Te, jotka olette eronneet alkoholistista!

Miten olette osanneet luottaa uuteen mieheen? Onko ollut vaikeuksia suhteuttaa alkoholinkäytön normaalius?

Olen tavannut ihanalta vaikuttavan miehen, joka tähän asti on ollut juuri sellainen mitä olen kaivannutkin. Kiltti, rauhallinen, huomioiva, hauska ja ymmärtäväinen.
Hänellä on vakituinen työ ja lapsia, joita hän tapaa suht usein. Löytyy myös harrastuksia ja taloudellinen tilanne on käsittääkseni vakaa.

Edellisessä suhteessani mies joi suhteen alkutaipaleilta asti joka päivä, hänellä ei ollut työtä ja hän oli viinaveloissa (älkää oikeasti kysykö miksi aloin hänen kanssaan olla, en itsekään ymmärrä)
Mies oli lopulta sekä henkisesti että fyysisesti väkivaltainen ja joi kohtuuttomasti. Joka päivä muutamia oluita ja viikonloppuisin humalaan, yleensä kahtena päivänä.

Tämä uusi mies juo käsittääkseni noin 3-4 viikon välein kun hänellä on vapaata. Tiedän, että hänellä on saattanut tällöin mennä 1-3 päivää juodessa. Olemme ihan vasta alkaneet tapailla, joten en sen kummemmin tieedä.
Hänen omien sanojensa mukaan hän saattaa juoda pari kolme päivää vapaalla ollessaan sen takia, kun ei ole muuta tekemistä ja hän on poikamies.

Hän vaikuttaa olevan juuri sellainen ihminen millaisen haluaisin tähän elämääni, mutta minä en oikeasti osaa selväjärkisesti ajatella tuota juomista. Tein hänelle kyllä selväksi että minä en katso mitään monen päivän juomisia enää.

Uskallanko luottaa toiseen ihmiseen enää koskaan? Tiedän, että vaikka hän olisi absolutisti minun olisi silti vaikea luottaa kaikkien pahojen kokemusteni jälkeen.

sanokaa nyt vähän mielipiteitänne, pliis :/

 

Hmmm... kyllä mun on hiukan vaikea luottaa siihen, että tää mies ei nyt sitten ihan oikeesti juo. Tosi vaikea. Jatkuvasti tarkkailen hänen reaktioitaan, kun alkoholia tarjotaan ja kuulostelen vanhoja juttuja nuoruudesta ja mietin, että onko alkoholinkäyttö normaalia vai ei. Musta kanssa tuntuu, että sitä saa oikein taistella, että suhtautuu ihan normaalisti. :/

 

Kuinka paljon nykyinen miehesi sitten juo? Vai juoko lainkaan?
Tämä on ihan hirveää. Tämä mies jota nyt tapailen on ensimmäinen exäni jälkeen ja vaikuttaa oikeasti tosi ihanalta. Minulla on niin hyvä olla hänen seurassaan ja tuntuu että olen oikeasti arvokas ja rakastettava ja kaunis ja ihana hänen silmissään.

Ja miltä tuo kuulostaa tuo määrä mitä tämä uusi tyyppi juo? Exän kanssa koko suhde oli kaikella tapaa huono. Hän ei arvostanut minua lainkaan ja minä olin se joka pidin kaiken kasassa enkä itse saanut suhteesta mitään. Jotenkin tuntuu niin ihanalta kun joku kuuntelee ja katsoo ihailevasti ja ottaa kainaloon Tällaista en ole koskaan oikeasti kokenut!

 

Mä voin vain puhua omasta puolestani..mutta mulle on äärettömän suuri helpotus se, ettei mun nykyinen puoliso juo lähestulkoon ollenkaan. Olen kahdesti hänet nähnyt humalassa ja mun on vaikeaa suhtautua siihen..
Toki jo nyksäni alkaisi kuluttamaan enemmän alkoholia kun nykyisin, niin tunnen hänet jo niin hyvin ettei se olisi ongelma. Mutta se olisi ollut ongelma suhteen alussa, kun luottaminen kehenkään oli kovin vaikeeta.

 

En ole eronnut - enkä ollut - alkoholistin kanssa, mutta jos mies juo useamman kuin yhden päivän putkeen ( oletan siis, että kyse on humaltumiseen asti juomisesta eikä lasillisesta viiniä ruuan kanssa ) , niin karistan tyypin kannoiltani heti. Vaikka mies tekisi sitä vain 2 kertaa vuodessa.

