täysin ilman tukiverkkoa olevia, joilla useampi lapsi?

[verkot puuttuva]

Mahtaako löytyä sellaisia monilapsisia perheitä (yli 2 lasta) joilta tukiverkostot puuttuvat, eli ei ole isovanhempia, kummeja, tätiä, setiä tms sukulaisia jotka voisivat antaa hoitoapua tai kriisin tullen olla hätäapuna? Itsellämme tällainen tilanne on, valitettavasti, ja ihan itsestä riippumattomista syistä. Toiset isovanhemmat ovat väkivaltaiset/vaaralliset alkkikset ja täysin arvaamattomat (isoisä voi käydä päälle ilman syytä tuosta vaan) joten sinne suuntaan emme voi pitää yhteyksiä. Toisella puolella taas ei isovanhempia kiinnosta, eivät ole koskaan sekuntiakaan lapsia hoitaneet, olleet kiinnostuneita, ottaneet syliinsä tai muuta. Kiire kun on niin kova hyväkuntoisilla eläkeläisillä (pitää matkustaa, harrastaa, sisustaa jne, ei edes ristiäisiin ole jaksettu tulla kun on ollut niin paljon näitä omia nautiskelumenoja).

No, tällaisista tilanteista on valitettu palstalla jo ennenkin, joten en nyt halua jatkaa sitä ruikutusta - tilanne on mikä on, ja ei muuksi muutu vaikka miten toivoisi ja haaveilisi muutosta isovanhempien suhteen. Sen sijaan haluaisin nyt KANNUSTAVASSA hengessä kuulla, miten olette selviytyneet, jaksaneet, ja oppineet kikkailemaan.

Itsellämme suurimmat ongelmat ovat kahdenkeskisen ajan puute - sitä ei ole ollut kertaakaan sitten esikoisen syntymän jälkeen eli moneen vuoteen - joka rasittaa parisuhdetta. Toinen ongelma on tilanteet joissa molempien vanhempien pitäisi olla läsnä ilman lapsia, vaikka lapsen lääkärikeskustelu kuntoutuksesta, tai päiväkotikeskustelu tai vaikka pankissa lainapapereiden allekirjoitus. Joka paikkaan aina menee vain meistä toinen tai sitten koko lapsilauma eli monta kiljujaa lähtee mukaan. Mihinkään yhteisiin rientoihin emme pääse, mutta ajatukseen on jo tottunut, joten ei se yhteinen vapaa-ajan puute nyt ole se ykkösseikka.

Oletteko saaneet uusia tukiverksostoja? Oletteko kokeilleet varamummoa tms ja miten niitä voi löytää?

Omalla paikkakunnalla toimii pienehkö MLL, eli nuoria tyttöjä saa ja joskus vanhemmille näitä on käytetty (esim. nuorin pitää viedä lääkäriin, puoliso on työmatkalla, tällöin MLL tyttö vahtii kahta vanhempaa). Tämä MLL ei kuitenkaan voi auttaa synnytyksessä (on mentävä yksin) koska tarkka hoitoaika pitää aina tietää 3vrk etukäteen. MLL ei myöskään hoida täällä yön yli keikkoja.

Olen pian palaamassa töihin ja nyt jo pelottaa lasten sairastelut, koska harvemmin sairaus menee ohi 3 päivässä minkä saa lasta olla hoitamassa - ja isossa perheessä kaikki sairastavat peräkkäin. Työkavereilla on aina mummoja auttamassa mutta meillä ei siis koskaan - saa nähdä miten suopeasti työnantaja suhtautuu sitten siihen että joudumme vuoron perään olemaan sairauksien takia hoitamassa lapsia.

Olisi kiva jos löytyisi vertaistukea, sillä omaan tietooni olen tällä paikkakunnalla varmaan AINOA jolla ei isovanhemmat osallistu tipan vertaa elämäämme. Muut tukiverkoston omaavat eivät oikein osaa suhtautua tai auttaa. Eräs naapurikin sanoi minulle "lohdutukseksi" kuultuaan tilanteestani että "ai kamalaa, itse en kestäisi päiväkään tuollaista elämää". Kai se sitten oli empaattiseksi tarkoitettu viesti, mutta paha mieli siitä vähän minulle tuli.

 

[Kerpele]

Meillä on kaksi lasta eikä tukiverkkoa. Perhekeskus auttaa silloin tällöin kun on tarvetta

 

[aa-pee]

hei, mikä tuo perhekeskus on? Onko se joku kunnan kotihoito tms palvelu?

