Toggle sidebar

Te joilla huonoja kokemuksia perhekerhoista ja miksei hyviäkin :)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja perhekerhon täti ??
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
P

perhekerhon täti ??

Vieras

Olen paljon lukenut kuinka perhekerhot ovat ikäviä paikkoja yms. Miten ohjaaja tai muut paikalla olijat tekisivät kerhosta mukavan paikan?

Alan todennäköisesti itse pitämään yhtä perhekerhoa muutaman viikon päästä kaverini kanssa ja haluaisin vinkkejä mitä kannattaa tehdä ja mitä välttää. Meillä molemmilla on alle vuoden ikäiset lapset jotka luonnollisesti tulevat mukaan :)

Kaikkia vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan!

Olisi kiva jos meidän perhekerho olisi sellainen missä kaikki viihtyvät ja sinne olisi mukava tulla :)
 
Milläs periaatteella te sitä lähdette pitämään eli minkä alaisuudessa? Mll, seurakunta? Jos teillä kerätään joku kahvimaksu niin se ei onnistu ilman jotain järjestöä.
 
MLL:n perhekerhossa oli oikein kivaa silloin, kun siellä oli joka viikko joku selkeä ohjelma. Esimerkiksi muskaria (eli laulettiin ja soitettiin), askartelua syksyn lehdistä, isänpäivän askartelut, tms.

Ne kerrat, kun pöydälle vaan viskattiin kasa muovailuvahaa ja sanottiin isoimmille lapsille että tossa on, oli todella ankeita.

Mun mielestä ohjaajan pitää ottaa siellä selkeä ohjaajan rooli. Ei olla vaan sivussa hissukseen.
 
Kannattaa keksiä etukäteen jotain keskustelun aiheita yms, jos ryhmäläisten kesken ei ala syntyä juttua.
Olin joskus perhekerhossa, jossa kukaan ei puhunut mitään eivätkä ohjaajat mitenkään avustaneet keskustelun alkuun pääsemisessä. Oli tosi rasittavaa aina olla itse se, joka yritin saada jotain keskustelua aikaan. Mun mielestä se on kuitenkin ohjaajan tehtävä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mll perhekerho
Click to expand...

Itse olen MLL kerhonvetäjänä ja ihan ok käy väkeä. Paljon ollaan ihan vapaasti ilman sen ohjatumpaa tekemistä, täällä avoimessa on askartelua yms. ettei olla siihen niin kauheasti lähdetty. Ennemmin sitten ihan konreettista tekemistä, eli pullan ja sämpylän leivontaa, kakun koristelua ja tietenkin piparien koristelua pikkujoulussa yms. mutta ihan ok myös askarrella jos se kuuluu teidän juttuun.

Jossain rahankeruu säännöissä on jokin kielto ettei yksityinen saa myydä kahvia tuollaisessa kerhosysteemissä.
 
Vapaaehtoisen kahvimaksun voi kerätä ilman järjestöä. Joskin kannattaa keskustella äitien kanssa olisiko parempi vaihtoehto, että jokainen tuo omalla vuorollaan sen kahvipaketin, jolla katetaan kahvimenot...

Itse käyn perhekerhossa, joka on lähinnä ämmien juorukerho. En millään jaksaisi/viitsisi siellä käydä, mutta kun ei ole lähimainkaan muutakaan tarjolla...
Mielelläni ottaisin kerhon, jossa olisi jotain virikkeellistä ohjelmaa lapselle edes kerran kuussa. Askartelu/loru/satuhetki ei paljon vaadi ammattitaitoa vaan ohjaajan innostuneisuutta. Onhan sekin totta, että suurin osa kävijöistä on pienten lasten äitejä, mutta isommille voisi silti olla silloin tällöin jotain ihan omaa kivaa joko äitien kanssa tai ilman. Isänpäivän kortin tekeminen ei paljon vaadi ja jopa ihan pienetkin voivat osallistua, jos vain viitsii miettiä asiaa kunnolla...

