teenkö väärin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Kyse on ex appivanhemmistani,eli lasten toisista isovanhemmista. Eivät pidä minkäänlaista yhteyttä lapsiin,eivät edes synttärikorttia laita. Nyt kun nuorempi syntyi,eivät mitenkään reagoineet.
Silti exälle koko ajan valittavat kuinka itsekäs olen,kun en "anna" lasten nähdä heitä tai pitää yhtettä. Lasten isän kautta kuulevat kuulumiset ja saavat valokuvia, mielestäni minulla ei ole tarvetta heihin yhteyttä pitää. Asuvat niin kaukana,ettei tässä vaiheessa ole tapaamiset mahdollisia, isäänsäkään kun eivät välimatkan takia näe. Valitettavaa,mutta eipä ole hällä halua tulla katsomaan. Mutta että eihän tämä ero nyt lasten vika ole ja minusta olisi kiva jos isovanhemmat vähän edes muistaisivat, miten he kuvittelevat,että lapset isompanakaan sitten viitsivät yksipuolisesti alkaa yhteyttä pitämään :(
Ja tosiaan, jos he vaivautuisivat kortin laittamaan tai soittamaan joskus tms, niin toki minäkin sitten menisin puolitiehen vastaan ja hekin saisivat lapsilta postia silloin tällöin.
Vai onko se tosiaan minun velvollisuuteni,että otan heihin yhteyttä lasten nimissä jatkuvasti kun vastakaikua ei tule?
 
Voithan sinä kertoa tunteesi suoraan isovanhemmille, se on niin paljon helpompaa kun asioista puhutaan suoraan. Sanot vaikka, että toivot, että lapsilla on isovanhemmat, mutta et voi yksin hoitaa kaikkea yhteydenpitoa. Ehkä isovanhemmat luulevat, etteivät ole tervetulleita teidän elämään?
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin no:
Voithan sinä kertoa tunteesi suoraan isovanhemmille, se on niin paljon helpompaa kun asioista puhutaan suoraan. Sanot vaikka, että toivot, että lapsilla on isovanhemmat, mutta et voi yksin hoitaa kaikkea yhteydenpitoa. Ehkä isovanhemmat luulevat, etteivät ole tervetulleita teidän elämään?

aikanaan sanoin heille,että toivon että pitäisivät lapsiin yhteyttä,vaikka inhoisivat minua miten paljon tahansa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin no:
Voithan sinä kertoa tunteesi suoraan isovanhemmille, se on niin paljon helpompaa kun asioista puhutaan suoraan. Sanot vaikka, että toivot, että lapsilla on isovanhemmat, mutta et voi yksin hoitaa kaikkea yhteydenpitoa. Ehkä isovanhemmat luulevat, etteivät ole tervetulleita teidän elämään?

Samaa mieltä olen. Ehkä isovanhemmat ei eron jälkeen halua tuppautua tai jotain muuta yhtä höhlää. Kerro heille, että olisi kiva, jos muistaisivat lapsia.
 

Yhteistyössä