Tiedättekö miltä tuntuu?? :( :( :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kotiäiti ei tahdo jaksaa enää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kotiäiti ei tahdo jaksaa enää

Vieras
tunnen olevani miehelleni pelkkä rasite; harvoin teen mitään oikein. aina saan kuulla mitä olen taas tehnyt väärin, aina lähes moitteita :(
mies on usein kiukkuinen. Kaikki asiat on meidän perheessä ajatunut päin persettä, suoraan sanottuna:/ mä olen niin poikki, kun suurinpiirtein kaikki on mun vastuulla. mies toki käy töissä ja elättää meidät, siitä kiitos. mut me tarvitaan myös muuta, koko perhe! minä tarvitse läheisyyttä, keskustelua,tunnustustakin.. haluan joskus kuulla että olen onnistunut ja tehnyt jotakin hyvin. talous on kireällä, asutaan liian pienessä asunnossa,asunto on sellainen missä en viihdy (sisustukseen ei ole rahaa) ja kaikki kaapit lojuu täynnä tyhjänpäiväistä tavaraa, sekaisin kaikki.
kaikki kaatuu päälle, mun mielikin horjuu :(

mies ja erkanemme toisistamme, ainakin siltä musta tuntuu. en tiedä miehen aatoksista kun hän ei juuri puhu. mua vaivaa niin moni asia, pyöritän niitä päässäni yksin. kun otan jotaki ongelmiamme puheeksi, mies aina sulkeutuu.
joskus haukkuu mua ja lapsia:(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Helmat korvissa:
Tuntuu, että tarvitsette apua saadaksenne keskusteluyhteyden välillenne auki.
Oletko kokeillut kirjoittaa miehellesi?

en ole sitä vielä kokeillut.
puhua olen yrittänyt monet kerrat,turhauttaa ja surettaa.

mä olen niin väsynyt kaikkeen,mulla ei ole muuta kuin tämä perhe ja rakastan sitä yli kaiken! <3 mutta mä olen sellainen nykyään mitä en halua.. kiukkuinen ja rähjäinen, surullinen.. en osaa nauttia enää elämästä
itsetuntokin nollassa. harrastuksia ei ole
 
väliaikaista kaikki on vaan...
Kunnon selvitys menoista ja tuloista ja raha asiat hoitoon.
sitten kun ne on selvitettynä niin laatuaikaa parisuhteelle, tee se toiselle minkä haluaisit tehtävän toiselle, auttaa vaikka toinen ei heti siihen lähtisikään.
suukkoja, halauksia, kehuja, rakkaudentunnustuksia ja spontaania seksuaalista kanssakäymistä.
kun raha asiat on saatu kuntoon niin sitten etsitte isompaa asuntoa.
se tosin voi viedä vuoden tai kaksi, että talous saadaan edes tasapainoon.
kaikki helpommin sanottu kuin tehty, mutta yrittämisen arvoista silti jos haluaa kohentaa perhe elämää.
unohtui listasta kiva tekeminen perheellä, puistoja, uimahallia, kävelyjä, pelaamista lasten kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja NalleKarhuÄiti:
väliaikaista kaikki on vaan...
Kunnon selvitys menoista ja tuloista ja raha asiat hoitoon.
sitten kun ne on selvitettynä niin laatuaikaa parisuhteelle, tee se toiselle minkä haluaisit tehtävän toiselle, auttaa vaikka toinen ei heti siihen lähtisikään.
suukkoja, halauksia, kehuja, rakkaudentunnustuksia ja spontaania seksuaalista kanssakäymistä.
kun raha asiat on saatu kuntoon niin sitten etsitte isompaa asuntoa.
se tosin voi viedä vuoden tai kaksi, että talous saadaan edes tasapainoon.
kaikki helpommin sanottu kuin tehty, mutta yrittämisen arvoista silti jos haluaa kohentaa perhe elämää.
unohtui listasta kiva tekeminen perheellä, puistoja, uimahallia, kävelyjä, pelaamista lasten kanssa.

kiitos vastauksesta sulle myös,ja vinkeistä.
mä olen vaan niin kertakaikkisen lopussa ettenn jaksa oikein mitään:/
mies ei ole sellaista "tyyppiä" et touhuisi lasten kanssa juurikaan.
minä olen aikanaan halaillut, pusutellut jne. ,mutta mies on "häätänyt" mua pois,ahdistaa kuulemma sellainen. silittelystä ei tykkää jne :/
seksiä kyllä haluaa, mutta se onkin ainoa läheisyys mitä saan .

tuntuu niin pahalta kun mulla ei ole edes juuri kavereita,selaan monasti kännykän yhteystietoja, kelle soittaa ja tekstata.. olen niin yksinäinen :(:(
 
tiedän osittain miltä susta tuntuu.itse elin parisuhdehelvetissä reilun vuoden kunnes tajusin ajatella mikä on parasta tulevaisuuden kannalta. Mies väitti aina muuttuvansa mutta kyllähän kaikki tietää ettei kukaan ihan pohjimmiltaan pysty lopullisesti muuttumaan..
Näillä "kaikentietävillä ja osaavilla" miehillä on usein tapana saada kumppani tuntemaan itsensä arvottamaksi ja turhanpäiväiseksi mollaamalla asiasta ku asiasta.

