TE, ketkä olette selvinneet pettämisestä!

[uus yritys]

niin, ketkä ovat selvittäneet kriisin ja jatkaneet vielä suhteessa pettäjän kanssa, millaisia kokemuksia?

 

[vieras]

:wave: Ensin kaikki oli ihan perseestä ja nyt paremmin kun koskaan.

 

[mä]

huonoja. Pettäjä on jatkanut pettämistä jonkun ajan kuluttua. On oppinut vain salaamaan jälkensä paremmin...ei edes yhteisen lapsen odotus saanut muita naisia unohtumaan.

 

[vieras]

minä olen selvinnyt miehen pettämisestä,mutta jos nyt tulisi sama tilanne niin en toista kertaa antaisi anteeksi. vuosia tapeltiin,aina nostin asian esille ja aina v*ttuilin miehelle asiasta ja tein samalla oman elämänikin vaikeaksi.ajattelin asiaa varmaan melkein päivittäin pari vuotta ennenkuin uskoin ettei mies tekisi niin uudestaan. sen jälkeen olemme menneet naimisiin,tehneet lapsia jne. pettämisestä on aikaa yli 10v mutta silti se tuntuu niinkuin siitä ei olisi kovinkaan kauan.enää harvoin kuitenkaan ajattelen asiaa mutta vuosia se vei ennenkuin suhde taas normaalisoitui.

 

[ap]

sitä tässä mietinkin, pystynkö olemaan ajattelematta asiaa enää sen jlk kun se on käsitelty...

 

[Endless Sacrifice]

:wave: Ensin kaikki oli ihan perseestä ja nyt paremmin kun koskaan.

Näin se on mennyt meilläkin.

 

[ap]

miten itsellänne sitten jatkossa on ollut, oletteko sortuneet pettämään itsekin, koska "kuitenkin muakin petettiin" tms.??

 

[Endless Sacrifice]

miten itsellänne sitten jatkossa on ollut, oletteko sortuneet pettämään itsekin, koska "kuitenkin muakin petettiin" tms.??

En mä ikinä pystyis. Mä tiedän kuinka paljo se loukkaa ja koska mä rakastan miestäni niin mä en voisi tuottaa hänelle sellaista tuskaa.

 

[dd]

sitä tässä mietinkin, pystynkö olemaan ajattelematta asiaa enää sen jlk kun se on käsitelty...

Ei sitä koskaan unohda. Mulla meni piiiiitkään että ylipäätään en ajatellut asiaa päivittäin, miettinyt ja analysoinut miehen käytöstä, pelännyt, itkenyt.. No hiljalleen eteenpäin. Miehellä oli kova työ saada luottamusta takaisin ja parhaansa yrittikin. Varsinainen kriisi syntyi, kun minun toipuminen ja anteeksianto kestikin odotettua kauemmin ja mieskin tuskastui tilanteeseen. Sekin tavallaan loukkasi - pitikin olla toipunut kuukaudessa ja jatkaa kuten ennenkin. No breikki oli paikallaan ja puolen vuoden kuluttua palattiin yhteen. Ja musta tuntuu, että se tauko oli meille ainakin niin tarpeeseen. sai molemmat miettiä rauhassa.