teini viiltelee, tuleeko ls-ilmoitus?

[harmaa äiti]

Meidän tytär oli riidellyt seurustelukumppaninsa kanssa ja äidinvaisto käski tarkastamaan tytön käsivarret kun näin verta lavuaarissa. On kerran aiemmin viillellyt, noin vuosi sitten ja tuolloin sovittiin että jos toistuu niin haen apua. Tänään menemme lääkäriin, ollut myös unettomuutta ja masennusta joten varmaan sieltä laitetaan asiaa eteenpäin mutta haluaisin tietää tekeekö lääkäri lastensuojeluun ilmoituksen?
Menemme vaikka ls-ilmoitus tulisikin, siitä ei huolta, haluaisin vaan varautua siihen enkä varmaan kehtaa lääkäriltä kysyä.

 

["harmaa"]

Miksi tulisi ilmo jos lapsi itselleen pahaa tekee? ja vanhemmat hakevat ammattiapua lääkäristä lapselleen

 

[ap/harmaa äiti]

[QUOTE="harmaa";26196589]Miksi tulisi ilmo jos lapsi itselleen pahaa tekee? ja vanhemmat hakevat ammattiapua lääkäristä lapselleen[/QUOTE]
Poliisikin voi esimerkiksi tehdä ilmoituksen päihtyneestä nuoresta. Ja usein ls-asiakkuuden syynä voi olla lapsen itsetuhoisuus. Siksi siis mietin tuota.

 

[Mrs Bean]

Ei tule ls-ilmoa välttämättä. Toki, jos lääkäri katsoo aiheelliseksi sen perheen tilanteen vuoksi, mutta ei väistämättä. Tärkeinhän on se että apua haetaan ja toivottavasti saadaan. Jos avusta kieltäytyisitte, niin sitten lähtisi kaiketi ilmo lastensuojeluun..

 

[Kaikkea sitä kuulee!]

Meistä tehtiin ilmoitus kun käytin poikaa lääkärissä. Hänellä oli venähtänyt kyynärpää ja se on yleinen ravistelu vamma. Ei ilmoitusta kannata pelätä. Meillä kävi kerran sos täti kotona ja jutteli jotain mukavia. Asia oli sillä "kuitattu".

Jos tekeevät tästä tapauksesta ilmoituksen ni vois olla lapsellekkin parempi kun huomaa, että teoillaan on seuraamuksia. Ja kun sos täti käy kotona ni jututtaa tyttöä jne. Saa tarvitsemaansa apua ja huomaa että hänestä ollaan huolissaan ja välitetään. Olin itse nuorena viiltelijä ja jotain huomion hakuahan se on. Huomatkaa mut,mulla on paha olla,enkä osaa sitä muuten sanoa...

 

[Kaikkea sitä kuulee!]

Ps. en ole ravistellut poikaa, vaan tipahti ikkunalaudalta ja käsi jäi sohvan väliin.. Jos joku mietti..

 

[ap/harmaa äiti]

Okei, eli on se mahdollisuus olemassa. Perheemme tilanteessa ei muuten ole huomauttamista, voisin väittää että olemme hyvin tasapainoista ja täysjärkistä porukkaa Sanoo kai se lääkäri jos se ilmoituksen tekee?
Me haimme tukiperheeksi ja voihan olla että hylkäävät jos on ls-ilmoitus tehty, se olisi todella harmi mutta kai se on vaan hyväksyttävä. Joka tapauksessa tuo nyt varmaan lykkääntyy siksi aikaa että saadaan teinin asiat kuntoon, mutta koulutus olisi hyvä saada että voisimme sitten katsella tilannetta uudelleen.

 

["vieras"]

Jos lukukausi ei olisi näin pitkällä, niin ehdottaisin että tyttö kävisi koulukuraattorille juttelemassa.

Jos ilmoituksen lääkäri tekee, niin vain siitä syystä että kokee että nuorella on puhumisen tarve ja haluaa taata että sen tuen saa. Ilman lähetettä voi olla vaikea nimittäin päästä purkamaan mieltään oikein kenenkään ammattilaisen kanssa (paitsi koulukuraattorin).

Hienoa että tarkastit tytön käsivarret! Tietää että pidetään huolta vaikka muissa suhteissa onkin suruja.

