te joilla on kokemusta äitinä olosta useamman vuoden ajalta, tarvisin apuanne!!??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja susan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

susan

Vieras
olen jo kohta yli 2 vuotta haaveillut lapsesta, joten nyt haluaisin kysyä, että onko parempi että jään kotiin pitkäksi aikaa vai pian töihin lapsen synnyttyä? haluaisin kuulla molemmista asioista hyvät ja huonot puolet. minulla on sellainen käsitys, että jos jään kotiin saan olla paljon lapseni kanssa, mutta taloudellisesti voi tehdä tiukkaa kun taas jos menen töihin jää aika lyhyeksi jonka vietän lapseni kanssa, mutta rahaa sitten ainakin olisi. olenko väärässä?
 
Jos olet kotona lapsen kanssa on talous todennäköisesti tiukilla. Tosin tähän vaikuttaa aika paljon nykyinen tulotasosi, velat, kunnan tuet ja sinun tottumukset.

Ja kannattaa miehen kanssa näitä pohtia. Jos olet nyt yksin asian kanssa, niin se on ehkä se ensimmäinen muutos jota lähtisin tekemään.
 
Se tiippuu ihan ihmisestäkin ja just elämäntilanteesta, ekan kanssa olin hetken kotona ja sitten töihin sitten kouluun ja taas töihin... nyt olen kakkosen kanssa kotona :) molemmissa hyvät ja huonot puolet, mutta molemmin on elämä sujunut mallikkaasti :)
 
Ihmiset on niin erilaisia. Jotkut eivät jaksa olla kotona vuosia, toiset eivät voisi kuvitellakaan menevänsä töihin, kun on pieniä lapsia. Itse olen ollut kotona kolme vuotta ja nyt 5 kk vanha tyttö, joten kotona olo jatkuu. Kiitollinen olen, että tämä on mahdollista. Tietenkin rahaa on vähemmän käytössä, mutta ei meiltä ole mitään puuttunut.
 
se on niin että miten sen kukakin kokee.. mulla on kolme lasta ja kotiäitiyttä takana seitsemän vuotta yhtäsoittoa,ja olen nauttinut joka hetkestä!!Töihinkin vielä ehtii useaksi vuodeksi.
Olet kotona niinkauan kuin kukkaro antaa myöten ja hyvältä tuntuu??
 
Riippuu ihmisestä ja koko tilanteesta.
Ekan lapsen kanssa olin kotona kunnes lapsi täytti 2v, ja kuopuksenkin kanssa ajattelin niin tehdä.
Tämä on tod. näk viimeinen kerta, kun olen äitiysvapaalla, joten haluan nauttia siitä ihan täysillä.
 
Olin kotona pari vuotta (mulla on siis yksi lapsi reilu 3v) ja se touhu ei sopinu mulle ollekkaan. Hermot oli kireellä 24h. Nyt kun oon ollu jo yli vuoden takas työelämässä niin oon paljon pirteämpi ja jaksan monsteripoikaani paremmin :) Huomasin että musta ei ns. kotiäidiksi ollutkaan..kateeksi käy niitä jotka jaksavat olla kotona lapsen kanssa.

Rahapulasta ei mun töihinpalaamisessa ollu kyse vaan kaipasin "omanikäisteni" seuraan ja "oman elämän" 8:ksi tunniksi päivässä takas. Kai oon itsekäs mutta tää systeemi sopii mulle. Raha ei aina ratkaise sitä kotiinjäämistä!
 
Olen kaikkien lasten kanssa ollut kotona, ja taloudellisesti tosiaan on tiukkaa mutta aina on ruokaa ollut pöydässä. Se on niin paljon omista valinnoista kiinni, miten paljon on valmis luopumaan ja jäämään kotiin vai onko valmis luopumaan mistään ja vie lapset hoitoon ja menee töihin.
 
kukaan ulkopuolinen ei voi antaa sinulle vastausta, että miten tehdä. joko tykkäät olla kotona tai sitten tahdot töihin, ei sitä kannata etukäteen pohtia noin kovasti. minusta se ei ole luopumista mistään eikä keneltäkään pois, jos äiti tahtoo äitiysloman jälkeen töihin. täällä päin se on ihan normaalia, että aikuiset käy töissä. jokainen tekee itse valinnat, joihin vaikuttaa oma luonne ja perheen tilanne.
 
Paljon riippuu ihmisestä itsestään sekä paikasta, missä asuu. Viihdytkö hyvin yksinäsi? Riittääkö sinulle esim kahden vuoden ajaksi, että sinulla on aikuisseuraa vain, kun miehesi on kotona, vai kaipaatko aikuiskontakteja myös päiviisi? Onko alueellasi perhekerhoja tms ja ystävystytkö helposti uusien ihmisten kanssa? Asuuko alueellasi, mieluiten naapurustossa lapsiperheitä, joissa lapset hoidetaan kotona ts onko lapsillesi kaveriseuraa kotipiiristä vai alkaako lapsi kaivata jossain vaiheessa esim päiväkotiin tai kerhoon? Onko alueellasi lapsille kerhoja tai muuta toimintaa? Miten paljon tarvitset kodin ulkopuolista aikaa ja onko miehelläsi mahdollisuus sitä tarjota sinulle riittävästi?

Kannattaa myös sen miehen mielipide kysyä ennenkuin alkaa edes suunnittelemaan jäävänsä kotiin pidemmäksi aikaa. Mies voi olal elintason laskemisesta ihan eri mieltä kuin sinä.

