Teinin (tosi) pieni huone

Kaipaan varmaan "vertaistukea", kun yritän hahmottaa tätä päässäni etukäteen valmiiksi.

Eli olemme uusioperhe ja meillä on lapset vuoroviikoin eli omilla lapsillani on huoneet ex-mieheni luona ja nyt, kun muutimme yhteen miesystäväni kanssa niin olemme järjestäneet tiloja lapsille yhteiseen kotiin. Tilanne on sillä tavalla hyvä, että kyseessä on ihan reilunkokoinen talo.

Miehen kaksi tyttöä on samassa huoneessa ja minun kaksi tyttöäni on samassa huoneessa. 12v pojalle on nyt rakenteilla huone, koska talossa oli siihen sopiva aulatila missä on vieläpä ikkunakin. Huoneesta ei voi tehdä järjettömän suurta jottei talo muutu sumpuksi ja käytävämäiseksi. Ikkunan häviäminen huoneen seinien sisälle jo tekee suuren muutoksen, vaikka tilaa jääkin nyt kohtalaisen hyvin siihen "aulaan".

Huoneeseen mahtuu juuri ja juuri sänky, vaatekaappi, kirjoituspöytä ja pieni lipasto. Huoneen ovi ei mahdu aukeamaan seinään asti, mutta sille ei voi nyt mitään. Lattiapinta-alaa ei kauheasti jää, mutta huoneeseen saa silti mahtumaan kaiken tarpeellisen ja poika on todella siisti tapaus. Hänellä ei ikinä ole mitään ylimääräistä missään ja tasot aina siistit.

Kyllähän tuollaiselle teinipojalle varmasti riittää minkä tahansa kokoinen huone, kun se on oma tila ja hän lisäksi ainoana on yksin omassa huoneessa ja ainoa lapsista, jolla on oma televisio. Eli nämä "edut" hänelle sitä vastaan, että muilla on hiukan isommat mutta jaetut huoneet.

Niin, että sanokaa että muiltakin löytyy.

 

Mietin tässä vielä, että hassua edes pohtia tälläistä, kun itse olin aikoinaan nuorempana yksin isossa huoneessa ja vanhempien avioeron ja uusioperheen myötä päädyin jakamaan huoneen "siskopuoleni" kanssa. Eikä se haitannut tai harmittanut ikinä yhtään. Oli oma pöytä ja tuoli ja siinä sitä kökötettiin enkä minä mitään suurta huonetta kaivannut. Enkä edes ollut mikään siisti teini.

Ja kun aloin seurustella ex-mieheni kanssa niin hänellä oli silloisessa lapsuudenkodissaan tehty huone yläkerran aulaan. Tila oli ainoastaan jaettu kirjahyllyllä ja hänellä oli siinä hyllyn takana sänky ja pieni pöytä mihin mahtui tietokone. Ei ollut täyskorkeita seiniä eikä edes ovea. Eikä se haitannut häntä eikä sinänsä meitä yhdessäkään.

 

Meidän teinillä on kirjahyllyllä erotettu puolikas huone, jossa ei ole edes omaa ovea, vaan sinne mennään työhuoneena toimivasta puoliskosta kirjahyllyn ja seinän välistä. Sänky, työpöytä, kirjahylly, lipasto, vapaata lattiatilaa 4 neliötä. Tyytyväinen on omasta huoneestaan.

 

Meidän teinillä on kirjahyllyllä erotettu puolikas huone, jossa ei ole edes omaa ovea, vaan sinne mennään työhuoneena toimivasta puoliskosta kirjahyllyn ja seinän välistä. Sänky, työpöytä, kirjahylly, lipasto, vapaata lattiatilaa 4 neliötä. Tyytyväinen on omasta huoneestaan.

Siinä on sinänsä aika paljon sitä tilaa, mutta tietysti eri sillä tavalla, että on avoimempaa tilaa tuollainen eikä täysin oma huoneensa.

En muista tarkkaan tuon huoneen mittoja, mutta 2,70 on pituus eli siihen on laskettu mahtumaan sänky ja yksiovinen vaatekaappi. Huoneen leveyttä en nyt tosiaan muista, mutta sänky on tuolla pitkällä seinällä ja vastapäätä tulee kirjoituspöytä, jonka yläpuolelle seinään kiinnitetään televisio. Oviseinä tulee viistoksi eli huone ei ole suorakaiteen muotoinen.

 

Minulla oli lapsuudessani kaksi kaveria, joilla oli minikokoiset huoneet. Toiselle tehtiin oma huone talon vaatekomerosta, jossa oli pieni ikkuna ylhäällä. Huoneeseen mahtui vain sänky ja koulupöytä, mutta oma tila oli todella tärkeä. Siihen asti kaverini oli ollut kaksoissiskonsa kanssa samassa huoneessa. Toiselle kaverille rakennettiin talon jatkeena olevaan ulkovarastotilaan pikkuruinen huone. Parempi tämäkin kuin ei omaa rauhaa ollenkaan.

