Terrorisoiva esikoinen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja olkinalle
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

olkinalle

Aktiivinen jäsen
23.06.2007
8 642
0
36
Meidän esikoinen, 5,5-vuotta, on alkanut terrorisoimaan koko perhettä ja tietenkin varsinkin pikkusisariaan. Koko ajan jotain kiukuttelua meneillään. Tänään viimeksi aamulla hampaiden pesun yhteydessä tuli jotain sanomista pikkuveljen kanssa niin sitten tuo esikoinen puristi pikkuveljen hiuksiin hammastahnaa ja tönäisi. Ja kun minä menen väliin niin sitten esikoinen alkaa matkimaan minua :kieh: :kieh: |O |O :headwall: :headwall:
Aresti ei auta. Lelutakavarikko ei auta. Mikä auttaa?!!!
 
:ashamed: Kieltämättä syliaika jäänyt hänen kohdaltaan vähemmälle viime aikoina. Ja tietenkin nyt tuota tämän hetkistä kiukuttelua lisää se, että hän aloitti kerhon viime torstaina ja nyt jännittää ihan hirveästi huominen häntä kun kerho on taas.
Sanoin jo aamulla kiukuspäissäni että tänään ei sitten sinne tivoliin mennä, mutta en taas haluaisi rangaista sisaruksia veljen huonosto käytöksestä ja tänään ei mitään lapsenvahtiakaan saada joten joko tivoli jää kaikilta väliin tai sitten mennään sinne kaikki.
EN MÄ TIEDÄ MITÄ TEHDÄ!!!!!
 
Pari viikkoa menee, sitten sopeutuu kerhon aloitukseen. Siihen asti sulla vaan täytyy olla pidemmät piuhat. Ei tee noita juttuja ilkeyttään (noh, ehkä vähän, mutta sisarukset nuhjaavat aina jostain) vaan uuden tilanteen aiheuttama ahdistus ja jännitys purkautuu typerinä tekoina ja kiukutteluna. Aika auttaa. Kiukuspäissään ei kannata jaella rangaistuksia, toi tivolin peruminen oli vähän turhan raju veto.
 
Mites se meneekään "Anna minulle rakkautta silloin, kun sitä vähiten ansaitsen, sillä silloin sitä eniten tarvitsen." tai jotain sinne suuntaan. Meillä ainakin kaikenlainen kiusiminen johtuu huomionpuutteesta. En pidä sitä palkintona huonosta käytöksestä, että annan enemmän aikaa jne., enempi se on omien virheideni paikkaamista, kun en ole älynnyt ajoissa antaa lapselle sitä mitä hän tarvitsee.

Veisin kaikki tivoliin. Sitten kahden kesken juttutuokio lapsi sylissä, että mistä kenkä puristaa. Yleensä päättyy meillä siihen, että jompi kumpi tai molemmat tirauttavat itkut, kun kaikki turhautumat purettu ja sitten jaksetaan taas jatkaa paremmin.
 
Mulle sanoi tuttavani joka on lastenpsykologi että eskari-ikäinen on kuin pieni murrosikäinen...
Kuulosti varsin tutulta. Tuo meidän juuri kuusi täyttävä osaa myös olla välillä varsinainen pain in the ass.
Pitää vaan yrittää ymmärtää. Niinkuin joku sanoi ei ole helppoa kasvaa. Olen tässä itse nyt suunnitellut että alan pelaamaan lautapelejä ja tekemään kaikkea sellasta vähän kehittävää enemmän tytön kanssa josko äidin huomio plus keskittymistä vaativa tekeminen helpottaisi. Eihän se helppoa ole kun kaikesta tuppaa tulemaan jonkin laista virinää, mutta jospa toimisi...
 
miten tommoset tilanteet pitäs hoitaa ku lapsi rupee matkimaan ja sillä tavoin siis ärsyttämään?itellä ei ton ikästä oo mut tuli vaa mieleen(nähnyt niitä matkijoit)=)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
miten tommoset tilanteet pitäs hoitaa ku lapsi rupee matkimaan ja sillä tavoin siis ärsyttämään?itellä ei ton ikästä oo mut tuli vaa mieleen(nähnyt niitä matkijoit)=)

Jaa sen kun tietäisi :laugh:
Mä yleensä sanon että papukaijat joutuu arestiin ja se nyt yleensä toimii kun on ihan kamaln vaikea puhua toiselle kun toinen matkii. Tai sitten joku muu hyvä uhkaus vaikka että eihän papukaijat syö karkkia? Taitaa jäädä joltakin karkkipäivä välistä :D
 
Minun keinoni noihin kiukutteluihin on aina ollut hyvästä käytöksestä palkitseminen ja huonon huomiotta jättäminen niin pitkälle kuin se on ko. tilanteessa mahdollista. Rangaistuksia en siis kannata, mutta toki huonosta käytöksestä pitää joku seuraamus olla. Eikä palkitseminen tarkoita nyt mitään lahjaa/tavaraa, vaan kehuja ja positiivista huomiota. Muutenkin lapsia pitää minusta kehua paljon kaikesta mahdollisesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Minun keinoni noihin kiukutteluihin on aina ollut hyvästä käytöksestä palkitseminen ja huonon huomiotta jättäminen niin pitkälle kuin se on ko. tilanteessa mahdollista. Eikä palkitseminen tarkoita nyt mitään lahjaa/tavaraa, vaan kehuja ja positiivista huomiota. Muutenkin lapsia pitää minusta kehua paljon kaikesta mahdollisesta.

