käyttikö mies, vaikka minä sille niitä kortsuja hankin ja tuputin. "Ei tarvi", mies sanoi, tai "On mukavampi ilman". Mukavaa sillä ei ollut enää siinä vaiheessa, kun kerroin olevani raskaana. Sai aivan hirveän raivokohtauksen ja tosiaan syytti mua siitä, etten ole pitänyt ehkäisystä huolta - no perskele väkisinkö se kortonki olisi sille pitänyt laittaa, kun se ei niitä suostunut käyttämään, vaikka h-hetkellä niitä sille useaan otteeseen tuputin ja ojentelin. Mies lisäksi tiesi, että e-pillerit ei mulle käy, tiesi myös, että ehkäisyä ei ole.

sanoko mies koskaan että haluaa sen lapsen?
olisko ollu viisaampaa puhua tai olla antamatta...

Sanoin miehelle itse, että minulle lapsi ei ole ongelma mutta jos mies ei lasta halua, niin sitten tämä ko. ehkäisymuoto käyttöön ja sassiin. Mies ei sanonut, että haluaa lapsen - mutta ei myöskään sanonut, ettei halua lasta. Käyttäytyi, kuin asia olisi ollut hänelle... miten sen sanoisin? - sellainen "No jos se tulee, niin ei haittaa." En harmittele sitä, että olen raskaana, joten siitä tässä ei nyt ole kysymys. Olen ihan onnellinen tulevasta lapsesta. Ihmettelen vain, että kun kerran tiedetään, ettei toinen voi jotain ehkäisyä käyttää, eikä sitten suostuta itsekään käyttämään mitään - niin ollaan syyttelemässä toista osapuolta siitä, että kävi kuin kävi.

Voi vitsit mä en kyllä ymmärrä tota miestä. Totta kai ehkäisy kuuluu yhtä paljon molemmille, mutta tosiaan jos ei pillerit sovi, niin onhan muita vaihtoehtoja. Tylsää, että mies sivuutti nuo ehkäisyasiat tolleen ja lähti sitten lätkimään samalla "syytellen" sua. Ei oo kyllä toiminut oikein. Jos mies ei halua lapsia eikä kuitenkaan halua seksistäkään luopua niin kai sit pitää olla harrastamatta seksiä tai harkita jotain suurempaa toimenpidettä.

 

[mies joka ei pidä kortsuista]

Seurustelen naisen kanssa, joka suhteemme alkuvaiheessa oli erittäin tarkka ehkäisystä. Ei missään tapauksessa halunnut lasta, siinä vaiheessa. Hän käytti pillereitä, mutta jossain vaiheessa tuli ongelmia eikä pillereitä enää voinut käyttää. Siispä siirryimme kondomeihin.

Olin epäillyt teini-iästä saakka että minusta ei välttämättä ole siittäjäksi ja tuo olikin sopiva hetki käydä testauttamassa itsensä. Halusin toki muutenkin tietää, mutta ajatus jatkuvasta kumien käytöstä ei innostanut. Tottakai niitä käytimme, huolellisesti. Itse en ollut valmis isäksi ja kumppanini oli tosiaankin hyvin tarkka.

Testitulokset vahvistivat epäilyni Olen sekä määrässä että laadussa reilusti hedelmällisen rajan alapuolella. En kuitenkaan steriili. Diagnoosi oli kuitenkin sellainen, että asennoiduimme menemään hedelmöityshoitoihin jos joskus lapsia halusimme. Otimme tiedon vastaan tyynesti. Elämäntilanteemme oli sellainen, että päätimme jättää muun ehkäisyn pois ja luottaa minun hedelmättömyyteen. Olin huolissani saanko koskaan lapsia, mutta olin ensisijaisesti helpottunut ettei meidän tarvitsisi käyttää kumeja. En ole varma oliko kumppanini suhtautuminen muuttunut vuosien varrella, mutta yhteistuumin päätöksen teimme, tietenkin.

Hyvinhän se ehkäisy sitten toimi yli neljä vuotta ja sopivaan aikaan puolisoni tuli raskaaksi. Lapsikin näyttää isältään (ei sillä että olisin epäillyt, muut kyllä huumorilla verhoiltuna). Aiomme todennäköisesti jatkaa samaan malliin ja jos ei lisää lapsia ala kuulua, menemme mahdollisesti hedelmöityshoitoihin.