 

Me asuttiin kahden makuuhuoneen asunnossa kun olin lapsi. Siskoni oli äidin kanssa samassa ja minä 6-vuotta vanhemman veljen kanssa. Halusin aina jotenkin tosi palavasti omaa huonetta! En ollut koskaan kotona vaan aina ulkona ja kavereila koska veljeni kavereineen "varasi" huoneen itselleen. Tein läksyjä vaatehuoneessa Rukoilin äitiä että olisimme tehneet minulle vaatehuoneeseen oman tilan, ei haitannut ettei ole ikkunaa! Mutta äiti ei suostunut. Yhdeksännellä luokalla ratkaisin asian hakemalla vain muualle paikkakunnille kouluun. Pääsin sadan kilometrin päähän kouluun kotoani ja sain opiskelija asuntolan solussa oman huoneen, olin ikionnellinen!!

Eli teidän pieni ratkaisu on varmasti ihan hyvä ja tosi ihanaa että olette "uhranneet" aulatilaa pojalle. Uskon että on varmasti ikionnellinen verrattuna jos pitäis olla siskojen kanssa kolmestaan..

 

Kiitos jo vastanneille! Muita?

 

Me asuttiin kahden makuuhuoneen asunnossa kun olin lapsi. Siskoni oli äidin kanssa samassa ja minä 6-vuotta vanhemman veljen kanssa. Halusin aina jotenkin tosi palavasti omaa huonetta! En ollut koskaan kotona vaan aina ulkona ja kavereila koska veljeni kavereineen "varasi" huoneen itselleen. Tein läksyjä vaatehuoneessa Rukoilin äitiä että olisimme tehneet minulle vaatehuoneeseen oman tilan, ei haitannut ettei ole ikkunaa! Mutta äiti ei suostunut. Yhdeksännellä luokalla ratkaisin asian hakemalla vain muualle paikkakunnille kouluun. Pääsin sadan kilometrin päähän kouluun kotoani ja sain opiskelija asuntolan solussa oman huoneen, olin ikionnellinen!!

Eli teidän pieni ratkaisu on varmasti ihan hyvä ja tosi ihanaa että olette "uhranneet" aulatilaa pojalle. Uskon että on varmasti ikionnellinen verrattuna jos pitäis olla siskojen kanssa kolmestaan..

Olen itsekin ikionnellinen siitä, että mies lopulta päätyi tuohon ratkaisuun, vaikka varmasti se ei ollut helppo päätös. Ehdotin sitä itse varovasti jossain vaiheessa, mutta hän tyrmäsi sen. Oli sitten myöhemmin keskustellut asiasta remonttimiehen kanssa ja tämän jälkeen päätyi sitten siihen, että niin tehdään. Muutenkin uusioperheessä voi olla lapsilla välillä haastavia hetkiä saati sitten, kun meidän pojalla tilanne on se,että hän on tosiaan ainoa poika neljän tytön joukkiossa. Ei se helppoa taatusti ole joka hetki. Lisäksi hän on koko uusioperheemme lapsista ainut, joka on oikeasti tunnontarkka ja siisti.

 

Olen itsekin ikionnellinen siitä, että mies lopulta päätyi tuohon ratkaisuun, vaikka varmasti se ei ollut helppo päätös. Ehdotin sitä itse varovasti jossain vaiheessa, mutta hän tyrmäsi sen. Oli sitten myöhemmin keskustellut asiasta remonttimiehen kanssa ja tämän jälkeen päätyi sitten siihen, että niin tehdään. Muutenkin uusioperheessä voi olla lapsilla välillä haastavia hetkiä saati sitten, kun meidän pojalla tilanne on se,että hän on tosiaan ainoa poika neljän tytön joukkiossa. Ei se helppoa taatusti ole joka hetki. Lisäksi hän on koko uusioperheemme lapsista ainut, joka on oikeasti tunnontarkka ja siisti.

Joo, ei varmasti tule olemaan helppoa, jos tuollaisetkin asiat pitää varovasti miehelle ehdottaa... Vittu missä 40-luvun suhteissa emännöt oikein elävät.

Mutta itse asiasta, niin tuli ovesta mieleen, että saisiko tilaan liuku/taitto-ovea, jos ei normaali mahdu kokonaan aukeamaan.

 

Joo, ei varmasti tule olemaan helppoa, jos tuollaisetkin asiat pitää varovasti miehelle ehdottaa... Vittu missä 40-luvun suhteissa emännöt oikein elävät.

Mutta itse asiasta, niin tuli ovesta mieleen, että saisiko tilaan liuku/taitto-ovea, jos ei normaali mahdu kokonaan aukeamaan.

Voihan sen toki noinkin kääntää, mutta lähinnä tarkoitin sillä sitä, että en vielä tuolloin edes itse asunut siellä ja ehdotin kuitenkin melko isoa muutosta ja remonttia toisen ihmisen kotiin näin tehdessäni. Plus myös selvää, että minulla ei ole mahdollisuutta sitä remonttia maksaa. Ja kun en ole mikään remonttireiska niin en edes tiedä mitä kaikkea on mahdollista tehdä. Eli ihan sillä tavalla "varovasti" otin sen aiheeksi.

