Te jotka ette synnyttäneet puoli-istuvassa/makuulla

Missä asennossa synnytitte?

Missä sairaalassa synnytitte?

Miten henkilökunta suhtautui? (olivatko kannustavia, epäileviä vai neutraaleja valinnan suhteen)

Nimim. epäilyttää, miten vapaa se valinta oikeasti on...

 

Olen synnyttänyt kolmessa eri pääkaupunkiseudun sairaalassa, toivomuksena aina jakkara. Kertaakaan ei tullut neneännyrpistyksiä, vaan aika tuotiin jakkara auliisti paikalle.
kolmannella kerralla tosin jouduin kuitenkin synnyttämään selällään. johtui siitä että kun sisätutkimuksen jälkeen yritin nousta tutkimuspöydältä jakkaralle niin vaavi tipahti kulmakarvojaan myöten näkyviin. Siinä ei sitten enää voinut kävellä, joten oli painuttava takas selälleen ja pursotettava se vauva siinä ulos. No eipä se enää siinä vaiheessa ollut yhtään sen hankalampaa kuin jakkarallakaan

 

PHKS v 99 ja sellaisessa puoli-istuvassa asennossa sängyllä.
Kätilö minut siihen laittoi ja antoi sukan varret kouriin ja sanoi että antaa tulla
Ei siinä mitään muutakaan ehtinyt eikä itselläni mitään toiveita ollutkaan.
Oikein hyvin onnistui niin

 

jakkaralta ponnistin vammalan aluesairaalassa tänä syksynä, henkilökunta oli tosi mukavaa ja haki kiltisti jakkaran kun sitä pyysin, vaikka kiire siinä tuli saada se sitten alle kun neidillä oli kiire maailmaan "laskettelin" vauvaa ensin sellasessa kävelytelineessä ( vai mikä lie oikealta nimeltään... ) ja siinäkin ois saanu ponnistaa. Esikoisen ponnistin kanta-hämeen keskussairaalassa v.99, siellä ei vaihtoehtoja ees annettu, ei muuta ku sänkyyn ja siitä ponnistus.. Johtu kyllä ehkä osittain siitä et olin piuhojen peitossa niin ei paljo liikkumaan päässy. Jos vielä joskus lapsia tulee meille niin vammalaan suuntaan ja aion veteen synnyttää tai sit jakkaralta taas =)

 

Hei!

Minä pyysin viime vuonna OYSissa saada synnyttää pystyasennossa, mutta kätilö alkoi puhumaan pystyasennon haitoista ja kertomaan väitti puoli-istuvan asennon olevan paljon parempi. Harmittaa etten sillon jaksanut pistää vastaan, vaan suostuin sängylle ko. asentoon. Synnytys ei ollut helppo ja luulen että pystyasennossa, lapsi olisi tullut helpommin, varsinkin kun itestä siltä kovasti tuntui.

Seuraava syntyykin toivottavasti Oulaskankaalla ja veteen tai ainakin jakkaralla.

 

\

Minä pyysin viime vuonna OYSissa saada synnyttää pystyasennossa, mutta kätilö alkoi puhumaan pystyasennon haitoista ja kertomaan väitti puoli-istuvan asennon olevan paljon parempi.

Just. Juuri tällaista suhtautumista pelkäänkin. Kun ei siinä tilanteessa varmaan kauheasti tekisi mieli ruveta keskustelemaan kätilön kanssa siitä, onko puoli-istuva asento ergonominen vauvalle, synnyttäjälle vaiko vain kätilölle...

Muilla kokemuksia?

 

Sängyssä selällään, ei ollut oma valinta (vauvalla huonot sydänäänet ja kiire, mutta...). Vaikea ponnistusvaihe joka päättyi imukuppiin ja repeämiin. Kätilö antoi ymmärtää ettei vaihtoehtoa oikeastaan ole, sanoi kyllä että sänkyä voidaan nostaa pystympään muttei sitä kukaan nostanut ja minä en siinä vaiheessa enää pystynyt mitään sanomaan, toivoin kuolemaa tai vauvan ulostuloa, sama kumpaa kunhan pikaisesti... Itse olen myös sitä mieltä että ehdottomasti siinä tilanteessa olisi pitänyt saaada ponnistaa seisaaltaan/polviltaan tms. niin olisi tullut se vauva ulos ja ollut lantiossa enemmän tilaa. Häntäluu meni tohjoksi ja sitäkin pidän selkäasennon syynä - ei päässyt taipumaan riittävästi taakse. Ja synnytyssairaala oys...

 

Yks juttu mitä kannattaa tehdä on että kirjoitat toive-listan omaan synnytykseesi liittyen ja annat sen kätilölle kun sairaalaan menet ja pyydät heitä lukemaan listan. Synnytyksessä kaikki tulis tapahtua äidin kans yhteisymmärryksessä. Tietty hätätapaus on aian hätätapaus, mutta luulis äidin tietävän mikä asento tuntuu huonolta ja mikä hyvältä.

Oysissa ystäväni laitettiin synnyttämään selinmakuulta. Kesken synnytyksen hän kuitenkin nosti metelin että nyt on päästävä pystympään asentoon ku tuntuu että vaavi tulee peräaukosta ulos. Kätilö ensin yritti kehotella kiltisti ponnistamaan, mutta kaveri jaksoi pitää puoliaan ja niin synnytys sitten tapahtui puoli-istuvassa asennossa.

