Te keillä ei ole ystäviä

joiden kanssa juhlia tms. kaipaatteko sellaista? Mitä olette tehneet sen eteen että saisitte? Miksi teillä ei ole ystäviä?

 

mulla on kyllä ystäviä, mutta me tunnutaan ajattelevan ystävyydestä ilmeisesti eri tavalla. pystytään puhumaan asioista yms, mutta mä kaipaisin enemmän sellaista ex-tempore-näkemistä ja ylipäänsä vähän useammin näkemistä, mun ystäville taas tuntuu riittävän vähän vähempi, ja tykkäävät viettää aikaa perheen kanssa ihan keskenään enemmän.

 

Kaipaan! En ole tehnyt mitään. Muutimme täysin vieraalle paikkakunnalle, ystävät jäivät 500 km:n päähän. Olen päivät kotona lasten kanssa, en harrasta mitään.

 

täälläki kaipaillaan ystäviä! mulla kaikki kaverit on muuttanu toiselle paikkakunnalle ja ite myös vasta lyhyen aikaa asunu tässä kaupungissa. ja sain lapsetki niin nuorena ettei muilla kavereilla ollu ni senkin takia on erkaannuttu. Tyttöjen iltoja olis tosi kiva vietellä mutta eipä tuollasii voi kun ketään ei oo ketä kutsua Ja tuosta mitä oon tehny sen eteen että ystäviä löytys....näille sivuille on tullu ystäväilmotus joskus laitettuu mutta eipä oo osunu silleen kohalleen että olis ystävä löytyny....

 

Mä laitoin ilmoituksen tänne, mut ei ketään kiinnostanut.

 

Mä laitoin ilmoituksen tänne, mut ei ketään kiinnostanut.

Hiukka sama homma joo täälläkin.... laitto pari viestii mutta sitte niittenki tulo vaan loppu....

 

Mä laitoin ilmoituksen tänne, mut ei ketään kiinnostanut.

Hiukka sama homma joo täälläkin.... laitto pari viestii mutta sitte niittenki tulo vaan loppu....

Sama täälläkin.
Miks ihmiset edes vastaa niihin jos ne ei sit haluakkaan ystäviä?

 

Mä laitoin ilmoituksen tänne, mut ei ketään kiinnostanut.

Hiukka sama homma joo täälläkin.... laitto pari viestii mutta sitte niittenki tulo vaan loppu....

Sama täälläkin.
Miks ihmiset edes vastaa niihin jos ne ei sit haluakkaan ystäviä?

En tiedä.

 

Mä laitoin ilmoituksen tänne, mut ei ketään kiinnostanut.

Hiukka sama homma joo täälläkin.... laitto pari viestii mutta sitte niittenki tulo vaan loppu....

Sama täälläkin.
Miks ihmiset edes vastaa niihin jos ne ei sit haluakkaan ystäviä?

En tiedä.


samaa mäkin oon miettiny...

 

Mulla on yksi ystävä, ja senkin suhteen vaaliminen on joskus tuskaa. Eli sitä kun pitää juosta baareissa ja hypätä shoppilemassa. En vaan jaksa sitä. Mun oma mies on mun paras ystävä. Ja tulen hyvin toimeen sisaruksieni kanssa, he ovat takuulla samalla aaltopituudella kanssani.

 

Mulla on yks kaveri. Mä ihmettelen sitä, miks laitetaan ilmoitus ja kun vastaan niin mulle ei voi vastata takas. Tai sit parit viestit vaihdetaan ja se on siinä. Siks en enää viitsi vastailla ilmoituksiin täällä.

 

Mulla on yksi ystävä, ja senkin suhteen vaaliminen on joskus tuskaa. Eli sitä kun pitää juosta baareissa ja hypätä shoppilemassa. En vaan jaksa sitä. Mun oma mies on mun paras ystävä. Ja tulen hyvin toimeen sisaruksieni kanssa, he ovat takuulla samalla aaltopituudella kanssani.