Liukuovi tuli itsellenikin aamulla mieleen. Pitää tutkia sitä vaihtoehtoa vielä.

 

Voihan sen toki noinkin kääntää, mutta lähinnä tarkoitin sillä sitä, että en vielä tuolloin edes itse asunut siellä ja ehdotin kuitenkin melko isoa muutosta ja remonttia toisen ihmisen kotiin näin tehdessäni. Plus myös selvää, että minulla ei ole mahdollisuutta sitä remonttia maksaa. Ja kun en ole mikään remonttireiska niin en edes tiedä mitä kaikkea on mahdollista tehdä. Eli ihan sillä tavalla "varovasti" otin sen aiheeksi.

Liukuovi tuli itsellenikin aamulla mieleen. Pitää tutkia sitä vaihtoehtoa vielä.

Jos oli on kulmittain, niin tuskin liukuovi onnistuu.

 

Meillä oli vanhassa kodissa kolme makuuhuonetta, jotka olivat n.2,5*2,5m kokoisia. Sinne mahtui sänky, kapea kirjoituspöytä sekä tuoli. Nurkassa oli 60*60cm komero vaatteille.
Tilaa ei ollut paljon, mutta oli oma tila ja se oli mulle tärkeintä. Etenkin se, että sen sai laittaa oman näköiseksi.

 

Itse olen murkkuna asunut pienessä kopperossa, pääasia oli oma rauha.

Miksette hanki sinne parvisänkyä, jonka alle saa pöydän, säästää paljon tilaa.

Miten ovi toimisi avaussuuntaa vaihtamalla?

 

Itse asuin opiskelu aikana huoneessa, jonka koko pinta-ala oli 12 neliöö, siihen sisälty vessa/pesuhuone. Joten eiköhän tuo teilläkin ole ihan hyvä

 

Itse olen murkkuna asunut pienessä kopperossa, pääasia oli oma rauha.

Miksette hanki sinne parvisänkyä, jonka alle saa pöydän, säästää paljon tilaa.

Miten ovi toimisi avaussuuntaa vaihtamalla?

Mies on sitä mieltä ettei toimi, jos ovi aukeaa käytävän puolelle.

Parvisänkyä en halua, kun olen vihdoinkin päässyt eroon viimeisestäkin kerrossängystä. Ja oon ihan varma, että poika on mieluummin aavistuksen ahtaammin kuin parvisängyssä. Ainakin parin vuoden päästä.

 

Haitariovi?

 

Mies on sitä mieltä ettei toimi, jos ovi aukeaa käytävän puolelle.

Parvisänkyä en halua, kun olen vihdoinkin päässyt eroon viimeisestäkin kerrossängystä. Ja oon ihan varma, että poika on mieluummin aavistuksen ahtaammin kuin parvisängyssä. Ainakin parin vuoden päästä.

Ei kai se nyt pelkästään sinun haluistasi ole kiinni? Kannattaa kysellä käyttäjän mielipidettä, hänhän sitä sänkyä käyttää, että sinä. Teinin voi itse laittaa vaihtamaan lakanansa ja hoitamaan sängyn petaamisen. Meillä on väliaikaisesti ollut lapsella parvisänky, saatiin halpa käytettynä. Nyttemmin on sitten siirtynyt normaalia leveään runkopatjasänkyyn.

Miksei se käytävän puolelle aukeava ovi toimisi? Suuntiahan on kaksi ja meillä käytävälle aukeavat ovet ovat aina joko täysin auki tai sitten kokonaan kiinni.

 

Ei kai se nyt pelkästään sinun haluistasi ole kiinni? Kannattaa kysellä käyttäjän mielipidettä, hänhän sitä sänkyä käyttää, että sinä. Teinin voi itse laittaa vaihtamaan lakanansa ja hoitamaan sängyn petaamisen. Meillä on väliaikaisesti ollut lapsella parvisänky, saatiin halpa käytettynä. Nyttemmin on sitten siirtynyt normaalia leveään runkopatjasänkyyn.

Miksei se käytävän puolelle aukeava ovi toimisi? Suuntiahan on kaksi ja meillä käytävälle aukeavat ovet ovat aina joko täysin auki tai sitten kokonaan kiinni.

No tiedän kysymättäkin, koska asiasta on ollut muussa yhteydessä puhetta.

Pitää katsoa tuota oven aukeamista nyt vielä,kun huone on hahmottunut.

 

Huone on nyt valmis ja siitä tuli ihan kiva, vaikka se tosi pieni onkin. Mahtuu kuitenkin sänky ja kirjoituspöytä, vaikka pöydän ääressä istuessa ovi ei pääsekään oikein hyvin aukeamaan. Se vaan täytyy pitää sitten raollaan tai kokonaan suljettuna.

Mutta poika saa sinne nyt television ja pleikkarin vielä ja valaistus on miettimättä. Ei siellä mahdu pyörimään, mutta eipä kai tarvikaan.