te jotka myös kotona

mulla 8kk tyttö.olen samaa mieltä että on tässä hyvätkin puolet ei tarvitse aamuisin lähteä aikaisin minnekkään jos ei halua saa vaan olla.yksinäistä tämä elämä on kaverit ja kaikki sukulaiset ovat monien satojen kilometrien päässä ei ole ketään kenen kanssa käydä kävelyllä tai jutella.minulla on kova kynnys mennä perhekahviloihin tai muihin vastaaviin jonkun kaverin kanssa sinne meneminen olisi helpompaa mutta kun sellaisia ei ole.välill' tuntuu että osa naapureistakin on suuttunut vaikka ei tietääkseni ole aihetta olen ollut ystävällinen kaikille....olisi mukava kun olisi juttu seuraa...jaksamista kaikille

\

Täällä myös ollaan kotona 1v6kk tytön kanssa. Itse olen tämän valinnut mutta siitä huolimatta välillä tuntuu että seinät kaatuu päälle.

Kohokohtia viikossa on perhekerho missä näkee muitakin aikuisia ja lapseni saa leikkiä muiden lasten kanssa. Käyn myös jumpassa kerran viikossa ja se on mieltä piristävää. Olen tässä pohtinut josko kyselisin töitä mutta toisaalta taas haluaisii kasvattaa tytön vähän isommaksi ja ehkä pyöräyttää vielä pikkukakkosen niin ei tulisi niin isoa ikäeroa ja olisi lapset sitte tehty, en halua mitään kymmenen vuoden ikäeroa..

Kaverit on aika vähissä mutta onneksi edes joku äippä löytyy kenen kanssa voi vaihtaa ajatuksia. Mulla myös sama juttu että meinaa olla puheenaiheet vähissä kun joku kaveri jolla ei ole lapsia tulee käymään. Mä kun vaan tässä kotona pyörin niin puheet liittyy paljon siihen. Suurin osa mun ikäisistä viel opiskelee ja tuntuu että on muutenkin eri elämän tilanteessa. Välillä tuntuu että kaikki ajattelee että sinä se vaan oot kotona ja että mitäs meinasit jatkossa.

Mutta on tässä kotiäitiydessä hyvätkin puolet, ei tarvii todellakaan lähtee aamulla minnekään jos ei ole pakko, eikä oo tiukkoja aikatauluja. =)

:heart: :heart: :heart: :heart:

 

varsinkin yksinhuoltajana tulee huomattua ettei sitä järin tule liikuskeltua,sekin on mennyt niin monimutkaiseksi,mutta kyllä me aina kerran viikossa repästään kaupassa käyntien lisäks mennään pyörii sukulaisten haitox tms tosin aina ollaan oltu tervetulleita ja sitten meillä on kyllä maailman paras mummo joka hoitaa aina kun tarviin apua,pääsee käymään kampaajalla ja vähä itekseen kaupungilla jne...aina sillon tällön syömässäkin saanut käydä kavereita tapaamassa.Sillä taas jaksaa muutaman kuukauden eteenpäin!

TSEMPPIÄ KAIKILLE MUILLEKKIN!

 

Joo tosiaan on tuttua tämä kotona oleminen.....minun poika on vuoden ja toinen on tulossa syksyllä. Meillä on samat rutiinit päivästä toiseen... kaipaisin tosiaankin vaihtelua. kahvilla olisi kiva päästä käymään vaikka kaupungilla mutta yksin ei ole kiva mennä kun kaverit on koulussa tai töissä. ja ne jotka sanoo että oma valinta niin on äideilläkin oikeus päästä joskus ulos neljän seinän sisältä vaikka kuinka oma valinta onkin lapsen kotona hoitaminen. Sitten taas jaksaa paremmin lapsen ja miehenkin kanssa jos pääsee edes pariksi tunniksi ulos. Siinä oma mieli paranee kummasti kun näkee muuta maailmaa.