teillä on vauva, kuuluuko miehen osallistua perhe-elämään?

Vai saako hän tehdä mitä lystää?

 

Kun kerran yhdessä on päätetty perhe perustaa ja että vauva saa tulla, niin silloin myös yhdessä sitä perhettä hoidetaan eli osallistutaan. Mutta - pidetään myös huoli siitä, että kummallakin vanhemmalla on, halutessaan, sitä omaa aikaa, jotta saa ns. akkujen latausta. Tuo kyllä niin riippuu siitä pikku ihmisestä, millainen vauva on, sekä mahd. turvaverkostosta että siitä, miten kokee oman vanhemmuutensa. Haluaako upottautua vauva- ja perhe-elämä kuplaan vai ei. Mutta kun tietää ja huomaa, että kumppani on osallistuva vanhempi, niin silloin myös ymmärretään ja osataan antaa molemmin puolin sitä omaa aikaa ja muistetaan myös, että vanhemmuuden lisäksi ollaan myös rakastavaisia eli huolehditaan siitä parisuhteestakin.

 

Ei, miksi miehen pitäisi kuulua pehe-elämään???

 

Ei miehellä ole kertakaikkiaan aikaa mihinkään perhe-elämään. On kortti-illat, on ryyppyreissut, on kalastukset, on ”ylityöt”.
Miehen elämä on suurelta osin kodin ulkopuolella.

 

Siis eikö tuo kysymys kuulu, et kuuluuko miehen osallistua omaan elämäänsä..
Mut voi hyvin olla, kuten @Algoma sanoi, et on liian kiire, ei ehdi.

 

Sama tyyppi jonka mies nukkuu eri asunnossa?

 

Sama tyyppi jonka mies nukkuu eri asunnossa?

Sama juttu tuli mieleen.

 

No itellä kävi niin että olin työharjoittelussa lapsi syntyi sinä aikana. Pomo sanoi myöhemmin et sulle löytyy kyllä paikka harjotteelun jälkeen jos haluat. Kieltäydyin ja sanoin et jään vauvan kaa oleen. Oltiin siis eka vuosi vauvan kaa koko perhe. Lapsen äitillä olo tietty vakiduuni mut piti sen vuoden vapaata. No siis kyl mä vauvaa ruokin syötin juotin ja röyhtäyttelin. Kärryttelin musa kärryn kaa ja yö syöttöi. Mut joo kyl mä yleensä nukuin pitempään. Mut toisaalta tehtiin tytön kaa mökkireissui kahestaan ja käytiin vaikka ja missä ja äiti sai lähtee kotoota melkein millon vaan. Et se vähän tasotti. Kyl siihen vauvan hoitoon kannattaa kummankin panostaa. Hitto meillä kesti 13kk se et vauva nukku yöt. Äiti oli lomalalla espaniassa ja sillonkun äitin sisko oli sanonu et kaksyötä vie lapsen vierottaminen yösyötöstä ja niin se toimi kaks yötä se kitisi ja sit loppui huuto. Ah mikä rauha. Hitto kun se olis monile mahollista et kummatkin on vauvan ekan vuoden koko perhe siis.

 

No itellä kävi niin että olin työharjoittelussa lapsi syntyi sinä aikana. Pomo sanoi myöhemmin et sulle löytyy kyllä paikka harjotteelun jälkeen jos haluat. Kieltäydyin ja sanoin et jään vauvan kaa oleen. Oltiin siis eka vuosi vauvan kaa koko perhe. Lapsen äitillä olo tietty vakiduuni mut piti sen vuoden vapaata. No siis kyl mä vauvaa ruokin syötin juotin ja röyhtäyttelin. Kärryttelin musa kärryn kaa ja yö syöttöi. Mut joo kyl mä yleensä nukuin pitempään. Mut toisaalta tehtiin tytön kaa mökkireissui kahestaan ja käytiin vaikka ja missä ja äiti sai lähtee kotoota melkein millon vaan. Et se vähän tasotti. Kyl siihen vauvan hoitoon kannattaa kummankin panostaa. Hitto meillä kesti 13kk se et vauva nukku yöt. Äiti oli lomalalla espaniassa ja sillonkun äitin sisko oli sanonu et kaksyötä vie lapsen vierottaminen yösyötöstä ja niin se toimi kaks yötä se kitisi ja sit loppui huuto. Ah mikä rauha. Hitto kun se olis monile mahollista et kummatkin on vauvan ekan vuoden koko perhe siis.