Omien kokemusten perusteella pienempi sairaala on inhimmillisempi paikka. Soitin itse kahteen sairaalaan ja kysyin vastaavalta kätilöltä heidän periaatteistaan esim. että missä tapauksessa tehdään episiotomia, kalvojen puhkaisu, yms. Niiden vastausten perusteella mitä sain noihin kysymyksiin pätätin etten enää isoon sairaalaan mene kuin hädän tullen.

Seuraava syntyykin ruuhka-aikana joten sitäkin suuremmalla syyllä suuunnistan kohti pientä sairaalaa

 

olen synnyttänyt kolme lasta oys:ssa. Joka kerta olen joutunut sängylle ponnistamaan ja vaihtoehtoja ei ole annettu, vaikka olen yrittänyt niitä vaatia. Kaksi ensimmäistä kertaa olin puoli-istuvassa asennossa ja ihan hyvin ja joutuisasti meni ponnistukset. Mutta tämä viimeisin oli selinmakuulla kätilön pakotuksesta. Sänkyä ei nostettu pystympään, kätilö vaan tokaisi että alahan nyt ponnistaa!! Mies sentään pani pari tyynyä niskan taakse... Jälkeenpäin kysyin kätilöltä että miksi en saanut nousta edes pystympään niin kätilö ei kommentoinut muuten kuin että olisit tyytyväinen kun sait lapsen maailmaan!!! Tuntuu että huonompaan suuntaan vaan on menty vaikka synnytysten välissä on kuitenkin vuosia!!

 

synnytin joensuunkeskus sairaalassa....henkiläkunta siel on aivan mahtava!!! sain päättää missä asennossa ponnistan.... ponnistin puoli istuvassa... =)

 

\

Missä asennossa synnytitte?

Missä sairaalassa synnytitte?

Miten henkilökunta suhtautui? (olivatko kannustavia, epäileviä vai neutraaleja valinnan suhteen)

Nimim. epäilyttää, miten vapaa se valinta oikeasti on...

kokeilin monia eri asentoja: jakkaraa 2 kertaa (vauvan sydänäänet heikkeni niin piti vaihtaa asentoa), nelinkontin, kummallakin kyljellä, mutta vauva jouduttiin auttamaan imukupilla maailmaan ja siihen hommaan sopi vain tuo puoli-istuva asento.

salossa synnytin

henkilökunta oli tosi kannustavaa. ehdottivat eri puudutusvaihtoehtoja ja ponnistusasentoja.

 

Jakkaralla upeasti kolmen minuutin ponnistuksella Tammisaaressa.Heti laitettiin jakkara ja vati valmiiksi kun ilmoitin haluavani kokeilla ponnistaa siinä.Ja autettiin jakkaralle,vaikka olin sängyllä nelinkontin ponnistusvaiheen alkaessa.Upea kokemus!

 

\

olen synnyttänyt kolme lasta oys:ssa. Joka kerta olen joutunut sängylle ponnistamaan ja vaihtoehtoja ei ole annettu, vaikka olen yrittänyt niitä vaatia. Kaksi ensimmäistä kertaa olin puoli-istuvassa asennossa ja ihan hyvin ja joutuisasti meni ponnistukset. Mutta tämä viimeisin oli selinmakuulla kätilön pakotuksesta. Sänkyä ei nostettu pystympään, kätilö vaan tokaisi että alahan nyt ponnistaa!! Mies sentään pani pari tyynyä niskan taakse... Jälkeenpäin kysyin kätilöltä että miksi en saanut nousta edes pystympään niin kätilö ei kommentoinut muuten kuin että olisit tyytyväinen kun sait lapsen maailmaan!!! Tuntuu että huonompaan suuntaan vaan on menty vaikka synnytysten välissä on kuitenkin vuosia!!

Oulusta on todella monella vastaavanlaisia kokemuksia. Se on jotenki jämähtänyttä siellä tuo kehitys. Kätilön kannaltahan selinmakuuasento ja puoli-istuva on kaikkein helpoimmat. Mun siskolle kävi samallalailla että yritti pyytää pystyasennossa synnyttää niin laitettiin sängylle makaamaan ja siitä käskettiin alkaa tosi toimiin. Toisella kaverilla oli tunne että joutuu lapsen puskemaan ylämäkeen ja vasta parin pyynnön jälkeen kätilölaittoi pari tyynyä selän taakse.

 

Oon synnyttänyt 4 lasta Jorvissa.
Ekan kanssa kokeilin jakkaraa mutta en tajunnut eikä kukaan sanonut ettei se lapsi sieltä niin pian tule joten luovutin (muutenkin se asento oli epämiellyttävä) ja istuin sängyssä, mies tuki takaa - tähän asentoon määrättiin koska lapsivesi oli vihreää.
Ponnistusvaihe kesti 45 min ja oli epämiellyttävä, lapsi tuli aina vähän ulos ja liukui sitten takaisin. Liekö synnytysasento vai lyhyt napanuora.
Tehtiin pieni 4 tikin eppari (v.90)

Muut kolme synnytin nelinkontin/polvillaan sängyllä, eka kerran mieheeni tukien ja muistaakseni muulloin sängynpäätyyn, joka ei vaikuttanut yhtä tukevalta. Minusta tuo asento oli hyvä. Ponnistus kesti n. 5 min. toisesta repesin ihan vähän ja kolmannesta enkä neljännestä en tarvinnut edes yhtään tikkiä. 2. ja 4. vauva olivat 4 kg painoisia.
Neljättä saadessani (v.97) kätilö yritti pyytää selälleen sängylle johon sain puhistua "ei" ja mieheni vielä sanoi, etten halua.


e