Mä kyllä kehun paljon ja jos käyttäytyy hyvin esim. kylässä niin muistan sanoa siitä.
Voikohan muuten tähän viime aikaiseen huonoon käytökseen olla kerhon aloituksen lisäksi syynä televisio? Me ollaan kesän aikana katsottu hirveän vähän telkkaria, edes pikku kakkosta ei ole lapset katsoneet mutta nyt n. viikon ajan ovat katsoneet aamulla lastenohjelmat, illalla pikku kakkosen ja sitten vielä kun kuopus ottaa päiväunet niin olen laittanut pojille elokuvan päälle siksi aikaa. Onkohan meidän esikoinen televisioherkkä? Itse asiassa nytkin kiukuttelee tuolla kun kuopus metelöi legojen kanssa ja haluaisi itse katsoa/kuulla Alfred J. Kvakia....
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Minun keinoni noihin kiukutteluihin on aina ollut hyvästä käytöksestä palkitseminen ja huonon huomiotta jättäminen niin pitkälle kuin se on ko. tilanteessa mahdollista. Rangaistuksia en siis kannata, mutta toki huonosta käytöksestä pitää joku seuraamus olla. Eikä palkitseminen tarkoita nyt mitään lahjaa/tavaraa, vaan kehuja ja positiivista huomiota. Muutenkin lapsia pitää minusta kehua paljon kaikesta mahdollisesta.

Millaisen kiukuttelun jätät huomiotta?

Itse painin tuollaisen 4½ vuotiaan kanssa ja välillä iskee epätoivo kun en enää oikein tiedä mitä tehdä. Lapsella on paha tapa kaivella kaappeja, siis sellaisia joihin ei ole mitään asiaa, vaikka siellä ei mitään ns. vaarallista ole. Ne on aikuisten kaappeja ja lapset ei sinne mene. Mutta heti kun silmä välttää lapsi on pöydällä ja kaivamassa kaappia. Nuo kaapit on siis yläkaappeja kaikki. Miten saan lapsen pysymään pois kaapeista?

Samoin kiukustuessaan lapsi lyö, heittää tavaroita, puree... Miten tuon saa kitkettyä pois? Ei ole kivaa kun on puremajälkiä käsissä yms. tuon ikäinen saa satutettua aika pahasti jo...

Anteeks AP kun tungin samaan ketjuun ongelmineni eikä minulla ole sinulle neuvoja antaa :ashamed:

 
Alkuperäinen kirjoittaja olkinalle:
:ashamed: Kieltämättä syliaika jäänyt hänen kohdaltaan vähemmälle viime aikoina. Ja tietenkin nyt tuota tämän hetkistä kiukuttelua lisää se, että hän aloitti kerhon viime torstaina ja nyt jännittää ihan hirveästi huominen häntä kun kerho on taas.
Sanoin jo aamulla kiukuspäissäni että tänään ei sitten sinne tivoliin mennä, mutta en taas haluaisi rangaista sisaruksia veljen huonosto käytöksestä ja tänään ei mitään lapsenvahtiakaan saada joten joko tivoli jää kaikilta väliin tai sitten mennään sinne kaikki.
EN MÄ TIEDÄ MITÄ TEHDÄ!!!!!

Tsaijai.. Joku eskarilaiselle siksi aikaa, kun meette tivoliin?
Paha mennä perumaan, jos jotain oot aikonut jo tehdä huonon käytöksen takia
 
Alkuperäinen kirjoittaja Liptoni:
Tsaijai.. Joku eskarilaiselle siksi aikaa, kun meette tivoliin?
Paha mennä perumaan, jos jotain oot aikonut jo tehdä huonon käytöksen takia

Ei ole eskarilainen vielä, ensi vuonna vasta.
Mä luulen että keskustellaan tovi esikoisen kanssa käytöksestä ja sitten mennään kaikki.
 
Alkuperäinen kirjoittaja humps:
Millaisen kiukuttelun jätät huomiotta?

Itse painin tuollaisen 4½ vuotiaan kanssa ja välillä iskee epätoivo kun en enää oikein tiedä mitä tehdä. Lapsella on paha tapa kaivella kaappeja, siis sellaisia joihin ei ole mitään asiaa, vaikka siellä ei mitään ns. vaarallista ole. Ne on aikuisten kaappeja ja lapset ei sinne mene. Mutta heti kun silmä välttää lapsi on pöydällä ja kaivamassa kaappia. Nuo kaapit on siis yläkaappeja kaikki. Miten saan lapsen pysymään pois kaapeista?

Samoin kiukustuessaan lapsi lyö, heittää tavaroita, puree... Miten tuon saa kitkettyä pois? Ei ole kivaa kun on puremajälkiä käsissä yms. tuon ikäinen saa satutettua aika pahasti jo...

Anteeks AP kun tungin samaan ketjuun ongelmineni eikä minulla ole sinulle neuvoja antaa
:ashamed:



:D Ei mitään :heart: Meillä tuo esikoinen on myös kova heittelemään tavaroita ja tönimään. Mä olen koittanut puhua järkeä mutta kun se ei tunnu auttavan vielä lapseen jolla ei ole järkeä päässä joten pitäisi löytää toinen lähestymistapa niin että tuon esikoisenkin päähän saisi vähän taottua järkeä.
 
meillä samanikäinen poika. Välillä on kuin enkeli ja sitten tulee hepuleita. Väsyneenä on ihan mahdoton. Meillä kevät oli ihan hirveä pojan kanssa. Päiväkodissa käyttäytyi mallikkaasti, mutta kotiin päästyään raivosi, itki ja huusi ihan joka asiasta. Nyt on onneksi jo tasaisempi (odotellaan seuraavaa puuskaa )
 

Yhteistyössä