vierailija
”Tilanne on ihan mahdoton” – Thaimaalaiset marjanpoimijat avautuivat poliisille karmeista olosuhteista
/img-s3.ilcdn.fi/ffd47b88008f429b7b173e0e0cb78a86e998a60ad3db91231409ec1438590fe8.png)
www.iltalehti.fi
Thaimaalaisten marjanpoimijoiden kohtelu suomalaisyrityksissä on saanut viranomaiset sekä Suomessa että Thaimaassa jyrähtämään. Näin poimijat kuvailivat poliisille olojaan marja-alan yritys Kiantamalla.
18 tuntia töitä seitsemänä päivänä viikossa. Lounaaksi hyytynyttä kalanpääsoppaa ja homehtunutta riisiä. Muutama tunti unta. Käteen ei jää latin latia.
Kymmenet thaimaalaiset marjanpoimijat kuvailivat keskusrikospoliisille, miten joutuivat elämään ja työskentelemään järkyttävissä olosuhteissa eri puolella Suomea heinä–lokakuussa 2022.
Marjanpoimijat kuvailivat Kiantaman toimintaa ja työntekijöiden kohtelua epäoikeudenmukaiseksi. He kokivat tulleensa huijatuiksi ja hyväksikäytetyiksi.
Tällaista heidän arkensa oli.
Marjanpoimijoille oli heidän kotimaassaan maalattu varsin erilainen kuva työstä Suomessa. Marjoista oli luvattu enemmän rahaa, ja kustannuksia Suomen päässä oli vähätelty, poimijat kertoivat.
Marjanpoimijoiden tuli maksaa päivittäin 25–30 euroa muun muassa ruoasta, auton käytöstä ja asumisesta.
Nämä kustannukset järkyttivätkin isoa osaa marjanpoimijoista. He eivät kokeneet saaneensa rahoilleen vastinetta, vaan tulleensa huijatuiksi.
Marjanpoimijat kuvailivat asuinolosuhteita ahtaiksi ja siivottomiksi. Jaetuista WC- ja peseytymistiloista loppui usein lämmin vesi kesken.
– Jos sellaiset paikat, missä olimme majoittuneena, jos sellaiset kuvat olisi laitettu, niin en olisi kyllä halunnut lähteä, sanoi yksi marjanpoimija poliisille.
Päivät olivat äärimmäisen pitkiä, jopa 18-tuntisia. Pahimmassa tapauksessa poimijat lähtivät aamuvarhain ja palasivat yömyöhään. Leirille ei saanut palata ”liian aikaisin”, he kertoivat. Silloin leirinjohtaja moitti ankarasti – ja joskus jopa pakotti palaamaan metsään.
Poimijat kertoivat joutuneensa ajamaan jopa satoja kilometrejä päivässä etsiessään sopivaa marjapaikkaa. Kukaan ei ohjeistanut apajien löytämisessä, vaikka näin oli luvattu. Bensat sekä ajoneuvojen mahdolliset korjaukset maksettiin marjanpoimijoiden omista tienesteistä.
Kohtuuttoman pitkien päivien vuoksi marjanpoimijoiden lepoajat jäivät olemattomiksi. Yksi poimijoista kertoi poliisille nukkuneensa enimmillään kuusi tuntia yössä.
– Minusta tuntuu, että minua huijataan, minua käytetään hyväksi.
Vapaapäiviäkään ei ollut. Niiden pitämistä ei varsinaisesti oltu kielletty, mutta poimijoilla ei yksinkertaisesti ollut niihin varaa, he kertoivat.
Yhteensä 481 thaimaalaista keräsi marjoja Kiantamalle vuonna 2022.
Valtaosa heistä oli joutunut lainaamaan rahaa yrityksen thaimaalaiselta yhteyshenkilöltä kattaakseen Suomeen saapumisesta koituvat kulut. Näin ollen he olivat tulotasoonsa nähden jo vaikeasti velkaantuneet ennen työn alkua.
Suomessa marjanpoimijoiden passit ja paluulentoliput ”otettiin talteen”. Osa poimijoista sanoi poliisille, ettei passeja ollut saanut takaisin ennen velan maksamista.
Leirinjohtajat ja yhteyshenkilöt olivat poimijoiden mukaan luvanneet, että ahkeralla työllä velan saa nopeasti kuitattua. He olivat sanoneet, että reippaan työntekijän on mahdollista kerätä jopa yli sata kiloa marjoja päivässä.