Itse pidän nimittäin työkseni kerhoja ja meillä on joka toinen viikko joku juttu. Se ei välttämättä ole kuin ihan 10-15 minuutin juttu, mutta ei mene ihan ämmien juoruamiseksi pelkästään.... se kun on näillä pienillä kylillä ongelmana...
 
Minä taas pidän siitä että on paljon ihan vapaata olemista. Jos on paljon jotain askarteluja ym., oma aika menee siihen että avustat kahta lasta askarteluissa ja estät pienintä sotkemasta muiden askarteluja. Minulle ainakin on tärkeää se, että ehtii myös jutella toisten kanssa lasten leikkiessä itsekseen. Siellä on kuitenkin kavereita ja toisenlaisia leluja kuin kotona, joten vapaa leikkikin onnistuu aika hyvin. Vahtia tietenkin pitää, etteivät riehaannu liikaa.

Ja muutenkin tuollaisessa vapaaehtoisuuteen perustuvassa perhekerhossa pitäisi sitten todella toimia vastuuvuorojen jakaminen, koska ei yksi ihminen, jolla on omatkin lapset mukanaan, jaksa joka kerta järjestää ja ohjata toimintaa kaikille. Eri asia jossain seurakunnan perhekerhossa, jossa on palkattuja työntekijöitä lapsia ohjaamassa.
 
Ainakin on hyvä tulla ilmi kuka on vetäjä. Itse menin mll kerhoon ja tosi ankea fiilis jäi. kukaan edes huomannu ja hajuakaan mitä siel tapahtuu jne. Vaikkei sitten enempää juttelis. Itse ujona en uudessa paikassa uskalla ekana olla se aktiivinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja LillaStina:
Itse pidän nimittäin työkseni kerhoja ja meillä on joka toinen viikko joku juttu. Se ei välttämättä ole kuin ihan 10-15 minuutin juttu, mutta ei mene ihan ämmien juoruamiseksi pelkästään.... se kun on näillä pienillä kylillä ongelmana...
Click to expand...

Olisko sulla lisää vinkkejä noihin tekemisiin?
 
Ite en ole vielä ikinä päässyt perhekerhoon, kun aika on ihan älytön 10-12 -> eiköhän aika monella ole tämä yleinen rytmi, että ruoka klo 11 ja nukkumaan sen jälkeen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja stoppis:
Ite en ole vielä ikinä päässyt perhekerhoon, kun aika on ihan älytön 10-12 -> eiköhän aika monella ole tämä yleinen rytmi, että ruoka klo 11 ja nukkumaan sen jälkeen...
Click to expand...

Ja aika moni vauvan kanssa kotonaoleva ei pääse perhekerhoon, koska tuo on liian aikainen ajankohta. Itsekin nukuin helposti vauvan kanssa kymmeneen asti. Ja sitten jos on kerholaisia kotona, ei ainakaan täällä onnistu noin aikainen rytmi, koska kerhot päättyvät 11.30 tai 12.00. Eli meilläkin on syöty lounas aina n. klo 12.30.

Joku kompromissi on aina keksittävä.
 
MLL:n perhekerhossa olen joskus käynyt, ja musta se oli ankeaa kun ei ollut mitään toimintaa/ohjelmaa.

Srk:n kerhossa täällä on enemmän suunnitelmallista se ohjelma ja se on siksi kivempaakin. Nyt tuo ajankohta on muuttuntu viime vuodesta, ja se alkoikin olla aamulla, 9:30-> ja justiinsa puhuttiin äitien kanssa, että se onkin loistava ajankohta, siellä sai ihan rauhassa juoda kahvit ja syödä eväät ym. kun lapset intoutui leikkimään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja leijona76:
Ainakin on hyvä tulla ilmi kuka on vetäjä. Itse menin mll kerhoon ja tosi ankea fiilis jäi. kukaan edes huomannu ja hajuakaan mitä siel tapahtuu jne. Vaikkei sitten enempää juttelis. Itse ujona en uudessa paikassa uskalla ekana olla se aktiivinen.
Click to expand...

