Te keillä on joko kaksi tai kolme lasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mammuttimamma"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"mammuttimamma"

Vieras
Kertokaa kokemuksia teidän lapsimäärästänne :) Kunhan siis ajankulukseni kyselen, meille on nyt tulossa toinen ja olemme miettineet että se ehkä jää viimeiseksi... Ensin oltiin molemmat sitä mieltä että kolme, mutta toisaalta nyt ollaan juteltu että kaksikin vois olla sopiva. Lapsille tulee aika pieni ikäero (alle 2v) ja jos vielä kolmaskin tehdään (tai saadaan) niin haluttais sitten se kolmaskin pienellä ikäerolla.

No kuitenkin, te keillä on joko kaksi tai kolme, niin millä ikäerolla tai minkä ikäisiä ovat nyt, ja mitä hyviä/huonoja puolia siinä lapsiluvussa on ?

Ja ei, en ole tämän kyselyn perusteella päättämässä montako lasta haluan, kunhan kysyn kun olen tässä aihetta mietiskellyt.
 
No, meillä on kaksi, tosin eka raskaus oli triplaraskaus, joten olishan tuossa ollut useampi tarjolla.

Itsestäni on ihanaa, että on sisarus - siinä toisen kanssa oppii jakamista (tavaroiden lisäksi myös sen huomion), toisen huomioimista, on seuraa, jne. Useampikin sinällään olisi ollut ok, mutta meillä on tilanne nyt näin ja tähän taitaa jäädä, ollut aika rankka reissu tähän asti.

Ikäeroa lapsilla on 3 vuotta (aikalailla tasan), ehkä nyt kun toinen on koulussa, alkaa tulla tuota ikäerojuttua enempi (toinen on niiiiin vanha mielestään ja toinen haluaisi olla vähintään yhtä vanha...).

Itse olen kolmilapsisesta perheestä ja onhan se niinkin, että siihen kuvioon liittyvät sitten erinäiset liittolaisuuskuviot ja tietty sukupuolilla voi olla merkitystä kuvioiden muodostumisessa (minä olen se ainoa tyttö ja nuorin ja vaikka kaikki olettavat, että on kohdeltu kuin prinsessaa homma mennyt oikeasti niin, että on pitänyt pärjätä tuplasti paremmin kun on ollut pärjättävä ns. poikien puolella ;)?
 
Meillä on esikoisen ja toisen välillä 1v5kk ja toisen ja kolmannen 1v9kk. Myönnän, että kakkosen koliikki ja kolmosen korvakierre oli jokseenkin rankat vaiheet, mutta muuten elämä on ollut aikalailla ihanaa :) Lapset on ihan parhaimpia kavereita toisilleen ja muutenkin, aivan ihana nähdä kuinka rakkaita he ovat toisilleen.
Nyt kun kuopuskin on jo yli 2.5v on vauvakuume vaan pahemmin nostanut päätään, sen kanssa on taisteltu jo varmaan vuoden verran ja nyt on annettu lupa tulla jos niikseen on. Sitten onkin isoin ikäero kun on "jo" se 3v. Mutta uskompa, että siitäkin kunnialla selvitään. :)
 
Ainoa huono puoli kolmessa lapsessa on, että tekee koko ajan mieli neljättä! Meillä kahdella ekalla pari vuotta ikäeroa, mutta kolmas on 11 vuotta kakkosta nuorempi ja eri sukupuoltakin.
 
on kaksi poikaa. Ikäeroa 2v4kk. Olisin ehkä halunnut pienemmän ikäeron, koska tiesin, että ilman kaksosia lapsimäärä jää varmasti siihen kahteen, mutta keskenmeno pidensi ikäeroa.
Mulle kolme lasta ei ollut koskaan oikein vaihtoehto. En jaksais kolmatta pienellä ikäerolla ja muuten se kolmonen jäis "yksin". Neljä olisin nuorempana halunnut, mutta vakiinnuin niin vanhana, että toista satsia en enää 7-8 vuoden päästä ennätä saada.
Sisaruksella on aina kaverin toisessa. Meillä eivät kamalasti kinastelekaan, ovat tällä hetkellä 2v ja 4v ja aina monta asiaa touhuavat jo yhdessä. Ihanahan noita on seurata<3
 
Meillä on kolme lasta. Ekan ja tokan ikäero on reilu kaks vuotta, kakkosen ja kolmosen väli viis vuotta. Keskimmäisen syntymän jälkeen ajateltiin, että lapsiluku vois olla täynnä. Itsestäni tuntui vielä pari-kolme vuotta keskimmäisen syntymän jälkeenkin, että en olis jaksanut aloittaa sitä vauvarumbaa uudestaan. Hiljalleen mieli alkoi kuitenkin muuttua ja vauvakuume nousta. Reilun vuoden "käännytin" miestä, joka ei ollut aluksi kovin myötämielinen kolmannelle lapselle. Lopulta mieskin kuitenkin lämpeni ajatukselle ja on nyt aivan myyty tuon 1-vuotiaan edessä. :)

Pienessä ikäerossa on se hyvä puoli, että leikit sujuu (ainakin meidän lapsilla) hyvin yhteen. Isommassa ikäerossa taas isommat lapsetkin pääsee nauttimaan vauvasta ihan eri tavalla ja osaavat hoitaa, opettaa, leikittää yms. kasvavaa pikkusisarustaan. Meillä kävi myös niin onnellisesti, että pystyn olemaan pienimmäisen kanssa kotona sekä esikoisen kolme ekaa kouluvuotta että keskimmäisen ekan luokan ajan, mikä on myös hyvä bonus. :)
 

Yhteistyössä