Näin ei käynytkään.
”Tilanne on ihan mahdoton” – Thaimaalaiset marjanpoimijat avautuivat poliisille karmeista olosuhteista
Thaimaalaisten marjanpoimijoiden kohtelu suomalaisyrityksissä on saanut viranomaiset sekä Suomessa että Thaimaassa jyrähtämään. Näin poimijat kuvailivat poliisille olojaan marja-alan yritys Kiantamalla.
www.iltalehti.fi
18 tuntia töitä seitsemänä päivänä viikossa. Lounaaksi hyytynyttä kalanpääsoppaa ja homehtunutta riisiä. Muutama tunti unta. Käteen ei jää latin latia.
Kymmenet thaimaalaiset marjanpoimijat kuvailivat keskusrikospoliisille, miten joutuivat elämään ja työskentelemään järkyttävissä olosuhteissa eri puolella Suomea heinä–lokakuussa 2022.
Marjanpoimijat kuvailivat Kiantaman toimintaa ja työntekijöiden kohtelua epäoikeudenmukaiseksi. He kokivat tulleensa huijatuiksi ja hyväksikäytetyiksi.
Tällaista heidän arkensa oli.
Marjanpoimijoille oli heidän kotimaassaan maalattu varsin erilainen kuva työstä Suomessa. Marjoista oli luvattu enemmän rahaa, ja kustannuksia Suomen päässä oli vähätelty, poimijat kertoivat.
Marjanpoimijoiden tuli maksaa päivittäin 25–30 euroa muun muassa ruoasta, auton käytöstä ja asumisesta.
Nämä kustannukset järkyttivätkin isoa osaa marjanpoimijoista. He eivät kokeneet saaneensa rahoilleen vastinetta, vaan tulleensa huijatuiksi.
Marjanpoimijat kuvailivat asuinolosuhteita ahtaiksi ja siivottomiksi. Jaetuista WC- ja peseytymistiloista loppui usein lämmin vesi kesken.
– Jos sellaiset paikat, missä olimme majoittuneena, jos sellaiset kuvat olisi laitettu, niin en olisi kyllä halunnut lähteä, sanoi yksi marjanpoimija poliisille.
Päivät olivat äärimmäisen pitkiä, jopa 18-tuntisia. Pahimmassa tapauksessa poimijat lähtivät aamuvarhain ja palasivat yömyöhään. Leirille ei saanut palata ”liian aikaisin”, he kertoivat. Silloin leirinjohtaja moitti ankarasti – ja joskus jopa pakotti palaamaan metsään.
Poimijat kertoivat joutuneensa ajamaan jopa satoja kilometrejä päivässä etsiessään sopivaa marjapaikkaa. Kukaan ei ohjeistanut apajien löytämisessä, vaikka näin oli luvattu. Bensat sekä ajoneuvojen mahdolliset korjaukset maksettiin marjanpoimijoiden omista tienesteistä.
Kohtuuttoman pitkien päivien vuoksi marjanpoimijoiden lepoajat jäivät olemattomiksi. Yksi poimijoista kertoi poliisille nukkuneensa enimmillään kuusi tuntia yössä.
– Minusta tuntuu, että minua huijataan, minua käytetään hyväksi.
Vapaapäiviäkään ei ollut. Niiden pitämistä ei varsinaisesti oltu kielletty, mutta poimijoilla ei yksinkertaisesti ollut niihin varaa, he kertoivat.
Yhteensä 481 thaimaalaista keräsi marjoja Kiantamalle vuonna 2022.
Valtaosa heistä oli joutunut lainaamaan rahaa yrityksen thaimaalaiselta yhteyshenkilöltä kattaakseen Suomeen saapumisesta koituvat kulut. Näin ollen he olivat tulotasoonsa nähden jo vaikeasti velkaantuneet ennen työn alkua.
Suomessa marjanpoimijoiden passit ja paluulentoliput ”otettiin talteen”. Osa poimijoista sanoi poliisille, ettei passeja ollut saanut takaisin ennen velan maksamista.
Leirinjohtajat ja yhteyshenkilöt olivat poimijoiden mukaan luvanneet, että ahkeralla työllä velan saa nopeasti kuitattua. He olivat sanoneet, että reippaan työntekijän on mahdollista kerätä jopa yli sata kiloa marjoja päivässä.
Näin ei käynytkään.