 

[kielletty]

En tiedä muuta, mutta olet ihanan rohkea kun viet tytön lääkäriin. Äitini häpesi minua niin että kielsi kaikki ongelmat, olin viiltelevä, todella masentunut anoreksianuori ja koulussakin meni päin honkia (ihan vain siksi etten koskaan ollut paikalla). Parempi että näytätkin kädestä pitäen miten toimitaan silloinkin, kun on tosi vaikeaa, ja et hylkää nuortasi.

 

[N&N]

Ei lkri tee ilmoa, kun kerran haette apua. Voi olla, että ehdottaa, että sos.työntekijät tulee mukaan kuvioihin auttamaan teidän jaksamista ja lapsenne hyvinvintia.

 

[ap/harmaa äiti]

Kiitos teille. En tosiaan häpeä lapsen vuoksi, koitan ymmärtää ja nyt haen apua kun se oma ymmärrys ei enää riitä. Soitin nyt vielä kouluterkkarille, joka lupasi laittaa asiaa eteenpäin psykologille. Eli voin nyt sitten sanoa lääkärille että apua on jo tulossa mutta jos se vielä keksisi apua unettomuuteen, melatoniini lienee nuorilla se mitä määrätään.

 

[Mrs Bean]

Kiitos teille. En tosiaan häpeä lapsen vuoksi, koitan ymmärtää ja nyt haen apua kun se oma ymmärrys ei enää riitä. Soitin nyt vielä kouluterkkarille, joka lupasi laittaa asiaa eteenpäin psykologille. Eli voin nyt sitten sanoa lääkärille että apua on jo tulossa mutta jos se vielä keksisi apua unettomuuteen, melatoniini lienee nuorilla se mitä määrätään.

Meillä nuorella oli masennus, itsetuhoisuus (viiltely) sekä syömishäiriö, eikä ls-ilmoa tehty, kun apua haettiin. Ensimmäinen psykologi tosin ei tarttunut asiaan oikein, mutta nykyään tyttö hoidon piirissä ja asiat paljon valoisammat. Lääkkeenä saa nyt masennuksen ja nukkumiseen lääkitystä. Hyvä että apua haitte. :hug:

 

[ap/harmaa äiti]

Meillä nuorella oli masennus, itsetuhoisuus (viiltely) sekä syömishäiriö, eikä ls-ilmoa tehty, kun apua haettiin. Ensimmäinen psykologi tosin ei tarttunut asiaan oikein, mutta nykyään tyttö hoidon piirissä ja asiat paljon valoisammat. Lääkkeenä saa nyt masennuksen ja nukkumiseen lääkitystä. Hyvä että apua haitte. :hug:

Hienoa että apua löytyi, hyvä kun mainitsit tuon ruokahaluttomuuden, olin sen jo unohtanut tuon meidän tytön oireiluista.
Tapasitko itsekin tuon psykologin vai kuinka tiesit ettei se osannut auttaa oikein?

 

[Mrs Bean]

Hienoa että apua löytyi, hyvä kun mainitsit tuon ruokahaluttomuuden, olin sen jo unohtanut tuon meidän tytön oireiluista.
Tapasitko itsekin tuon psykologin vai kuinka tiesit ettei se osannut auttaa oikein?

Selvisi myöhemmin. Eli tytön ohjasin koulun terkkarin kautta koulupsykologille yläasteella. Ja joka psykologin käynnin jälkeen tytöltä kyselin että miten meni ja vaikuttaako psykologi miltä, ja aina tytön vastaus vaisu joo, ihan hyvin..on mukava.. Kun yläaste päättyi ja tyttö vaihtoi koulua, ohjasin tytön toisen koulun psykologille ja siinä sitten selvis tytön kertoessa, että aiempi psykologi oli sitä mieltä, ettei tytöllä ole masennusta eikä muutakaan, koska kotona ei ole alkoholismia, eikä väkivaltaa..ja tyttö parka sitten taipui vain ajattelemaan olevansa tyhmä ja huono kun kuitenkin masentaa.. Uuden psykologin kautta päästiin nopeasti nuoripsykiatriselle ja sieltä on tyttö saanut loistavan avun. Käy säännöllisesti tapaamassa sairaanhoitajaa ja lääkäriä siellä.