Se että mies on kotona vauva vuoden äidin kanssa, ei ole sama kuin että se osallistuu yhtä paljon kuin äiti. Mulla on kokemusta tästä. Mies saikulla samaan aikaan. Noh aika paljon se on ollut omissa oloissaan, ei vaihda vaippoja, ei siivoa, ei syötä, ei nukuta. Nukutaan eri huoneissa. Yhteiset päiväretket toki kivoja kun voi tehdä arkenakin. Ja jos on joku lääkärijuttu tai käyn kaupassa niin voi olla yhden lapsen kanssa kerrallaan, toinen sit mulla tai toisella hoitajalla.

 

Se että mies on kotona vauva vuoden äidin kanssa, ei ole sama kuin että se osallistuu yhtä paljon kuin äiti. Mulla on kokemusta tästä. Mies saikulla samaan aikaan. Noh aika paljon se on ollut omissa oloissaan, ei vaihda vaippoja, ei siivoa, ei syötä, ei nukuta. Nukutaan eri huoneissa. Yhteiset päiväretket toki kivoja kun voi tehdä arkenakin. Ja jos on joku lääkärijuttu tai käyn kaupassa niin voi olla yhden lapsen kanssa kerrallaan, toinen sit mulla tai toisella hoitajalla.

No mä tein noita kaikkea. Ok äiti kyl siivos enempi ku mä ja laittoi ruuan yleensä koska oli paaljon parempi kokki. Mut kyl mä vauvan vaipat ja sit myöhemmin kaikki soseet ostin. Meillä se toimi ihan hyvin. Paitsi uni häiriöt. No esim just ku vauva synty ni äiti tyrkkäs sen lapsen mulle ku meni hootajan kaa suihkuun mä sit sain vauvan rauhotettua kiikkustuolilla istuen puhellen sen kaa. No ehkä se toimii niin et antaa sen vauvan miehenkin huolehdittavaks heti et mieskin pääsee rytmiin mukaan. Äiti monesti saattaa pudottaa miehen rytmistä pois ja siitä ei ehdi kasvaa rutiinia sille miehelle? Ja tilanne kehittyy koko ajan ni jää jälkeen koko ajan lisää. Ja siitä tulee se tunne ettei osaakkaan ja et äiti hoitaa kaiken eikä mua tarvitakkaan. Ja aikaa kuluu ja siitä tulee miehen rytmi. Mulle kävi sitten myöhemmin näin ku sairastuin ni äiti otti kaiken vastuun ku tyttö oli 4. Olin sairaalassa ja muuta sekoamista. Mut nyt tyttö taas on mun luona paljon enemmän monesti viikolla ja viikonloppuisin äiti opiskelee ja käy töissä ni mä melkeen voin ottaa tytön millon vaan. Tehään yhessä ruokaa joskus tyttö auttaa tehään läksyi yhessä ja pelaillaan. Toki tyttö paljon kaveriensa kanssa nykyään ja sinne se mieli tekeepi leikkimään. Äiti toki hoitaa koulu asiat ja kertoo tapahtumat.

 

kyllä meillä osallistuu vauvan hoidon lisäksi kaikkeen muuhun myös eli siivoamiseen ,ruoan laittoon jne ..

 

tottakai kuuluu. omani tosin ei osallistunut. kuusi lasta on, joista osan unohti niin,etteivät häntä isäkseen tunnistaneet, vaikka samassa taloudessa asuttiin. ja sitten ihmetteli, kun he alkoi kutsua häntä etunimellä. ja veti herneet nokkaan. yksin kasvatin ja hoidin