Mullakin pari hyvää ystävää, mutta kun ei huvita käydä iltamenoissa(itsellä pienet lapset kotona ja viikonloput ainoaa yhteistä perheaikaa miehen ja lasten kanssa) niin usein yhteydenpito jää tekstareihin. Miehellä ei yhtään hyvää ystävää täällä, joten on aina vapaalla kotona. Ystävien, joilla on lapsia, kanssa käydään joskus shoppailemassa, mutta sekin on nyt vähän jäänyt kun lapset ei jaksa kierrellä kaupoissa ja omatkin hermot menee

 

Mullakin ystävät ovat eri paikkakunnalla. Täällä kun ilmoitin, tuli pari vastausta joista toisen kanssa sitten jonkun verran juteltiin kunnes ei yhtäkkiä vastannut enää, toinen katosi ekan mesekeskustelun jälkeen. Joten en enää yritäkään etsiä.

 

On ystäviä, mutta eri paikkakunnalla. Heitä näen säännöllisesti ja olen heidän kanssaan päivittäin tekemisissä.

Kaipasinkin ehkä enemmän jotain kaveria tms, jonka kanssa käydä kahvilla..kuten joku jo sanoikin aiemmin, että "ex tempore"-tyylillä. Eli tällaista lähinnä kaipaan.

Miksi en ole uudelta paikkakunnalta löytänyt kaveria/ystäviä? No en oo hirveesti nähnyt kyllä vaivaakaan, yhden kanssa on aina aikataulut huonosti (työt ja opiskelu ja parisuhde ja kumpasellakin kaikki eri aikaan vielä) ja muut sitten..ovat vähän väärän ikäsiä. Eli joko niitä, jotka roikkuvat baarissa ja iskevät poikia (en viittis puhua vielä miehistä heidän tapauksissaan ja sitten taas niitä..joilla se perhe jo on ja joita on ehkä vapaa-ajalla siitä syystä vaikea lähestyä. Itse olen siis juuri väliinputoaja. Lisäksi olen erittäin tarkka siitä, että vaikka on kuinka kaveri, niin että myös hän on luotettava. Ja näin ei aina ole, joten sekin on vähän jarrutellut. Minusta on kaiketi tullut "vanha ja kärttyinen ja epäileväinen", mutta en vaan halua sellaisia kavereitakaan, joihin en voi luottaa.

Eli itse olen ehkä vähän nirso tässä asiassa. Mutta ystävät/kaverit ois tosiaan koulun piiristä ja olen hieman epäluotettavan kuvan heistä saanut. Tai sellaiset, joiden kanssa olen tekemisissä..niin he ovat kertoneet, kuinka heitä on esimerkiksi haukuttu jossain koulun bileissä jne. Joten eipä tee hirveästi mieli tutustua heihin, eiköhän he minuakin ole haukkuneet, jos ovat muitakin pippaloista pois olleita haukkuneet. Ja ite oon ollut sairaana juuri tuolloin, kun noita alussa oli. Sen jälkeen ei ookkaan kiinnotsanut osallistua, ei innosta hirveästi osallistua haukkumatsempaloihin. Minua kiinnostaa ihan erilaiset asiat ja erilainen ystävyys..ei se biletys juuri kiinnosta, kun on parisuhteessa ja mukavampi olla se yö oman kullan kainalossa.

 

Mun postilaatikko on aina avoin kaikille... Pistäkääs postia vain tulemaan... :wave:

 

On ystäviä, mutta eri paikkakunnalla. Heitä näen säännöllisesti ja olen heidän kanssaan päivittäin tekemisissä.

Kaipasinkin ehkä enemmän jotain kaveria tms, jonka kanssa käydä kahvilla..kuten joku jo sanoikin aiemmin, että "ex tempore"-tyylillä. Eli tällaista lähinnä kaipaan.

Miksi en ole uudelta paikkakunnalta löytänyt kaveria/ystäviä? No en oo hirveesti nähnyt kyllä vaivaakaan, yhden kanssa on aina aikataulut huonosti (työt ja opiskelu ja parisuhde ja kumpasellakin kaikki eri aikaan vielä) ja muut sitten..ovat vähän väärän ikäsiä. Eli joko niitä, jotka roikkuvat baarissa ja iskevät poikia (en viittis puhua vielä miehistä heidän tapauksissaan ja sitten taas niitä..joilla se perhe jo on ja joita on ehkä vapaa-ajalla siitä syystä vaikea lähestyä. Itse olen siis juuri väliinputoaja. Lisäksi olen erittäin tarkka siitä, että vaikka on kuinka kaveri, niin että myös hän on luotettava. Ja näin ei aina ole, joten sekin on vähän jarrutellut. Minusta on kaiketi tullut "vanha ja kärttyinen ja epäileväinen", mutta en vaan halua sellaisia kavereitakaan, joihin en voi luottaa.