Yllä olevahan ei varsinaisesti kuulu otsikon aiheeseen, paitsi siten että kumppanini ei olisi suostunut seksiin ilman ehkäisyä. Ilmeisesti löytyy kuitenkin naisia, jotka suhtautuvat välinpitämättömästi ehkäisyyn; Eli ei varsinaisesti suunnitella lasta, mutta tulkoon jos on tullakseen. Erittäin paljon ihmettelen miehiä jotka eivät halua lapsia, mutta suostuvat naisille siitosoreiksi. Itse en kumikammostani huolimatta olisi lähtenyt siihen. Kaiken lisäksi kammoni on hieman laantunut kun löysin itselleni sopivampia kondomeja. Parisuhteessakin niitä joskus on tullut tarvittua.

 

[zeccica]

tulin itse raskaaksi niin että olin ollut mehen kanssa aiemmin mutta olimme eronneet. muutama kuukausi jälkeenpäin tiemme kohtasinvat railakkaan baari illan jälkeen samaan asuntoon ja tulin raskaaksi käytin kyllä pillereitä. kun kerroin että pidän lapsen mies oli valmis maksamaan minulle että teen abortin, mutta en halunnut tehdä. hän ilmoitti etten saa kertoa kuka isä on ja ettei hän halua edes koskaan nähdä lasta.

tämä kyseinen mies joka niin sanoi on nykyään kyllä kihlattu ja todella hyvä isä lapselle.
joskus näillä tarinoilla on erilainenkin loppu

 

[O]

Seurustelen naisen kanssa, joka suhteemme alkuvaiheessa oli erittäin tarkka ehkäisystä. Ei missään tapauksessa halunnut lasta, siinä vaiheessa. Hän käytti pillereitä, mutta jossain vaiheessa tuli ongelmia eikä pillereitä enää voinut käyttää. Siispä siirryimme kondomeihin.

Olin epäillyt teini-iästä saakka että minusta ei välttämättä ole siittäjäksi ja tuo olikin sopiva hetki käydä testauttamassa itsensä. Halusin toki muutenkin tietää, mutta ajatus jatkuvasta kumien käytöstä ei innostanut. Tottakai niitä käytimme, huolellisesti. Itse en ollut valmis isäksi ja kumppanini oli tosiaankin hyvin tarkka.

Testitulokset vahvistivat epäilyni Olen sekä määrässä että laadussa reilusti hedelmällisen rajan alapuolella. En kuitenkaan steriili. Diagnoosi oli kuitenkin sellainen, että asennoiduimme menemään hedelmöityshoitoihin jos joskus lapsia halusimme. Otimme tiedon vastaan tyynesti. Elämäntilanteemme oli sellainen, että päätimme jättää muun ehkäisyn pois ja luottaa minun hedelmättömyyteen. Olin huolissani saanko koskaan lapsia, mutta olin ensisijaisesti helpottunut ettei meidän tarvitsisi käyttää kumeja. En ole varma oliko kumppanini suhtautuminen muuttunut vuosien varrella, mutta yhteistuumin päätöksen teimme, tietenkin.

Hyvinhän se ehkäisy sitten toimi yli neljä vuotta ja sopivaan aikaan puolisoni tuli raskaaksi. Lapsikin näyttää isältään (ei sillä että olisin epäillyt, muut kyllä huumorilla verhoiltuna). Aiomme todennäköisesti jatkaa samaan malliin ja jos ei lisää lapsia ala kuulua, menemme mahdollisesti hedelmöityshoitoihin.

Yllä olevahan ei varsinaisesti kuulu otsikon aiheeseen, paitsi siten että kumppanini ei olisi suostunut seksiin ilman ehkäisyä. Ilmeisesti löytyy kuitenkin naisia, jotka suhtautuvat välinpitämättömästi ehkäisyyn; Eli ei varsinaisesti suunnitella lasta, mutta tulkoon jos on tullakseen. Erittäin paljon ihmettelen miehiä jotka eivät halua lapsia, mutta suostuvat naisille siitosoreiksi. Itse en kumikammostani huolimatta olisi lähtenyt siihen. Kaiken lisäksi kammoni on hieman laantunut kun löysin itselleni sopivampia kondomeja. Parisuhteessakin niitä joskus on tullut tarvittua.

Hmm... Mä mietin tässä luettuani etenkin yhden naisen kirjoittamaa juttua, että miksei jotkut miehet suostu käyttämään kumeja (edes väliaikaisena vaihtoehtona) kun kerran tietävät, ettei joku muu ehkäisymuoto ole passeli omalle kumppanille.

