Te, joilla isommat lapset ovat ehtineet tutustua isovanhempiinsa ja ollut mahdollisesti aika läheisetkin välit ja sitten nuorin/nuorimmat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
lapset eivät ole ehtineet isovanhempia nähdä tai olleet niin pieniä näiden kuollessa että eivät muista, koetteko että tämä on ollut iso menetys näiden nuorempien lasten kannalta?
Ja miltä teistä itsestänne on tuntunut että isovanhemmat eivät ole ehtineet nähdä kaikkia lapsenlapsiaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Se on iso menetys vaikka kukaan lapsista ei olisi ehtinyt tavata isovanhempaa.

Juu, tiedän että on iso menetys aina. Mutta toivoisin kuulevani kokemuksia nimen omaan siitä että osa perheen lapsista on ehtinyt luoda suhteet isovanhempiin ja saanut hyviä muistoja heistä ja osa ei ole ehtinyt sitten ollenkaan nähdä isovanhempia.

 
mun isovanhemmat oli kuolleena olleet jo muutaman vuoden kun synnyin. 3 muuta sisarustani muistelevat vieläkin joskus isovanhempiaan ja mitä heillä oli tapana sanoa. En osaa olla siitä surullinen, enkä koe jääneeni mistään paitsi. Ehkä minun tädit ovat korvanneet "mummolan", koska siellä on ollut aina kiva käydä ja on hieman mummolaimainen reissu ollut.
 
Lapsuudenperheestä kokemus. me, jotka olimme ehtineet tutustua koimme sen menetysken. Nuoremmat sisaret eivät tienneet mitä menettivät, joten eivät osanneet kaivata.
 

Yhteistyössä