Eli itse olen ehkä vähän nirso tässä asiassa. Mutta ystävät/kaverit ois tosiaan koulun piiristä ja olen hieman epäluotettavan kuvan heistä saanut. Tai sellaiset, joiden kanssa olen tekemisissä..niin he ovat kertoneet, kuinka heitä on esimerkiksi haukuttu jossain koulun bileissä jne. Joten eipä tee hirveästi mieli tutustua heihin, eiköhän he minuakin ole haukkuneet, jos ovat muitakin pippaloista pois olleita haukkuneet. Ja ite oon ollut sairaana juuri tuolloin, kun noita alussa oli. Sen jälkeen ei ookkaan kiinnotsanut osallistua, ei innosta hirveästi osallistua haukkumatsempaloihin. Minua kiinnostaa ihan erilaiset asiat ja erilainen ystävyys..ei se biletys juuri kiinnosta, kun on parisuhteessa ja mukavampi olla se yö oman kullan kainalossa.

Ja en tosaian ole vanha, alle 25, mutta joskus tuntuu että sitä vaan on vanha kun on niin tarkka =)

 

Mulla on "Muka ystäävii" ne saano mulle et ne on mun kavereita mutta koko kesän oon ollu yksin kukaan ei vastaa puhelimeen ei viesteihin ei mitään eikä ne soita mulle sit vie ne tekee mulle niin alhasii temppui yks teki näin ku mä kysyin et haluisko se tulla yhteen konserttiin kun meijjän paikkakunalla järjesttetään joka kesä konsertteja no se sano et se ei aijjo mennä sinne olekaan no en määkä sit menny ku se ei tullu sit ku se päivä koitti mä lujin facebookista et se oli ollu sie yhen sen toisen kaverin kaa vaikka mä olin tarjonnu sille ranneketta mua otti niin aivoon eikä siinä vielä kaikki yks mun toinen kaveri sano et mä saan tulla niille yäks mut sit ku mun piti mennä se sano et se on aika väsyny et ois tylsää seuraa no mä en menny sit ja me sovittiin joku toinen viikonloppu mut sit koulussa mä kuulin et sen yks toinen kaveri oli ollu niillä yötä mua vitutti niin paljon et tällääsi ystävii mulla ;((

 

Mä oon aina ollut niin ujo ja hitaasti lämpenevä, ettei ystävien hankkiminen ole onnistunut. Kukaan ei malta tutustua, vaan ymmärrettävästi ne tyypit, jotka läväyttää kaikki kortit heti pöytään on kiinnostavampia. Ketä kiinnostaa, jos toinen on liian salaperäinen? Ei ketään. Pitää olla kovaääninen ja pitää suurta melua itsestään.

Mä luulen, että olen monien mielestä "ihan ok", neutraali, hajuton ja mauton, kun en pidä suurta ääntä itsestäni. En ole niin kiva tai kiinnostava, että minun kanssa haluaisi viettää vapaa-aikaa, mutta ihan ok:ta juttuseuraa kahvitauolla, jos ei ketään muitakaan ole lähettyvillä.

Siksi olen yksinäinen.

 

Mulla on yksi kunnon ystävä, mutta hän on nyt kirjeystävä, koska asuu niin kaukana. Oma, arkinen elämä on niin vaativaa, että useampia ystäviä en ehkä jaksaisi enkä ehtisi. Lisäksi itselläni ystävien saamista vaikeuttaa se, että nykyisin niin monet ihmiset tuntuvat kovin pinnallisilta.

 

Mulla on kyllä ystäviä, mutta viime vuosina olen huomannut, että ystäville asetetaan ihan älyttömästi vaatimuksia. Enemmän kuin mitä työnantajat asettavat työntekijöilleen. Pitää olla sitä ja tätä ja jos ei täytä kaikkia vaatimuksia, ei haluta edes tutustua. Mä olen hiljattain tutustunut palstalla yhteen uuteen ihmiseen ja toivon, että tämä ystävyys kirjoittelujen myötä tästä vielä syvenee ja tulee kestämään vuosikymmeniä

 

Ei ole, ja tuskin kaipaankaan. Minulla ei ole lainkaan hyviä ystäviä puolisoni lisäksi, ja se tuntuu olevan minulle ihan tarpeeksi. En vain ole niin sosiaalinen ihminen.