Te jotka ette käytä jäähyä kasvatuksessa, miten uhmaikäisen saa uskomaan ilman sitä?

["a p"]

Esim. jos lapsi kiusaa sisarusta eikä lopeta, esim. potkii, tai heittelee jollain. Tai tekee jotain muuta ehdottomasti kiellettyä. Ja jos kieltämisen jälkeen vielä uhmaa esim. kiljumalla tai lyömällä.

Ihan nyt neuvoja kaipaisin, kun olen lukenut että jäähy ei ehkä olisikaan se paras keino. Meillä se on tepsinyt, jo puolen minuutin jäähy saa lapsen rauhoittumaan. Mikä muu sitten voisi saada, jos jäähy ei olekaan hyvä keino?

 

[toinen kysyjä]

Tai mitä, jos pikku-uhmis ei kunnioita jäähyä vaan sama touhu jatkuu virne naamalla taas muutaman minuutin kuluttua?

 

[ddddd]

Otetaan lapsi pois tilanteesta. Eli ei jäähy, mutta vähän saman tapainen juttu, eli muksu ihan fyysisesti siirretään kauemmaksi tilanteesta. Jos menee takaisi samassa mielentilassa, niin viedään uudestaan pois. Selitetään, mikä tilanteessa meni väärin. Ja annetaan positiivista palautetta ja huomiota, kun on sen aika.

 

["vieras"]

Estän jotenkin kielletyn toiminnan. Esim. jos yrittää potkia, pidän kättäni edessä, jottei onnistu. Jos heittelee jotain, siirrän tavarat pois ulottuvilta. Sitten odotetaan, että lapsi rauhoittuu sen verran, että voidaan puhua ja lapsi tajuaa tehneensä väärin ja pyytää anteeksi. Mutta en mä tiedä, onko tää oikein ja miten eroaa jäähystä.

 

["Niin"]

Meillä tuo jäähyllä uhkailu jo toimii siten, että lapsi pyytää anteeksi. Mutta tuosta tuleekin sitten mieleen, että onko se anteeksi pyytäminen sitten tavallaan helppo niksi välttyä jäähyltä? Meillä esikoinen 2,5 v välillä riehuu, läpsii, useimmiten silloin, jos on väsynyt. Myös se, ettei koe saavansa tarpeeksi huomiota tietenkin laukaisee huonon käytöksen. Siinä vaiheessa, jos on (kuten yleensä onkin) mahdollista alkaa touhuamaan lapsen kanssa jotain, tietenkin alan ja tilanne korjaantuu sillä. Joskus nuo läpsimiset jne. tulee ihan puun takaa, ja silloin kyllä "jäähytellään", jos ei eka varoitus tehoa.

 

[Jätkä]

Mä en käytä jäähyä oikeastaan, mutta siirrän lapsen toiseen tilaan ja joutuu rauhoittumaan minun kanssani siellä hetken, keskustellaan miksi joutui toiseen tilaan ja jos ymmärtää, pääsee sitten heti pois.
Mitään tiettyä jäähypaikkaa meillä ei ole, eikä tuota keskustelua/rauhoittumistakaan kutsuta jäähyksi.

 

["vieras"]

[QUOTE="Niin";26120678]Meillä tuo jäähyllä uhkailu jo toimii siten, että lapsi pyytää anteeksi. Mutta tuosta tuleekin sitten mieleen, että onko se anteeksi pyytäminen sitten tavallaan helppo niksi välttyä jäähyltä? [/QUOTE]

Meidän tytöllä selvästi huomasi, että pyysi anteeksi aika helposti, ihan vaan siksi, kun oli oppinut, ettei silloin tule seuraamuksia vaan voi jatkaa touhujaan. Ei ollut ihan sisäistänyt anteeksi pyytämisen ideaa. Aika paljon ainakin meillä sai lapselle selittää, miksi pitää pyytää anteeksi, ettei vaiin ollut automaatio.

 

["vieras"]

Lapsi vaikka nostetaan pois tilanteesta riittävän monta kertaa. Huutaa saa, jos ärsyttää, mutta huutaa, potkia tai heitellä tavaroita ei saa. Puhutaan, sen mitä onnistuu. Meidän lapselle ei kovin pienenä jäähy toiminut: Ei tajunnut sen ideaa eikä pysynyt paikallaan. Jos sai pysymään istumassa jossain, oli jo ihan muissa aatoksissa ja kyseli ja höpötteli kaikenlaista ihan muina miehinä. Ei siinä hirveän jäähyfiilis tullut, kun toinen pohti miksi katto on korkealla ja kuka on keksinyt jalat.

 

[äiti x]

Miksi jäähy ei olekaan suositeltava keino? Minä pistin 3-4 kertaa meidän 2-vuotiaan jäähylle, kun teki niin kiellettyjä asioita, että ne oli pakko kitkeä heti pois (esim. alkoi pudottelemaan tavaroita vessanpönttöön) ja hän myös alkoi virnistellä toruttaessa, koska oli jonkun kerran huomannut, että äitiä oli naurattanut jossain tilanteessa. Jäähyt lopettivat nuo parissa kerrassa. Poika itkaisi joka kerta vähän, mutta sitten rauhoittu ja vain vähän pyöri paikoillaan ja kurkisteli ympärilleen. Minä pysyin lähellä ja tein kotitöitä, nopeaasti vain poikkesin toisessa huoneessa, sitten palasin takaisin. Poika oli heti iloinen ja hyvällä tuulella jokaisen jäähyn jälkeen, kun oli halittu. En oikein usko että tuosta olisi jäänyt traumoja, kun käytimme sitä vain todella vakavissa tapauksissa ja pysyimme käytännössä itse näköpiirissä koko ajan. Meillä on tarkoitus säästää jatkossakin jäähyt vain vakavampia rikkomuksia varten.

 

[Fortune]

Mä olen myös sen puolella, että lapsi viedään pois tilanteesta mutta ollaan sen lapsen kanssa ja puhutaan, minkä vuoksi niin ei saa käyttäytyä. Meillä ei kyllä pahemmin ole uhmailtu tai on toki kiukuttu ja välillä läpsitty, mutta se on mennyt nopeasti ohi kun olen sanonut, ettei noin saa tehdä ja toiselle tulee paha mieli. Ja anteeksi pitää aina pyytää.

 

[emmii]

No minä taas mietin, että miten sen saa pysymään siellä jäähyllä?

 

["Niin"]

[QUOTE="vieras";26120735]Meidän tytöllä selvästi huomasi, että pyysi anteeksi aika helposti, ihan vaan siksi, kun oli oppinut, ettei silloin tule seuraamuksia vaan voi jatkaa touhujaan. Ei ollut ihan sisäistänyt anteeksi pyytämisen ideaa. Aika paljon ainakin meillä sai lapselle selittää, miksi pitää pyytää anteeksi, ettei vaiin ollut automaatio.[/QUOTE]

Näinpä. Ja miten sitten voi erottaa, onko se anteeksipyyntö vaan automaatio, vai tarkoittaako lapsi sitä oikeasti? Ja voiko alle 3-vuotiaalta edes odottaa aitoa katumusta? Jostain muistelen lukeneeni, ettei niin pieni vielä ymmärrä asioita niin empaattisesti, vaan rangaistuksetkin tulee suorittaa "tekoje, ei sanojen avulla". Mutta tiedä sitten häntä.

 

[ppp]

Lapsi ei saa katsoa pikkukakkosta, jos isosta asiasta kyse. Ei ole tätä uhkarangaistusta tarvinnut koskaan käyttää. Pienempi rangaistus on peliajan menetys (puol tuntia päivässä, ei kyllä pelaa muutenkaan joka päivä). Lapsi ei kiusaa pienempiään. Uhma on sellaista vastaan vänkytystä.