Ja että jos oma asenne on lapsiin sillä hetkellä ehdottoman kielteinen, niin miksi sitten rakastellaan ilman ehkäisyä, ja jälkeen päin valitetaan toisen osapuolen syyllisyyttä tms. Siis mä en mitenkään halua mollata juuri miehiä, koska on naisiakin, jotka on oikeasti välinpitämättömiä ehkäisyn suhteen,...

En tiedä, onko se kuitenkaan välttämättä varsinaista välinpitämättömyyttä naiselta, jos asenne on sellainen, että lapsia saa tulla jos on tullakseen, ja tosiaan ei voi jotain tiettyä ehkäisymenetelmää käyttää. Taustallahan voi olla joku maailmankatsomus, tms. Lisäksi asia kuuluu kyllä mun mielestä ihan yhtä lailla miehellekin, koska yhdessähän sitä seksiä kuitenkin harrastetaan. Tämmösissä tapauksissa toisen osapuolen pitäis jollain tavoin tulla vastaan..

Suunnitelmallisuus noissa asioissa on mun mielestä hyvä asia, samoin nimenomaan se että asioista ollaan yhtä mieltä, mutta ainahan kaikki ei mene sen ehkä mukavimman kaavan mukaan.

 

["sivusta seuraaja"]

Tiedän erään tapauksen, jossa nainen hankkiutui salaa raskaaksi. Isäksi tuli tuttavani mies, joka oli ja on edelleen naimisissa. Lapsen äiti tekee kaikkensa edelleen, jotta saisi tuon avioliiton pilattua ja miehen itselleen.

Kakkonen myöntänyt, että lapsi oli vain yritys saada mies itselleen. Miehen suku on päättänyt elättää tuon vieraan naisen ja sen lapsen, (poika, tällä hetkellä 2,5 vuotias). Suku ei enään pidä yhteyttä vaimoon, eikä avioliitossa syntyneisiin kahteen lapseen. Ainoa, johon pitävät yhteyttä on tämä isäksi tullut mies, jonka kuulemma pitäisi erota nykyisestä vaimostaan ja muuttaa tämän kakkosen luokse, ja hoitamaan lastansa (jota ei koskaan halunnut/tiennyt olevan tulossa)...

Avioliitossa syntyneet lapset ovat jo 20 vuotiaita, eivätkä asu enää kotona. Isovanhemmat ja miehen sisarukset olivat myös pojan ristiäisissä aikoinaan. Isovanhemmat ovat sitä mieltä, etteivät voi hylätä lasten lastaan vaan se pitää ottaa omaan sukuun. Samalla ovat kuitenkin kääntäneet selkänsä näille kahdelle vanhemmalle lapsen lapselleen, jotka eivät ole hyväksyneet velipuoltaan elämäänsä, ja haluaisivat vanhempiensa pysyvän yhdessä, sillä sitä vanhemmat itsekin tällä hetkellä haluavat...

Sekavaa, mutta tää maailma on kyllä ihme tapauksia täynnä?

 

["vieras"]

Tiedän tapauksen jossa nainen hankkiutui raskaaksi varatun miehen kanssa. Motiivi oli raha! Itse asiaa ylpeänä kertoi. Asui skattalla uudessa merinäköala huoneistossa. Hyvin hoiti taloutensa kuntoon.
Siinä taisi olla koko sisarusparvi tuota suunnittelemassa.

 

[kummastuttaa]

Tiedän taas tapauksen jossa kaverini yhden yön säätö ilmoitti että "sulla on poika täällä". Lapsi oli jo kaksi vuotias... Väitti ettei vaadi mitään ja haluaa selvittää asian vain lapsen itsensä takia. Nooh - ei kauan kestänyt kun rupesi vaatimaan että lasta pitää tulla moikkaamaan. Ja kohta varmaan elari-vaatimukset.

Siis oikeesti, tuntuu käsittämättömältä että tällaiset raha-ahneet itsekkäät ihmiset pääsevät vielä lisääntymään. Mitä se äiti kuvitteli tekevänsä? Eikö sille tullut mieleen että tuolla tavalla ainakin "isä" katkeroituu ja jäädyttää välit kokonaan... Todellakin taas ajateltu lapsen parasta. Sääliksi käy lapsi.