 

Jos mies ei vaikka nyt sitten joisi montaa päivää putkeen kun olette yhdessä? Voitte keksiä yhdessä tekemisiä jos se sitten karsisi sen usean pvän juomisen pois, toisin kun sillloin kun oli poikamies. Itse olen pystynyt luottamaan uuteen mieheen. Ja ihan käsittämättömän ihana tunne se onkin kun ei mene illat ja yöt valvoessa että tuleekohan tänään kotiin vai kuoleeko katuojaan reissullaan.. Välillä saatan nykyiselleni tiuskata juomisesta jotain minkä huomaan että oli taas ihan turhaan sanottu, mutta välillä kalvaa se entinen tuolla jossain syvällä mielessä ja siksi niin herkästi ehkä sanon juomisesta..

 

"Tämä uusi mies juo käsittääkseni noin 3-4 viikon välein kun hänellä on vapaata. Tiedän, että hänellä on saattanut tällöin mennä 1-3 päivää juodessa"

En uskaltaisi ottaa tuollaista miestä alkoholistin jälkeen, jos 1-3 päivää menee juodessa niin se on paljon.

 

entä jos mies juo onko 4-5 joka arkipäivä ja viikonloppusin enempi onko alkoholisti?

 

kirjoitusvirheet anteeksi pyydän

 

Minusta kans kuullostaa hullulta tuo monen päivän juominen. Tai siis ei siinä mitään jos vaikka kesällä festareila menee useampi päivä alkoholin merkeissä mut jos itsekseen tykkää kännätä monta päivää putkeen ? Jos sellaiseen on totutellut niin kuin ne tavat siitä sitten oikeesti muuttuu...

Mut jos kerran kuukaudessa käy kavereiden kanssa ulkona ja juo niin ei se minusta pahalta kuullosta.Siis tuo yksi ilta silloin tällöin...

 

Alkoholisti=riippuvainen alkoholista. Ihan sama vaikka olisi viisi vuotta kuivana, silti on alkoholisti. Siitä riippuvuudesta ei pääse irti, yleensä vaihtuu johonkin muuhun (työ, peli, sokeri, tupakka, seksi, urheilu ym). Olin naimisissa henkisesti julman alkoholistin kanssa. Erosin ja tapasin ihanan miehen, joka lähes palvoi minua, rakasti sanoin ja teoin äärettömästi. Hän oli sitten työnarkomaani ja alkoholisti. Vapaalla ei osannut olla ilman alkoholia. Kuulemma rankka työ, rankat huvit. Koska työpäivät olivat pitkät, juominen tapahtui yleensä viikonloppuisin. Alkoholi sai hänet näkemään kaikenlaisia harhakuvia ja ajoittain hän oli todella pelottava. Ja selvänä oli todella hyvä mies. Hoiti työnsä ja raha-asiansa ym moitteettomasti.
Jos olet alkoholistisesta (tai muuten riippuvuudesta kärsivästä)perheestä/suvusta niin hyvin todennäköisesti tuleva kumppanisi tulee olemaan jonkin laisesta riippuvuudesta kärsivä, koska alitajuisesti haet sitä mikä on tuttua. Valitettavasti siitä kierteestä pääsee irti vain muuttumalla itse. Täytyy paikata haavansa, korjata itsensä ja saatava luja itseluottamus, niin ei tarvitse enää sitä mitä saa riippuvuus suhteesta. Al-anon on oiva paikka aloittaa.
T: alkoholistisuvussa ja -perheessä kasvanut, 2 alkoholistin ex.

 

itse alkoholistin kanssa 6 vuotta olleena ainoa asia viestissäsi joka kiinnitti huomioni negatiivisesti, oli tuo, että mainitsit miehen juovan 1-3 pvää kerrallaan,koska on poikamies eikä ole muuta tekemistä...juu,niin oli minunkin samanlainen alkuaikoina ja samoista "syistä"...tänäpäivänä lähes täysi juoppo.eli tuppaa ne ryyppykerrat lisääntymään ja putket vuosien mittaan pitenee.harkitsisin hyvin tarkkaan...

 

suhteen alussa kaunistellaan asioita...mun nykyinen väitti juovansa parin kuukauden välein. No joo, tosi asiassa pari olutta juo aika usein iltaisin ja humalaan asti kerran viikossa. Siihen on hankala tottua, kun mieluiten soisin ettei mies juo ollenkaan. Mutta jos vertaa exän ryyppyputkiin ja heti aamusta alkavaan viinankittaamiseen niin ero on kyllä huima...

 

Seurustelin sellasn kanssa pari vuotta. Siitä vuoden päästä tapasin nykyisen mieheni, ja nyt 10 v jälkeen en edelleenkään katso hyvällä edes saunakaljaa! Eli kyllä siitä jotain alitajuntaan jäi.