Itse olen joskus sairastuttuani (olin hoitovapaalla ja sairastuin pahasti) pyytänyt kodinhoitoapua tai perhetyöntekijää, mutta täällä sitä ei saa muut kuin lastensuojelutapaukset. Sanottiin vaan että pyydä apua sukulaisilta (niin miltä sukulaisilta...) ja koita pärjätä. Olen kuullut että jossain pk-seudulla voi saada jo kodinhoitaja-apua siinä tilanteessa että tukiverkot puuttuvat kokonaan ja äiti ei pääse esim. itse lääkäriin.

 

["mä vaan"]

Meillä ei ole tukiverkkoa. Ja eniten se näkyy juuri siinä, että minkäänlaista hoitoapua ei saada. Miehen vanhempia ei kiinnosta, ja oma äitini on sen verran huonokuntoinen, ettei pysty lapsia hoitamaan. Pystyy katsomaan max tunnin lapsia, jotta pääsen esim hammaslääkäriin tai johonkin muuhun todella tärkeeseen, mutta mitään huvivapaa-aikaa meillä ei miehen kanssa ole ollut koskaan, lapsia on 4, vanhin 11v. Eikä me valiteta, osataan hoitaan parisuhdetta arjen ja perheen keskellä, ja ollaan onnellisia. Mutta en voi valehtelematta sanoo, etteikö ois huippuhienoo joskus päästä ihan kaksin johonkin, hetkeksi rentoutumaan.

 

["koppis"]

Joissakin kunnissa kotipalvelu (en tiedä onko oikea nimi) auttaa myös lapsiperheitä, ei vain vanhuksia. Meillä ei myöskään ole ainuttakaan sukulaista mailla eikä halmeilla. Lapsia on 3. Onhan tähän tottunut, vaikka tietysti olisi mukava joskus käydä vaikka miehen kanssa kaksin jossain. Jos lapsi sairastuu, niin saahan työstä olla pois kauemminkin palkattomasti.

 

[vicy]

Meillä on aikalailla samanlainen tilanne, ainut ero on että meillä on kyllä mun vanhemmat jotka auttavat lasten hoidossa joskus mutta hekin ovat työssäkäyviä ihmisiä ja asuvat 200km päässä joten ei kovin hirveästi sieltä apua ole...
Me ollaan noihin kahdenkeskiseen aikaan/lääkäreihin/keskusteluihin yms. hyödynnetty surutta päiväkotia eli kaikki nuo asiat on hoidettu silläaikaa kun lapset ovat olleet hoidossa... Ja tuossa tilanteessa, että lapsi/lapset ovat sairaana ei auta kuin työnantajan joustaa ja toivoa että viikonloput osuisivat sopivasti sairastamisen ajalle...

 

[Kerpele]

hei, mikä tuo perhekeskus on? Onko se joku kunnan kotihoito tms palvelu?

Itse olen joskus sairastuttuani (olin hoitovapaalla ja sairastuin pahasti) pyytänyt kodinhoitoapua tai perhetyöntekijää, mutta täällä sitä ei saa muut kuin lastensuojelutapaukset. Sanottiin vaan että pyydä apua sukulaisilta (niin miltä sukulaisilta...) ja koita pärjätä. Olen kuullut että jossain pk-seudulla voi saada jo kodinhoitaja-apua siinä tilanteessa että tukiverkot puuttuvat kokonaan ja äiti ei pääse esim. itse lääkäriin.

Joo, pk-seudulla siis asutaan. Ei nuo perhetyöntekijät kodinhoitajia ole mutta auttavat vaikka hoitamalla lapsia muutaman tunnin ja nyt itseasiassa sain sieltä apua myös paperisotaan jonka joudun eron vuoksi läpikäymään. Sitä sanottiin...öö... "Varhainen apu" tai jotain, eikä siis ole mitään tekemistä lastensuojelun kanssa.

 

[Kerpele]

Mutta siis ei tuo apu jatkuvaa ole, nyt oli mukavaa että siellä oli aikoja kun tosiaan tuli tämä ero ja asioita on pitänyt yrittää hoitaa samalla kun (ex-)mies on töissä 7 päivää viikossa ja lapset kesälomalla... Nyt sitten asiat alkaa olee hoidossa ja taas lakkautan varmaan tuon avun. En halua turhaan vaivata kuitenkaan kun aina voi olla joku joka tarvitsee sitä enemmän..