Te joilla kamala raskauspahoinvointi...

[Daisy De La Hoya]

Miten te pidätte kämpän ojennuksessa? Siivoatte, pesette pyykkiä, teette ruokaa?

En pysty käsittämään. Mä en oo ees pystyny alottaa, ilman oksentamista noista mitään aikoihin.. :x

 

[umayya]

mies hoiti ne niin kauan kun oma olo oli mitä oli, sen tein mitä pystyin, harvemmin siis yhtään mitään muuta kun oksensin.

tsemppiä vaan sinne!

 

[..*..]

Mies siivouspuuhiin tai jos silläkään ei ole aikaa niin anna paikkojen pölyyntyä, niin mä tein. Vielä kun 4v esikoinen on adhd-lapsi ja itse yökit vessanpöntöllä iltapäivästä nukkumaanmenoon asti niin itkuhan siinä meinas tulla (..tulikin ). Nyt elelen loppuraskauden seesteistä aikaa ja onneksi 4kk:tta oksentamista on nyt "kaukainen" muisto vain..

 

[nessu86]

Melko harvekseltaan tuli silloin alkuraskaudessa tehtyä kotihommia. Tein mitä pystyin, jos oli hetken parempi olo. Mies hoiti ruuanlaitot sun muut. Olin paljon pahoinvoinnin takia sairaslomalla, yritin olla töissä mutta ei se onnistunut hoitohommissa, kun sai mummojen auttamisen jälkeen mennä itse vessaan oksentamaan Kyllä se vielä helpottaa, mulla ei kyllä pahoinvointi loppunut missään vaiheessa kokonaan. Vähentyi kyllä huomattavasti, ja silloin pystyikin vähän enempi kulkemaan ja tekemään kotihommia.

 

[Nitta]

Sama juttu kuin umayyalla eli mies hoiteli tuon osaston asiat.

Keittiössä saatoin käydä (kunhan sielllä ei aktiivisesti tehty mitään kovin voimakashajuista hommaa, eikä tarvinnut jääkaappia avata), pyykinpesu ei tehnyt tiukkaa missään välissä, siivoaminenkaan ei nyt niin ikävää ollut, vain vessanpesu (kun siellä kuitenkin piti käydä taajaan yökkimässä) oli vähän ahistuksen paikka...

 

[y]

Pyykinpesu nyt on ihan helppoa kun kone sen tekee, mutta muita hommia mä en sit teekään. Mies laittaa ruuat ja imuroi. Ei kai sitä muita niin kovin pakollisia hommia olekaan.

 

[Non compos mentis]

Kaikki muu meni ok, mutta ruokakaupassa en voinut käydä, enkä laittaa lämmintä ruokaa. Mies hoiteli nuo asiat sitten. Kuopuksen kohdalla ei ollut samanlaista pahoinvointia, ei yhtä rajua.

 

[Dynamiitti]

No en pystynyt pitämään kovin hyvin silloin kun pahoinvointi oli pahimmillaan. :| Nyt alkaa vähän helpottaa mutta tietyt hajut edelleen etovat ja etenkin tiskikoneen laitto on vastenmielistä puuhaa. Lisäksi imuroinnin jälkeen jää imurista sellainen tunkkainen haju huoneisiin leijumaan että oli pakko etenkin alkuvaiheessa lakaista harjalla vain enimmät roskat lattialta kun en vain kyennyt haistelemaan imuria. Suurin virhe oli laittaa pölypussiin kanelia! Ajattelin kokeilla että se lievittäisi tunkkaista pölynhajua mutta ei oikein toiminut. :x Haju on todella omituinen nyt.

 

[nöttiäinen]

Tein minkä pystyin. Yrittäisin pärjätä vastakin, jos saisin vaan sen palkinnon.
Nim. 2 x 4kk ihan turhaan oksentanut joka pvä.

 

[v]

Meillä kans ukko joutu laittaan kaikki ruuat ja käymään kaupassa, muita hommia pystyin välillä puuhailemaan.

 

[onnea]

Siis oletko säkin raskaana? Hirvee vauvabuumi palstalla Koska sulla on la? Ja vastaus kysymykseen: en mitenkään, koti oli kuin pommin jäljiltä, nyt rv 12 helpottanut sen verran et alkaa muistuttaa ihmisten kotia taas

 

[vieras]

Meillä syötiin lähinnä eineksiä ja kämppä oli ihan kauheessa kunnossa.. Koiraa käyttäessä oksentelin millon minnekkin puskaan. Yhtään päivää en kuitenkaan ollut opiskeluista(mikä akateeminen vapaus?) tai töistä poissa.. Pahoinvointi loppu joskus viikolla 24 ja välillä palailee ilta ja aamupahoinvoinnin merkeissä(nyt rv 35). En tiiä miten koskaan uskallan edes harkita toisen tekemistä jos tulee samanlainen pahoinvointi.. Miehen kanssa kahdestaan(+koira) tämä vielä menee, mutta jos tässä olis ollut vielä lapsi pyörimässä jaloissa niin en tosiaan tiedä et mitä oisin tehnyt..

 

[myy]

Eipä paljoa pystyny tehdä kun ei kyenny oksentamatta avaamaan jääkaappia, tiskikonetta tai roskista. Mitä enemmän liikku sitä pahempi olo tuli. Oli täys työ viedä eskariin esikoista, aina en pystynytkään. Vieraatkin jopa joskus täytti tiskikoneen ihan säälistä

Ruokaa en kyenny myöskään laittamaan, tai sitten jos tein en enää pystyny sitä syömään kun olin sitä jo tehdessä haistellu ja yökkäilly. Pari kuukautta meni paahtiksella ja makkaralla pakosta. Ne mitä ei pystyny tekeen, niin jos ei mies tehny tekemättä jäivät.

Jaksamista ap:lle! Ei se olo ole häävi kun tuntuu niinku olis kuukausitolkulla oksennustauti putkeen.

 

[Nitta]

En tiiä miten koskaan uskallan edes harkita toisen tekemistä jos tulee samanlainen pahoinvointi.. Miehen kanssa kahdestaan(+koira) tämä vielä menee, mutta jos tässä olis ollut vielä lapsi pyörimässä jaloissa niin en tosiaan tiedä et mitä oisin tehnyt..

Heh, kyllä sekin menee. Itsellä pahoinvointi kesti siis läpi molempien raskauksien alusta loppuun, 3 tunnin välein vähintään iski okso (+ nuo erityiset provot eli pahat hajut) ja jälkimmäisessä raskaudessa esikoinenkin alkoi pohtimaan erään kerran puuhiani ja tuli kysymään, että "äiti, mitä teet? Miksi sinä huudat pönttöön?"

Ottihan tuo koville, mutta sillä on kuitenkin ennaltamäärätty kesto eli ei jatku enää synnyyksen jälkeen (synnytyksessä voi toki yrjötä sitten jo muistakin syistä).

Tsemppiä vaan pahoinvoijille!

 

[Tigru87]

kyllä koti hommat jäi tekemättä melkeen kokonaa, mies sitten auttoi parhaan kykynsä mukaan.. kotihommista on turha stressata, kyllä ne kerkee.. Mulla nyt jokun aikaaollut pahoinvointi poissa, mutta siltikään en meinaa saada mitään aikaseksi.

 

[Heffalump]

mies hoiti ne niin kauan kun oma olo oli mitä oli, sen tein mitä pystyin, harvemmin siis yhtään mitään muuta kun oksensin.

tsemppiä vaan sinne!

näin meilläkin