Itse en ole perhekerhoissa käynyt mutta varmaan olisi mukavaa jos ohjaajat huomioisivat kaikkia kävijöitä tasapuolisesti ja yrittäisivät vetää mukaan keskusteluihin myös nämä hiljaiset ja ujommat kävijät. Ts yrittäisivät välttää sitä että tulee näitä ns. sisäpiiriläisiä joiden juttuihin on ulkopuolisen vaikea mennä mukaan. Varmaan kurja mennä uuteen paikkaan jos kukaan ei mitenkään noteeraa että on edes paikalla. Eihän se huomiointi kummosta tartte olla mutta edes toivotetaan vaikka tervetulleeksi kun tulee paikalle ja sit vaikka menisi juttelemaan kun huomaa että joku on yksin.
 
Minä oon tykänny tosi paljon perhekerhosta. Ollaan käyty kohta 2-vuotiaan pojan kanssa siellä jo pitkään ja parasta on kyllä ne hetket, kun ei ole mitään ohjelmaa vaan lapset saa leikkiä vapaasti ja äidit kahvitella. Alussa meillä aina on noin puolen tunnin leikki ja satu-hetki, mutta olen kokenut sen monesti vähän vaikeaksi koska meidän villi 2-vuotias ei pysy juuri yhtään paikallaan vaan haluaisi vain leikkiä omiaan.

Itse en oikeastaan kaipaa mitään ohjattua keskustelua, päinvastoin sehän olisi kamalaa tällaiselle ujolle ihmiselle, joka ei ryhmässä ainakaan keksi mitään järkevää juteltavaa. Käyn perhekerhossa siksi, koska meidän 2-vuotias nauttii siitä tosi paljon ja saa telmiä muitten lasten kanssa. Joskus juttelen muiden äitien kanssa enemmänkin, joskus tulee vaihdettua vain muutama sananen. Itselleni tekee todella hyvää muitten äitien näkeminen, mutta tosiaan aina ei tarvitse edes jutella mitään kummallisempia.
 
Hei

Hienoa että alat ystäväsi kanssa vetämään perhekerhoa.

Minä toimin ohjaajana seurakunnan perhekerhossa.

Meillä minä tai työparini ollaan aina eteisessä ottamassa tulijoita vastaan. Siinä jokainen lapsi ja aikuinen tulee tervehdittyä ja "kohdattua". Jutellaan kuulumisia ja uusille tulijoille esittelen itseni ja kerron vähän "talon tavoista"

Meillä on yleensä valmisteltuna lapsille jotain askartelua tai muuta puuhaa. Aikuiset voivat askarrella oman lapsensa kanssa tai sitten jutella rauhassa muitten vanhempien kanssa. Askartelu on aina vapaaehtoista, sitä on tarjolla mutta sen voi myös hyvällä omallatunnolla sivuuttaa.

Meillä on joka kerhossa pieni hartaushetki, n. 10 min

Me ohjaajat keitämme kahvit ja hommaamme tarjottavat. Meillä on vapaaehtoinen kahviraha. Meillä on yleensä tarjolla leipää+päällisiä ja keksejä, kahvia, teetä ja mehua. Joskus jotain extraa.

Lopussa meillä on yleensä pari laululeikkiä, satu tai joku muu yhteinen juttu.

Perhekerhossa on tärkeää että vanhemmat voivat jutella toistensa kanssa ja lapsille on mielekästä tekemistä.

Minä ja työparini pyrimme aina siihen että jokaisen aikuisen kanssa tulisi juteltua edes muutama sana. Ja erityisesti juttelemme niiden aikuisten kanssa joilla ein tunnu olevan muuta juttukaveria.

Paljon onnea ja jaksamista sinulle perhekerhoon.
 
Me käydään srk:n kerhossa ja siellä on tietty alkuun aina se pakollinen hartaushetki mikä on ihan ok. Sitten on minusta ja lapsesta mukavaa kun leikitään laululeikkejä ja sen jälkeen askarrellaan. sen jälkeen on vapaata leikkiä minkä aikana ohjaajat käyvät juttelemassa kaikkien kanssa, oli ainakin silloin tosi mukava kun oli ekoja kertoja eikä tuntenut ketään että joku tuli juttelemaan.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa