Paljon riippuu ihmisestä itsestään sekä paikasta, missä asuu. Viihdytkö hyvin yksinäsi? Riittääkö sinulle esim kahden vuoden ajaksi, että sinulla on aikuisseuraa vain, kun miehesi on kotona, vai kaipaatko aikuiskontakteja myös päiviisi? Onko alueellasi perhekerhoja tms ja ystävystytkö helposti uusien ihmisten kanssa? Asuuko alueellasi, mieluiten naapurustossa lapsiperheitä, joissa lapset hoidetaan kotona ts onko lapsillesi kaveriseuraa kotipiiristä vai alkaako lapsi kaivata jossain vaiheessa esim päiväkotiin tai kerhoon? Onko alueellasi lapsille kerhoja tai muuta toimintaa? Miten paljon tarvitset kodin ulkopuolista aikaa ja onko miehelläsi mahdollisuus sitä tarjota sinulle riittävästi?
Kannattaa myös sen miehen mielipide kysyä ennenkuin alkaa edes suunnittelemaan jäävänsä kotiin pidemmäksi aikaa. Mies voi olal elintason laskemisesta ihan eri mieltä kuin sinä.
Ja kuten tuolla jo aiemin todettiin, kun äöitiyslomasi päättyy, saatat olla työssäkäymisestä aivan eri mieltä kuin mitä esim lapsen syntyessä olet. Elämäntilannekin voi olla sellainen, esim mies jää työttömäksi, että sulla ei ole kamalasti valinnanvaraa.
Itse olen pitänyt sallitut vanhempainvapaat ja olen ollut tyytyväinen, että olin ne vuodet kotona. Onhan tässä ehditty paiskia töitäkin kuopuksen kolmivuotissynttäreiden jälkeen jo melkein 14 vuotta.