Te, joiden lapsilla on toinen nimi kutsumanimenä

  • Viestiketjun aloittaja Kerttulikka
  • Ensimmäinen viesti
Kerttulikka
Minua kiinnostaisi, miten olette päättäneet ottaa toisen nimen kutsumanimeksi? Päätittekö asian jo ennen ristiäisiä vai myöhemmin? Jos päätitte sen vasta myöhemmin, mistä syystä päätitte vaihtaa kutsumanimen?
Meillä oli ennen ristiäisiä se tilanne, että olisin halunnut poikamme nimeksi Eino Samuel ja mieheni Eino Tapani. Lopulta päädyimme nimeen Samuel Eino Tapani, kosla nimet sointuvat parhaiten niin. Pidän kovasti Samuel-nimestä, joten ajattelin, että voi se olla kutsumanimenäkin. Heti ristiäisten jälkeen minulle tuli todella paha mieli ja tunne, että olemme antaneet pojalle väärän nimen, koska hänen pitäisi olla Eino. Ajattelin kuitenkin, etten ole vain tottunut nimeen ja kunhan totun siihen, se alkaa tuntua oikealta.
Nyt pojan ristiäisistä on 6 vkoa aikaa, ja minulla on jälleen todella paha mieli asiasta. Ajattelen edelleen, että hänen pitäisi olla Eino. Samuel-nimessä ei ole mitään vikaa, päinvastoin, se on erittäin kaunis nimi ja pitäisin sen kutsumanimenä, jos Eino-nimeä ei olisi.
Nyt kiinnostaa tietää, onko kohtalotovereita tai mistä syystä te vanhemmat olette alkaneet kutsua lastamme jollakin muulla kuin etunimellä ja minkälaisia tunteita se on herättänyt itsessänne ja muissa?
 
vierailija
En ole, mutta sukulaisellani on kolmas nimi kutsumanimenä. Kokee sen hankalana esim. lääkärikäynneillä ja muissa virallisissa asioissa. Harkitsee virallisen nimen vaihtoa.

Vaihtakaa sitten mielummin koko nimi niin että Eino on ensimmäinen nimi.
 
vierailija
Vaihdoin kauan sitten omani toiseen nimeeni. Sukulaiset kyllä käyttävät ex nimeäni vieläkin. Itsestäni tuntuu edelleen hiukan 'vieraalta' omaksua asia sisäisesti., vaikka pidänkin nyk. nimestäni enemmän, kuin 'oikeasta.' (Vaihdoin siis itse sen aikuisena. :)
 
vierailija
Vaihdoin kauan sitten omani toiseen nimeeni. Sukulaiset kyllä käyttävät ex nimeäni vieläkin. Itsestäni tuntuu edelleen hiukan 'vieraalta' omaksua asia sisäisesti., vaikka pidänkin nyk. nimestäni enemmän, kuin 'oikeasta.' (Vaihdoin siis itse sen aikuisena.
Vielä..... poistin etunimeni laillisesti, eli nyt on vain yksi nimi, eli se toinen nimi. :/
 
vierailija
Meillä on pojan toinen nimi hänen kutsumanimensä, eikä ole aiheuttanut ongelmia. lapsi nyt kymmenen vuotias :) koulussa osaavat kutsua oikealla nimellä (tällä toisella), joskus lääkärissä kutsuvat etunimeltä lasta mutta senkin nimen lapsi tuntee "kuin omansa" vaikkei häntä koskaan sillä nimellä ole kutsuttu.

Ihan hyvin voit siis alkaa kutsumaan häntä Einoksi <3 Se onkin todella kaunis nimi.
 
vierailija
Minua kiinnostaisi, miten olette päättäneet ottaa toisen nimen kutsumanimeksi? Päätittekö asian jo ennen ristiäisiä vai myöhemmin? Jos päätitte sen vasta myöhemmin, mistä syystä päätitte vaihtaa kutsumanimen?
Meillä oli ennen ristiäisiä se tilanne, että olisin halunnut poikamme nimeksi Eino Samuel ja mieheni Eino Tapani. Lopulta päädyimme nimeen Samuel Eino Tapani, kosla nimet sointuvat parhaiten niin. Pidän kovasti Samuel-nimestä, joten ajattelin, että voi se olla kutsumanimenäkin. Heti ristiäisten jälkeen minulle tuli todella paha mieli ja tunne, että olemme antaneet pojalle väärän nimen, koska hänen pitäisi olla Eino. Ajattelin kuitenkin, etten ole vain tottunut nimeen ja kunhan totun siihen, se alkaa tuntua oikealta.
Nyt pojan ristiäisistä on 6 vkoa aikaa, ja minulla on jälleen todella paha mieli asiasta. Ajattelen edelleen, että hänen pitäisi olla Eino. Samuel-nimessä ei ole mitään vikaa, päinvastoin, se on erittäin kaunis nimi ja pitäisin sen kutsumanimenä, jos Eino-nimeä ei olisi.
Nyt kiinnostaa tietää, onko kohtalotovereita tai mistä syystä te vanhemmat olette alkaneet kutsua lastamme jollakin muulla kuin etunimellä ja minkälaisia tunteita se on herättänyt itsessänne ja muissa?
Minulla itselläni on 3 nimeä ja kutsutaan toisalla nimellä. Ensimmäistä nimeäni ei ole koskaan juuri käytetty paitsi lääkärissä tai lentokenttä kuulutuksissa. Nykyään tosin lääkärissäkin kysytään alleviivaamaan kutsumanimi koska ensimmäinen nimi se ei todellakaan aina ole. Myös siskoani on aina kutsuttu hänen toisella nimellä ja näin vanhempani päätti. Se on ihan normaalia. Voitte siis ihan hyvin alkaa kutsumaan poikaa ne Einoksi mutta tehkää se pian ennen kuin hän itse tottuu reakoimaan vain Samuliin.
 
Kolminiminen
Mulla on kolme nimeä ja näistä toinen on aina ollut kutsumanimenäni. Sama juttu sisaruksillani. Vanhemmat päättivät asiasta jo ennen ristiäisiä eikä kellään ollut siihen mitään sanottavaa. Yleensä just lääkärissä tms. kaikki aina huutelee mun ekan nimen perään, mutta siihen oon tottunut eikä se haittaa, korjaan itse sitten vaan aina että X on kutsumanimi. :)
 
Kerttulikka
Kiitos vastauksista.

Me olemmekin nyt kutsuneet poikaamme tällä toisella nimellä, joka tuntuu enemmän hänen nimeltään. Toki siinä on nyt oma selittelynsä muille, miksi emme sanokaan häntä Samueliksi ja vielä tuntuu vähän oudolta puhua hänestä muille Einona. Lisäksi tuntuu, että lähipiirin on vaikea tottua tähän ”uuteen” nimeen ja he puhuvatkin paljon vain pojasta ja vauvasta mutta kaipa hekin tottuvat, kun poika vähän kasvaa ja alkaa reagoida nimeen.

Muuten vaihto tuntui tässä vaiheessa helpolta, koska moni vielä kysyykin meiltä, millä nimellä kutsumme poikaa.

En tosiaan halunnut tuota koko nimeä alkaa vaihtamaan, koska minusta se on todella kaunis noin mutta poikamme vain tuntui niin paljon Einolta.
 

Yhteistyössä