Ja kuten tuolla jo aiemin todettiin, kun äöitiyslomasi päättyy, saatat olla työssäkäymisestä aivan eri mieltä kuin mitä esim lapsen syntyessä olet. Elämäntilannekin voi olla sellainen, esim mies jää työttömäksi, että sulla ei ole kamalasti valinnanvaraa.

Itse olen pitänyt sallitut vanhempainvapaat ja olen ollut tyytyväinen, että olin ne vuodet kotona. Onhan tässä ehditty paiskia töitäkin kuopuksen kolmivuotissynttäreiden jälkeen jo melkein 14 vuotta.
 
Ei nyt etukäteen kannata tuommoisia miettiä. Ekan kanssa kotona 9kk, toisen 2,5v ja kolmannen kanssa ainakin pari vuotta. Jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanu olla kotona ainakin kolme vuotta kaikkien kanssa. Se on niin pieni aika, kun lapset ovat pieniä ja on hieno olla todistamassa niiden ekat tempaukset.
 
Siis kyllä lapsi sitoo sinut itseensä, mutta se miten jaatte hoitovastuun puolison kanssa on teidän asianne.

Tottakai oma aika ja oma elämä nykyisellään muuttuu ja varmasti jostain joudut luopumaan ainakin hetkellisesti. Nythän sinulla 24 h omaa aikaa eikö? Lapsen myötä sinun tulee hoitaa ja vastata myös hänen tarpeistaan puolison kanssa.

Se kuinka yksin jää on sinusta ja puolisostasi kiinni ja tuosta hoito vastuun jaosta. Mutta jos nyt jo suret oman elämän menetystä niin ehkä kannattaa jatkaa sitä omaa elämää vielä muutama vuosi, niin että haluat sitoutua lapseesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja susan:
sitooko lapsi minut 24 tuntia vuorokaudessa niin etten voi elää omaa elämääni? eniten pelkään yksin jäämistä.

ei sido. tai minä en ole ainakaan antanut sitoa. äitiys on vain yksi aspekti naisen elämässä, ei se määrittele minuuttani. minulla on 4s lapsi tulossa, harrastan, käyn töissä ja opiskelen. elän siis omaakin elämää ja olen myös äiti. mies on tasavertainen lasten vanhempi meillä ja en ole ominut kotitöitä.
 
Itse olen ollut nyt 5 vuotta kotiäitinä ja olen vielä ainakin kaksi vuotta. Varmasti lapsen kannalta parempi, että jäät kotiin vähän pidemmäksi aikaa. Rahan perässä ehtii juosta sitten loppuelämänsä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Itse olen ollut nyt 5 vuotta kotiäitinä ja olen vielä ainakin kaksi vuotta. Varmasti lapsen kannalta parempi, että jäät kotiin vähän pidemmäksi aikaa. Rahan perässä ehtii juosta sitten loppuelämänsä.

hauskaa, kun aina luullaan, että jos menee töihin on se rahan perässä juoksemista. minä tulisin hulluksi kotiäitinä, niin se vaan on. ja ON kokemusta kotiäitinä olosta, olin aikanaan melkein 5 vee kotona ja kiitti mulle riitti. pysyn parempana äitinä, kun käyn töissä ja harrastan liikuntaa. mutta, on naisia, joille kotiäitiys sopii vallan mainiosti ja onneksi suomessa saa valita. aloittajalle siis sellainen ajatus, että me kaikki äidit olemme yksilöitä ja se vaikuttaa valintaan. jos on onneton kotona, ei se ole lapsien etu.
 
Me ollaan pärjätty ihan hyvin kotonaolovuoteni vaikka mieheni palkka ei ole suuri. Pärjääminen riippuu paljon kulutustottumuksista tai siitä, voisiko jonkin aikaa tinkiä jostain mitä ennen on tehnyt. Itse en koe jääneeni mistään paitsi. Nyt kun olen meidän juniorin kanssa kotona, joudun menemään aiottua aikaisemmin töihin, sillä rakennamme taloa eikä talous kestä minun kotonaoloa. Sen verran karmiva asuntolaina tuli, ettei ole kertakaikkiaan varaa nyt olla kuin himpun yli vuosi kotona. Saan lapseni hyvään hoitoon, joten olen ihan hyvillä mielin. Pääsen myös aikaisin kotiin, joten aikaa jää iltapäivällä myös lapsille. Kyllähän se silti rankkaa tulee olemaan, mutta kaikkea ei voi saada.
 
Eka meni hoitoon 1v 3kk:n ikäisenä kun aloitin opiskelun, välillä oli aika lyhyitäkin hoitopäiviä ja tietysti opiskelijan pitkät lomat, joten hyvin sujui:) toisen kanssa olin sitten kotona siihen asti kun täytti 3vuotta, siitä asti kun lapsi täytti 2vuotta etsin kyllä töitä..

Mulle ei ihan kauhean hyvin sopinut kolmen vuoden kotona olo:mökkihöperöys iski välillä kyllä aika pahasti kun mies asui vielä työn takia viikot toisella paikkakunnalla.. se on kyllä varmasti aika paljon ihmistyypistä riippuvainen viihtyykö kotona ja siitäkin onko sitä tukea: läheisiä ja ystäviä, että on välillä muutakin seuraa kuin pelkästään lapset! Eli jos on sitä kodin ulkopuolistakin elämää, niin varmaan jaksaa pidempään kotona lasten kanssa:)
 

Yhteistyössä