sitten kauniina kevätpäivänä mulla vihdoin ja viimein naksahti viimeinenki järjenlamppu ja purin vuosien ahdistuksen ja erosin.Kuukausi siitä muutin jo omaan asuntoon.
Tuntuhan se aika tyhjältä istua yksiössä ja miettiä että nyt sitä ollaan yksin..mutta ikävä ei ole ollut kertaakaan. Ainoastaan voiton tunne. Minä pystyin siihen.

Aneluja tuli ja rakkauden tunnustuksia yms. paljonkin eroruljanssin aikana, mutta mitäs ei kuunnellut silloin ku olisin halunnut puhua ja selvittää asiat.

Nykyään elän onnellisesti "normaalin" miehen kanssa ja suhde on tasapainoinen ja kestävä. :)

eli jos ei mies suostu keskustelemaan niin kannattaa miettiä kumpi on tärkeämpää..onnellisuus vaiko oravanpyörässä tarpominen..siltä se nimittäin kuulostaa.kun herää aamulla ja toivoo että oisi jo ilta.ei kiinnosta tehdä mtn ja kaikki tuntuu kaatuvan päälle.

ero on joskus helpottavaa.ei heti, ei välttämättä vuodenkaan päästä.mutta monesti parempaa vaihtoehtoa ei löydy.

älä anna periksi.näytä mistä suomalainen nainen on tehty! :) stemppiä!elämä on elämisen arvoinen.
 
nallekarhuäitin listaan lisään vielä sen. et sit kun ootte saanu välinne ennalleen niin ala sitten keskittymään kodinhoitoon, et menet kaikki paikat läpi ja roskiin turhat tai kirpparille myyntiin ja sit jos myit niin osta sillä rahalla sitten jotain sisustusjuttuja.aina pienikin uus ilme kotiin saa aikaan tosi kivan mielen.. kyllä se siitä!! :)
 
Mulla on ollut lapsen syntymän jälkeen samanlainen vaihe :hug:
Huomasin itse olevani ihan erilainen kuin aiemmin ja se masensi. Olin kiukkuinen, lyhyt pinnainen, ailahtelevainen jne. Mä itkinkin sitä miehelle etten halua olla sellainen.
Mies ei aluksi oikein tajunnut tilanteen vakavuutta vaikka hänelle asiasta puhuinkin. Lopulta padot vain murtuivat ja itkien istuin olohuoneen sohvalla kertoen kaiken mikä painoi.
Mua painoi eniten hellyyden puute mieheltä ja mies ei taas ollut uskaltanut lähestyä/ei halunnut lähestyä fyysisesti, koska olin niin kiukkuinen jne. Itkin miten harmittaa kun mies ei ikinä halaa tai pussaa oma-aloitteisesti ja mies oli siis luullut etten halua.
Voi olla, että teilläkin on jotain tunteiden väärinkäsityksiä. Kirjoita miehelle kirje missä kerrot mikä painaa ja rassaa. Laita vaikka, että asiasta ei tarvitse puhua jos se on miehelle vaikeaa, mutta voisi teoillaan osoittaa että on lukenut kirjeen ja haluaa muuttaa asioita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pp:
nallekarhuäitin listaan lisään vielä sen. et sit kun ootte saanu välinne ennalleen niin ala sitten keskittymään kodinhoitoon, et menet kaikki paikat läpi ja roskiin turhat tai kirpparille myyntiin ja sit jos myit niin osta sillä rahalla sitten jotain sisustusjuttuja.aina pienikin uus ilme kotiin saa aikaan tosi kivan mielen.. kyllä se siitä!! :)

tämä unohtuikin minulta :flower:
 
Toi on niin vaikeaa, kun mies ei puhu. Kirjoittaminen on joskus parempi keino. Minäkin olen pahimmissa tilanteissa käynyt meilikirjeenvaihtoa mieheni kanssa, kun oma äänensävynikin menee sellaiseksi nalkuttamiseksi monesti, että mies ei sitä enää edes kuule. Yritä parhaasi mukaan selittää, että ei kukaan jaksa niin, että aina tulee kritisointia eikä koskaan palkita tai kehuta mistään. Monesti sitä ei vaan arjessa huomaa ja ymmärrä, että pitäisi välillä tsempata toinen toistaan jaksamaan.

Aloita vaan kaappien läpikäynti, se on semmonen homma, että kun sen saa aloitettua ja pääsee vauhtiin, niin siitä alkaa tulla hyvä mieli. Siivoaminen on joskus tosi terapeuttistakin.

Voimia ja tsemppiä sinulle! Kyllä ne asiat taas varmasti valoisammilta pian näyttävät.
:hug:
 

Yhteistyössä