muoks. Siis ekan psykologin hoito oli sitä että tyttö kävi säännöllisesti siellä jutustelemassa niitä näitä ja kertomassa kun ei jaksaisi koulustaan suoriutua kunnolla. Vaikkakin tytön koulu aina sujui hyvin, oli se tytöstä kuitenkin tilanteessaan äärimmäisen raskasta. Psykologi ei kuitenkaan mitään hoitoa halunnut aloittaa. Uusi psykologi tarttui hienosti heti asiaan ja nuorisopsykiatrisella päästiin pureutumaan ongelmiin kunnolla ja saatiin syömishäiriökin heti pöydälle puheenaiheeksi, lääkitys saatiin masennukseen ja nukkumiseen ja tytön asiat alkoivat parantua hitaasti mutta varmasti sekä ihan silmin nähden konkreettisesti.

 

[ap/harmaa äiti]

Mrs. Bean, kiitos kun kerroit tuosta kokemuksesta, kouluterkka tarjosi meille myös lähetettä nuorisopsykiatriselle mutta päädyimme lopulta kuitenkin siihen, että menee tuohon paikalliselle. Tuollakin psykologilla on kuulema runsaasti kokemusta nimenomaan nuorista, mutta ihan hyvä varmaan meidän pysyä valppaana reagoimaan jos näyttää siltä, ettei tytön tilanne muutu.

 

[Mrs Bean]

Mrs. Bean, kiitos kun kerroit tuosta kokemuksesta, kouluterkka tarjosi meille myös lähetettä nuorisopsykiatriselle mutta päädyimme lopulta kuitenkin siihen, että menee tuohon paikalliselle. Tuollakin psykologilla on kuulema runsaasti kokemusta nimenomaan nuorista, mutta ihan hyvä varmaan meidän pysyä valppaana reagoimaan jos näyttää siltä, ettei tytön tilanne muutu.

Hyvä jos vain joten voi olla avuksi Jaksamista ja toipumista teidän nuorelle ja pitää tähän vielä lausahdus laittaa, jonka erikoislääkäri mulle nuorisopsykiatrisella sanoi..koin jonkunlaisen valaistumisen siinä ja helpotti oloa kovin. Siinä keskustellessamme ja minun murehtiessa toivottoman tuntuista tilannetta lääkäri siis totesi rauhallisesti ja varmasti että: "Teille vanhemmille tälläinen tilanne on totta kai kova järkytys, mutta me täällä olemme ammattitaitoisia ja näemme joka päivä samoja ongelmia, ja tämä on vain monia nuoria koskettava vaihe ja tämä tulee menemään ohi!"

 

["mamaa"]

Okei, eli on se mahdollisuus olemassa. Perheemme tilanteessa ei muuten ole huomauttamista, voisin väittää että olemme hyvin tasapainoista ja täysjärkistä porukkaa Sanoo kai se lääkäri jos se ilmoituksen tekee?
Me haimme tukiperheeksi ja voihan olla että hylkäävät jos on ls-ilmoitus tehty, se olisi todella harmi mutta kai se on vaan hyväksyttävä. Joka tapauksessa tuo nyt varmaan lykkääntyy siksi aikaa että saadaan teinin asiat kuntoon, mutta koulutus olisi hyvä saada että voisimme sitten katsella tilannetta uudelleen.

Lääkärillä on velvollisuus sanoa, jos aikoo tehdä ls-ilmoituksen. Aina kun ammattihenkilö tekee ilmoituksen, siitä pitää ilmoittaa ensin perheelle (olen työni puolesta joutunut tekemään joitakin). Olen kyllä joskus kuullut, että perheelle ei ole ilmoitettu, mutta näin se kuuluisi mennä.

On mahdollista kyllä, että ls-ilmoitus vaikuttaisi tukiperheasiaan. Mutta viisaintahan se onkin hoitaa nuoren asiat ensin kuntoon. Tuskin asia kuitenkaan lopullinen este on tukiperheeksi ryhtymiselle!

Hoidat hienosti nuoren asioita. Tsemppiä, ja toivottavasti saatte (riittävästi) apua hänelle!